Pekka Sauri
| Pekka Sauri | |
|---|---|
 Pekka Sauri heinäkuussa 2010. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. toukokuuta 1954 Helsinki |
| Poliitikko | |
| Puolue | Vihreä liitto |
| Asema | apulaiskaupunginjohtaja 2003–2017 |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Koulutus | filosofian tohtori |
Pekka Markus Sauri (s. 31. toukokuuta 1954 Helsinki)[1] on suomalainen työelämäprofessori ja kirjailija, poliitikko ja virkamies. Hän toimi Helsingin apulaiskaupunginjohtajana 2003–2017. Sauri oli Vihreän liiton eturivin poliitikkoja 1980-luvulta lähtien.
Koulutukseltaan Sauri on filosofian tohtori[1] ja psykologi.[2] Suurelle yleisölle hän tuli tunnetuksi radion Yölinja-ohjelman juontajana vuosina 1987–2002.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sauri kävi Hämeenlinnan lyseon. Hän on kertonut kirjoittaneensa 1972 historiantunnilla Freemanin 1976 levyttämän Papa was a rock'n'roll star -kappaleen.[3] Sauri kirjoitti ylioppilaaksi 1973. Vuonna 1975 hän valmistui Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi ja vuonna 1977 filosofian kandidaatiksi aineinaan soveltava psykologia, kasvatustiede, psykiatria ja teoreettinen filosofia. Filosofian lisensiaatiksi Sauri valmistui vuonna 1980 soveltavasta psykologiasta. Hän suoritti jatko-opintoja Lontoossa vuosina 1979–1982 ja väitteli vuonna 1990 filosofian tohtoriksi (PhD) lontoolaisessa Brunelin yliopistossa.[1] Saurin väitöskirja The Production of Psychological Knowledge as Communicative Interaction käsittelee psykologisen tiedon kriteerejä.
Vuosina 1982–1983 ja 1985–1987 Sauri toimi Suomi-lehden päätoimittajana. Vuosina 1987–1997 Sauri juonsi Radio Cityn Yölinja-ohjelmaa. Hän juonsi ohjelmaa myös Yleisradiossa vuosina 1997–2002.[1] Yölinjalla Sauri pyrki auttamaan radioitujen puhelinsoittojen kautta henkilökohtaisissa ongelmatilanteissa olleita ihmisiä.
Sauri on kirjoittanut useita kirjoja ja toiminut pilapiirtäjänä Iltalehdessä, Vihreässä Langassa ja Uutislehti 100:ssa. Vuosina 2000–2012 Sauri kirjoitti Vihreään Lankaan kolumnia nimimerkillä Niemeläinen.[4]
Vuosina 2005–2014 Sauri oli Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja.[5] Viestinnän ammattilaisten ProCom valitsi Saurin vuoden johtajaksi 2014.[6]
Vuosina 2017-2020 Sauri toimi organisaatioviestinnän työelämäprofessorina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Professuuri oli osa-aikainen (80 %) ja kestoltaan kolme vuotta, erityisalueena yhteiskunnallinen viestintä.[7]
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sauri on osallistunut Helsingin kunnallispolitiikkaan vuodesta 1984 lähtien. Hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu vuodet 1985–1993 ja varsinainen jäsen vuosina 1993–2003 sekä jälleen vuodesta 2021. Hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon jälleen vuoden 2021 kunnallisvaaleissa[8]. Vuosina 1989–1991 Sauri oli kaupunginhallituksen jäsen ja vuosina 1995–2001 sen toinen varapuheenjohtaja. Vuosina 2001–2003 hän toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.[1] Vuosina 2003–2017 Sauri oli rakennus- ja ympäristötoimesta vastaava Helsingin apulaiskaupunginjohtaja.[9]
Sauri on ollut mm. verolautakunnan jäsen (1984–1985), terveyslautakunnan varapuheenjohtaja ja eteläisen terveysjaoston puheenjohtaja (1985–1993), sosiaalilautakunnan jäsen ja kaakkoisen sosiaali- ja terveysjaoston puheenjohtaja (1994–1995), organisaatiokomitena puheenjohtaja (1996–1997) ja Helsingin peruspalveluneuvottelukunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2003.[1]
Sauri oli vihreiden puoluesihteeri vuosina 1990–1991 ja puheenjohtaja 1991–1993. Häntä ei ole valittu kansanedustajaksi useista ehdokkuuksista huolimatta.
