Helsingin kaupunginvaltuusto
| Kaupunginvaltuusto | |
|---|---|
 |
|
| Kunta | Helsinki |
| Valtuutettuja | 85 |
| Johto | Eveliina Heinäluoma (SDP) (pj.) Juha Hakola (Kokoomus) (1. vpj.) Anni Sinnemäki (Vihreät) (2. vpj.) |
| Viimeisimmät vaalit | Kuntavaalit 2025 |
| Äänestysprosentti | 61,1 % (2025)[1] |
| Kokoontumispaikka | Helsingin kaupungintalo |
Helsingin kaupunginvaltuusto (ruots. Helsingfors stadsfullmäktige) on Helsingin kaupungin valtuusto ja sen ylin päättävä elin. Se päättää Helsingin kaupungin taloudesta ja pitkän aikavälin tavoitteista, sekä kaupungin toimintaa sääntelevästä hallintosäännöstä. Kaupunginvaltuustossa on 85 jäsentä eli kaupunginvaltuutettua, jotka on valittu neljän vuoden toimikaudeksi. Jokaisella kaupunginvaltuutetulla on varavaltuutettu.[2] Valtuuston puheenjohtajistoksi valittiin kaudelle 2025-2026 Eveliina Heinäluoma,Juha Hakola ja Anni Sinnemäki[3]
Valtuuston puoluejako 2025-2029
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunginvaltuuston kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin kaupunginvaltuustossa toimivat puolueet:
| Puolue | Valtuutettujen määrä | Äänimäärä 2025 vaaleissa[5] | Osuus äänistä | Ryhmän puheenjohtaja 2021-2025[6] | |
|---|---|---|---|---|---|
| Kokoomus | 21 | 81879 | 24,0% | Maarit Vierunen | |
| Sosiaalidemokraatit | 21 | 79505 | 23,3% | Eveliina Heinäluoma | |
| Vihreät | 16 | 61186 | 17,9% | Amanda Pasanen | |
| Vasemmistoliitto | 15 | 58195 | 17,0% | Mia Haglund | |
| Perussuomalaiset | 4 | 18687 | 5,5% | Nuutti Hyttinen | |
| Ruotsalainen kansanpuolue | 4 | 17788 | 5,2% | Grotenfelt Nora | |
| Keskusta | 2 | 9335 | 2,7% | Terhi Peltokorpi | |
| Kristillisdemokraatit | 1 | 5907 | 1,7% | Mika Ebeling | |
| Liike Nyt | 1 | 3330 | 1,0% | Joel Harkimo | |
Kaupungin johto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtuuston puheenjohtajisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajista
Kaupunginvaltuusto valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Puheenjohtajana toimii Reetta Vanhanen (2023–) ja varapuheenjohtajana Ville Jalovaara (2023-)
Pormestari ja apulaispormestarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Helsingin pormestari
Kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin valtuutettujen ja varavaltuutettujen keskuudesta neljän vuoden valtuustokauden ajaksi. Pormestarin toimikausi jatkuu siihen saakka, kunnes uusi pormestari on valittu.[7] Valtuusto voi kuitenkin erottaa pormestarin ja apulaispormestarin kesken toimikauden.
Helsingin pormestarin tehtävä on johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Pormestarin on lisäksi huolehdittava asioista, jotka eivät kuulu kenenkään apulaispormestarin toimialaan tai sivuavat kahden tai useamman apulaispormestarin toimialaa. Pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja apulaispormestarit toimialalautakuntien puheenjohtajina sekä kaupunginhallituksen jäseninä. Pormestari ja apulaispormestarit ovat päätoimisia luottamushenkilöitä.[8]
Pormestarina toimii Juhana Vartiainen (2021-2025) ja apulaispormestareina toimivat:
- kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Nasima Razmyar (sd.)
- kaupunkiympäristön toimiala, Anni Sinnemäki (vihr.)
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, Paavo Arhinmäki (vas.)
- sosiaali- ja terveystoimen toimiala, Daniel Sazonov (kok.)
Kaupunginhallitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Helsingin kaupunginhallitus
Valtuusto valitsee Helsingille kaupunginhallituksen. Se johtaa kaupungin hallintoa, valmistelee kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat, panee toimeen valtuuston päätökset ja valvoo valtuuston päätösten lainmukaisuutta. Kaupunginhallituksen toimintaa ohjaa kuntalain lisäksi kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupungin hallintosääntö.
Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi vuotta ja siinä on 15 jäsentä ja 10 varajäsentä. Vuodesta 2017 alkaen kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii pormestari ja 4 apulaispormestaria ovat sen jäseniä. Kaupunginhallitus kokoontuu kerran viikossa yleensä maanantaina.[9]
Valtuuston jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uusi 2025 vaaleissa valittu kaupunginvaltuusto aloittaa toimintansa kesäkuussa 2025.[2]
Helsingin kaupunginvaltuutetut järjestettynä puolueittain äänijärjestyksessä, alkaen eniten ääniä saaneesta puolueesta:
Luettelo aikaisemmista Helsingin kaupunginvaltuutetuista:
- Kaikki edustajat kaikkina aikoina
- Kausi 2021–2025, Kausi 2017–2021, Kausi 2013–2017, Kausi 2009–2013
Helsingin kaupungintalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Helsingin kaupungintalo
Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 1875, Suomen valtiopäivien säädettyä ja keisarin annettua ”armollisen asetuksen kunnallishallinnosta kaupungeissa” vuonna 1873. Aluksi 48-jäseninen valtuusto kokoontui vanhalla raatihuoneella (nykyinen Bockin talo) Senaatintorin laidalla.
Vuoden 1918 sisällissodan aikana kaupunginvaltuuston tehtäviä hoiti edellisenä keväänä perustettu Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta.
Jäsenmäärän kasvettua 60:een kokoontui valtuusto Pörssitalossa Fabianinkadulla.
Kaupunginvaltuusto siirtyi nykyiseen Helsingin kaupungintaloon, entiseen Seurahuoneeseen, vuonna 1931.
Helsingin vaalitulokset 1918-2025
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1918–1936
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| vaalit | paikat | |||||||||||||
| SDP | RKP | Kok. | Ed. | SSTP STPV |
Muut | Yht. | ||||||||
| 1918 | 26 | 22 | 8 | 4 | 60 | |||||||||
| 1919 | 24 | 22 | 8 | 2 | 4 | 60 | ||||||||
| 1920 | 20 | 22 | 7 | 3 | 8 | 60 | ||||||||
| 1921 | 15 | 21 | 8 | 3 | 13 | 60 | ||||||||
| 1922 | 12 | 22 | 9 | 3 | 14 | 60 | ||||||||
| 1923 | 11 | 23 | 10 | 3 | 13 | 60 | ||||||||
| 1924 | 11 | 24 | 11 | 3 | 11 | 60 | ||||||||
| 1925 | 12 | 20 | 11 | 4 | 9 | 3 | 59 | |||||||
| 1928 | 13 | 18 | 9 | 5 | 10 | 4 | 59 | |||||||
| 1930 | 22 | 16 | 13 | 4 | 4 | 59 | ||||||||
| 1933 | 23 | 15 | 11 | 6 | 4 | 59 | ||||||||
| 1936 | 24 | 15 | 12 | 5 | 3 | 59 | ||||||||
| Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus[10] | ||||||||||||||
1945–1999
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus | ||||||||||||||
| Kok. | SDP | SKDL Vas. |
RKP | Ed. LKP |
SKL KD |
Kesk. | SMP PS |
PKP POP |
Vihr. | H2000 | pääk. sit. |
SKP | Muut | Yht. | ||
| 1945 | 14 | 11 | 15 | 12 | 6 | 1 | 59 | |||||||||
| 1947 | 15 | 15 | 11 | 12 | 5 | 1a | 59 | |||||||||
| 1950 | 16 | 19 | 15 | 13 | 8 | 71 | ||||||||||
| 1953 | 15 | 18 | 15 | 13 | 10 | 71 | ||||||||||
| 1956 | 18 | 19 | 15 | 14 | 11 | 77 | ||||||||||
| 1960 | 21 | 16 | 15 | 13 | 9 | 3 | 77 | |||||||||
| 1964 | 21 | 21 | 14 | 11 | 7 | 3 | 77 | |||||||||
| 1968 | 21 | 21 | 11 | 10 | 8 | -- | 1 | 4 | 1b | 77 | ||||||
| 1972 | 21 | 25 | 12 | 9 | 6 | 2 | 1 | 1 | 77 | |||||||
| 1976 | 22 | 22 | 15 | 10 | 6 | 3 | 3 | -- | 4 | -- | 85 | |||||
| 1980 | 28 | 23 | 14 | 7 | 3 | 3 | 2 | 1 | 3 | 1c | 85 | |||||
| 1984 | 26 | 19 | 9 | 8 | 3 | 2 | 3 | 2 | 7 | 4 | 2d | 85 | ||||
| 1988 | 27 | 21 | 7 | 8 | -- | 2 | 4 | 1 | 1 | 7 | 3 | 4e | 85 | |||
| 1992 | 21 | 21 | 7 | 8 | 1 | 2 | 3 | -- | 1f | 15 | 4 | 2 | -- | 85 | ||
| 1996 | 24 | 21 | 6 | 8 | -- | 2 | 3 | -- | 16 | 1 | 4g | 85 | ||||
