Touko Aalto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Touko Aalto
Aalto elokuussa 2011
Aalto elokuussa 2011
Kansanedustaja
22.4.2015–
Ryhmä/puolue Vihreä eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Keski-Suomen vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 1. huhtikuuta 1984 (ikä 34)
Savonlinna
Puolue Vihreä liitto
Koulutus yhteiskuntatieteiden kandidaatti (2008)
Uskonto ateisti[1]

Touko Juhani Aalto (s. 1. huhtikuuta 1984 Savonlinna)[2] on suomalainen poliitikko ja vihreiden puheenjohtaja kesäkuusta 2017 alkaen. Hänet valittiin kansanedustajaksi vuoden 2015 vaaleissa Keski-Suomen vaalipiiristä. Ennen valintaansa eduskuntaan Aalto työskenteli vihreiden kansanedustaja Jani Toivolan eduskunta-avustajana. Aalto on myös Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsen.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aalto syntyi Savonlinnassa, mutta varttui Joensuussa. Hän valmistui ylioppilaaksi Joensuun lyseon lukiosta vuonna 2003. Vuonna 2004 Aalto muutti Jyväskylään opiskelemaan valtio-oppia Jyväskylän yliopistoon.[3] Hän valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 2008.[2]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruskoulun ja lukion välillä Aalto osallistui KomNL:n opintokerhoihin, mutta kertoo vieraantuneensa kommunismista nopeasti.[4][5]

Vuosina 2007–2011 Aalto toimi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä edustajistoryhmä Grönionin listalta.[6][7] Vuonna 2009 hän oli ylioppilaskunnan hallituksen jäsen vastuualueenaan kehitysyhteistyö ja ympäristö.[8] Aalto vaikutti samana vuonna myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton hallituksessa.[9]

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Aalto valittiin Jyväskylän kaupunginvaltuustoon 493 äänellä vihreiden kolmanneksi suosituimpana ehdokkaana.[10] Kaudella 2008–2012 hän oli perusturvalautakunnan jäsen.[11] Hänet valittiin uudelleen kaupunginvaltuustoon vuoden 2012 vaaleissa. 863 äänellä hän oli vihreiden suosituin ja kaupungin kymmenenneksi äänestetyin ehdokas.[12] Hänet valittiin kaupunginvaltuustoon myös vuoden 2017 kuntavaaleissa, joissa hän sai 2 371 ääntä[13] ja oli koko Jyväskylän ääniharava.[14]

Aalto toimii Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsenenä kaudella 2013–2016.[15]

Aalto oli ehdolla vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa saaden 2 095 ääntä.[16] Eduskuntavaaleissa 2011 hän oli Keski-Suomen Vihreiden ääniharava 1 721 äänellä, mikä ei kuitenkaan riittänyt kansanedustajan paikkaan.[17] Hän oli ehdolla myös europarlamenttivaaleissa 2014 saaden 2 681 ääntä.[18]

Kaudella 2009–2011[19] Aalto oli vihreiden puoluehallituksen ja kaudella 2011–2013[20] puoluevaltuuskunnan jäsen. Toukokuun 2013 puoluekokouksessa Aalto valittiin vihreiden varapuheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle.[21]

Vuosina 2011–2015 Aalto työskenteli vihreiden kansanedustaja Jani Toivolan eduskunta-avustajana.[22][23] Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi Keski-Suomen vaalipiiristä.[24] Aalto on valtiovarainvaliokunnan sekä sen verojaoston ja maatalousjaoston jäsen.[2]

Kesäkuussa 2017 Aalto valittiin vihreiden puheenjohtajaksi puoluekokouksessa Tampereella.[25]

Poliittiset näkemykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Touko Aalto puhui Vihreiden Oulun puoluekokouksessa vuonna 2015

Aalto kuvaa itseään sosiaaliliberaaliksi markkinatalouden kannattajaksi. Hän kannattaa vahvaa hyvinvointivaltiota, ”jonka pitää olla renki eikä isäntä”. Hän pitää itseään myös arvoliberaalina ja suvaitsevaisena moneen suuntaan.[26]

Sanomalehti Keskisuomalaisen vaalikoneessa 2017 Aalto piti veronkorotuksia parempana vaihtoehtona kuin palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaamista, mutta muistutti, ettei juoksevia menoja voi aina paikata veronkorotuksilla. Lisäksi Aalto oli eri mieltä väitteen kanssa, että työttömien ja kotona olevien lapsille pitäisi tarjota vain osapäivähoitoa. Aalto pitää tärkeänä demokratiakasvatusta ja sitä, että politiikkaan liittyvät aiheet olisivat enemmän esillä esimerkiksi koulujen historian ja yhteiskuntaopin tunneilla.[26]

Syyskuussa 2017 Aalto totesi Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa, että erilaisia yritysten ja teollisuuden tukia, kuten päästökaupan kompensaatiotuki, voitaisiin lopettaa ja suunnata rahoitusta koulutukseen, kuten ammatilliseen koulutukseen, peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja yliopistojen indeksikorotusten palauttamiseen. Sote- ja aluehallintouudistuksessa tulisi Aallon mukaan välttää niputtamasta jo etukäteen maakuntia yhteen, koska kaikki kahdeksantoista maakuntaa eivät pysty huolehtimaan ihmisten perusturvasta.[27]