Vuoden 2008 Kauhajoen koulusurmien jälkeen Sauri toimi tapahtumia selvittämään asetetun tutkimuslautakunnan puheenjohtajana. Lautakunta jätti 17. helmikuuta 2010 raporttinsa, jonka yhtenä ehdotuksena oli käsiaseiden kielto Suomessa mukaan lukien olemassa olevien luvallisten käsiaseiden poiskerääminen; tämä olisi koskenut sellaisia käsiaseita, joilla on mahdollista ampua paljon laukauksia lyhyessä ajassa.[10]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sauri oli 2001–2019 naimisissa tutkija Pirjo Hiidenmaan kanssa.[11] Heillä on yksi lapsi. Saurilla on kolme lasta aiemmasta avioliitosta (1979–1999) Gandul Sariksen kanssa.[1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Just joo. Valitut piirrokset 1988–1994. Helsinki: Perusta, 1994. ISBN 951-95850-9-5.
- Hyvä mies. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23050-2.
- Toisen kanssa. Ihmissuhteet sopimuksina. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24298-5.
- Politiikan psykologia. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26418-0.
- Suomen demokratisoituminen. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2003. ISBN 952-5514-03-X.
- Yölinjalla: Selviytyjän käsikirja. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29013-0.
- Parempaa kuin seksi. Kaiku Books, 2014. ISBN 9526768078.
- Ratkaisemattomien kysymysten kirja. Helsinki: Kosmos, 2016. ISBN 978-952-714-419-0.
- Huominen, eilisen sanelma. Helsinki: Read Me, 2020. ISBN 978-952-373-211-7.
- Onnen harha. Helsinki: Minerva Kustannus, 2022. ISBN 978-952-375-502-4.
- Mielenrauha levottomassa maailmassa. Helsinki: Minerva Kustannus, 2023. ISBN 978-952-375-920-6.
Kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinki-mitali (Helsingin kaupunki, 2023)[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin Curriculum vitae 18.4.2014. Helsingin kaupunki. Viitattu 22.7.2014.
- ↑ Saarilahti, Päivi: Joulusta voi ja saa nauttia yksinkin Savon Sanomat. 24.12.2008. Viitattu 21.1.2015.
- ↑ Sauri, Pekka: Papa was a rock'n'roll star twitter.com. 7.8.2016. Twitter. Viitattu 7.8.2016.
- ↑ Anu-Elina Lehti: Niemeläinen Vihreä Lanka. 16.11.2012. Viitattu 18.11.2012.
- ↑ Kari Tolvanen Mielenterveyden keskusliiton johtoon Yle Uutiset. 17.5.2014. Viitattu 18.5.2014.
- ↑ Pekka Sauri on Vuoden johtaja 3.6.2014. Helsingin kaupunki. Viitattu 21.1.2015.
- ↑ Pekka Sauri organisaatioviestinnän työelämäprofessoriksi(19.10.2017)
- ↑ Pekka Sauri vaalit.yle.fi. 14.6.2021. Viitattu 14.6.2021.
- ↑ Juho Jokinen: Pekka Sauri siirtyy tviittaavasta virkamiehestä lobbariksi – viestintätoimisto Tekir nappasi Helsingin entisen apulaiskaupunginjohtajan Helsingin Sanomat. 13.6.2017. Viitattu 25.7.2017.
- ↑ Kerkelä, Lasse: Kauhajoki-lautakunta esittää käsiaseiden keräämistä pois (Arkistoitu sivu) Helsingin Sanomat. 17.2.2010. Viitattu 21.1.2016.
- ↑ Pekka Saurin pitkä liitto päättyi kaksi vuotta sitten: ”Välillä olen luullut selviytyneeni, sitten tulee taas takapakkia” Anna.fi. 29.6.2021. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ Helsingin kaupunki palkitsi ansioituneita kaupunkilaisia Helsinki-päivänä Helsingin kaupunki. 12.6.2023. Viitattu 17.12.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pekka Sauri Twitterissä
- Pekka Sauri Ylen Elävässä arkistossa.
- Pekka Sauri Prosak-proosaklubilla Kirjastokaista-video
| Edeltäjä: Tarja Helanen |
Vihreän liiton puoluesihteeri 1990–1991 |
Seuraaja: David Pemberton |
| Edeltäjä: Heidi Hautala |
Vihreän liiton puheenjohtaja 1991–1993 |
Seuraaja: Pekka Haavisto |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