| a Radikaalinen Kansanpuolue b Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto c Helsinki-liike, Ville Komsi[11] d Demokraattinen Helsinki e Demokraattinen Vaihtoehto (2 valtuutettua), Kansalaisten Yhteistoiminta (2) f Perustuslaillinen Oikeisto g Nuorsuomalaiset[12] | ||||||||||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus[13][14], Oikeusministeriö[15] & Helsingin kaupungin tietokeskus[10] | ||||||||||||||||
2000–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus | |||||||||||
| Kok. | SDP | Vas. | RKP | SKL KD |
Kesk. | PS | Vihr. | pääk. sit. |
SKP | Muut | Yht. | ||
| 2000 | 25 | 18 | 7 | 6 | 3 | 4 | 21 | 1 | -- | -- | 85 | ||
| 2004 | 25 | 21 | 8 | 6 | 2 | 4 | 1 | 17 | 1 | -- | 85 | 57,1 % | |
| 2008 | 26 | 16 | 7 | 5 | 2 | 3 | 4 | 21 | 1 | -- | 85 | 58,9 % | |
| 2012 | 23 | 15 | 9 | 5 | 2 | 3 | 8 | 19 | 1 | -- | 85 | 57,4 % | |
| 2017 | 25 | 12 | 10 | 5 | 2 | 2 | 6 | 21 | -- | 2h | 85 | 61,8 % | |
| 2021 | 23 | 13 | 11 | 5 | 1 | 2 | 9 | 18 | -- | 3i | 85 | 61,7 % | |
| 2025 | 21 | 21 | 15 | 4 | 1 | 2 | 4 | 16 | -- | 1i | 85 | 61,1 % | |
| h Feministinen puolue ja Piraattipuolue | |||||||||||||
| i Liike Nyt | |||||||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus[13][14], Oikeusministeriö[15] & Helsingin kaupungin tietokeskus[10] | |||||||||||||
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin kaupunginvaltuusto
- Helsingin kaupunginvaltuusto 125 vuotta - lyhyt historia
- Helsingin kaupunki: Kuka päättää ja mistä?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuntavaalit 2025: Äänestysaktiivisuus, Helsingin kaupunki 19.5.2025. Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2025.
- ↑ a b Helsingin kaupunginvaltuusto | Päätökset | Helsingin kaupunki paatokset.hel.fi. 16.6.2022. Viitattu 18.4.2025.
- ↑ Helsingin Kaupunginvaltuuston järjestäytymiskokouksen 2.6.2025 pöytäkirja; Kaupunginvaltuusto 10/2025 | Päätökset | Helsingin kaupunki
- ↑ Ylen tulospalvelu alue -ja kuntavaaleille 2025; Helsinki | Tulospalvelu | Kuntavaalit 2025 | Yle
- ↑ a b Kuntavaalit 2025: Helsinki, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. 19.5.2025. Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2025.
- ↑ Helsingin valtuustoryhmien yhteystiedot | Päätökset | Helsingin kaupunki paatokset.hel.fi. 21.6.2022. Viitattu 18.4.2025.
- ↑ Helsingin pormestari Jan Vapaavuori Helsingin kaupunki. Arkistoitu 12.8.2020. Viitattu 29.7.2020.
- ↑ Helsingin pormestarit Helsingin kaupunki. Arkistoitu 22.7.2020. Viitattu 29.7.2020.
- ↑ Kaupunginhallitus Helsingin kaupunki. Viitattu 18.5.2018.
- ↑ a b c http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/08_11_11_Tilast_43_Lankinen.pdf Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2008] Tilastoja 2008, 43 Helsingin kaupungin tietokeskus
- ↑ Helsingin Vihreiden historiaa Helsingin Vihreät. Arkistoitu 12.6.2007. Viitattu 29. kesäkuuta 2007.
- ↑ Kunnallisvaalien vaalitulos puolueittain ja muutokset verrattuna edellisiin vaaleihin / Helsinki (Arkistoitu – Internet Archive) (Oikeusministeriö)
- ↑ a b Suomen virallinen tilasto 29 B, 3-4 (Tilastokeskus) (vuodet 1968-1972); Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976–2017 (Tilastokeskus 2017) (vuodet 1976–2017)
- ↑ a b Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 36–37, 178.
- ↑ a b Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012); Kunnallisvaalit 2017 (Oikeusministeriö 2017); Kunnallisvaalit 2021 (Oikeusministeriö 2021); Kunnallisvaalit 2025 (Oikeusministeriö 2025)