Aallon mukaan kansalaistottelemattomuus on omaa harkintaa käyttäen hyväksyttävää.[27] Myöhemmin hän täsmensi tarkoittavansa väkivallatonta ja rauhanomaista virkavallan vastustamista.[28]

Aalto uudistaisi liikenteen verotusta esimerkiksi ruuhkamaksujen avulla siten, että autoilu olisi maakunnissa halvempaa kuin kaupungeissa. Aallon mukaan on ristiriitaista, että halutaan helpottaa työn perässä liikkumista, mutta samalla yksityisautoilun tuet menevät sinne, missä niitä vähiten tarvitaan.[29]

Vaalikonevastauksissaan keväällä 2015 Aalto kannatti vahvojen oluiden tuomista kauppaan, mutta joulukuussa 2017 äänesti eduskunnassa asiaa vastaan. Aalto totesi äänestyksen jälkeen, ettei ”sinänsä vastusta vahvempien oluiden tuomista kauppoihin, mutta ei hyväksy mitä tahansa tapaa tehdä se”. Aallon mielestä alkoholilainsäädännön vapauttaminen kannattaisi aloittaa ravintoloista, ei panimoteollisuuden lobbauksen pohjalta vähittäismyynnistä. Aallon mukaan esitys prosenttirajan korottamisesta lisää absoluuttista alkoholinkulutusta ja sen myötä kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia haittoja. Lisäksi 5,5-prosenttisten juomien hinta laskisi, jolloin niiden tarjonta lisääntyisi merkittävästi. Hän myös toteaa, että alkoholi on merkittävä tekijä perhe- ja lähisuhdeväkivallan, lastensuojelutapausten sekä järjestyshäiriöiden taustalla.[30]

2000-luvun alussa 19-vuotias Aalto sanoi Kommunistisen nuorisoliiton lehdessä, että ”kommunistien aatteet vastaa omaakin ajatusmaailmaa, eli kansan enemmistö ja luonto ovat tärkeämpi kuin markkinat.” Vuonna 2017 Aalto sanoi, että hänen vuosien takainen osallistumisensa Kommunistisen nuorisoliiton opintokerhoon oli sopivaan aikaan eteen tullut paikka ”kanavoida nuoren miehen maailmantuskaa”.[26] Hän kuitenkin vieraantui kommunismista nopeasti perehdyttyään Neuvostoliiton poliittiseen historiaan. Huhtikuussa 2018 Aalto totesi, että kommunismin aate ja utopia ovat kauniita, mutta Neuvostoliitossa harjoitettu reaalisosialismi oli sellaista totalitarismia ja sortoa, mistä hän halusi sanoutua irti.[31] Aallon mukaan hänen ajatusmaailmansa alkoi muuttua lukion lopulla sekä varsinkin yliopistossa.[26] Ensikosketuksen vihreisiin hän sai Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa vuonna 2007.[31]

Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 2014–2017 Aalto on Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen liittovaltuuston jäsen.[32]

Aalto juonsi syksyllä 2014 viikoittaista ”Kuuma peruna” -keskusteluohjelmaa Radio Rapu -kanavalla.[33]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aalto avioitui Johanna Pietiläisen kanssa elokuussa 2015.[34] Aallon vaimo haki avioeroa elokuussa 2017[35] ja kakkosvaiheen eroa helmikuussa 2018.[36] Eron taustalla on Aallon suhde vihreiden nuorisojärjestössä toimivaan 24-vuotiaaseen Iris Flinkkilään.[37] Aalto seurustelee nykyisin Flinkkilän kanssa.[38]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Konttinen, Jussi: Körtti, juutalainen, muslimi – HS selvitti kansanedustajien uskonnolliset vakaumukset hs.fi. 17.5.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.11.2016.
  2. a b c Touko Aalto Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. Aalto, Touko: Touko lyhyesti Touko Aallon verkkosivut. Viitattu 26.2.2014.
  4. Maailmantuska ajoi vihreiden Touko Aallon nuorena kommunistisiin opintokerhoihin 7.4.2018. MT.fi.
  5. 19-vuotiaan Touko Aallon sanomiset kommunistinuorten lehdessä leviävät netissä – näin Aalto kommentoi menneisyyttään 19.6.2017. helsinginuutiset.
  6. Toimintakertomus 2008 (PDF) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 2.3.2014.
  7. Vaalitulos 2009 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. 5.11.2009. Viitattu 2.3.2014.
  8. Toimintakertomus 2009 (PDF) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 2.3.2014.
  9. Jyväskyläläinen Touko Aalto Vihreiden eurovaaliehdokkaaksi Vihreät De Gröna. 14.2.2009. Viitattu 5.5.2015.
  10. Kunnallisvaalit 26.10.2012: Valitut ehdokkaat Jyväskylä Vaalit.fi. 17.11.2008 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 25.4.2014.
  11. Touko Aalto Jyväskylän Vihreät. Viitattu 2.3.2014.
  12. Kunnallisvaalit 28.10.2012: Valitut ehdokkaat Jyväskylä Vaalit.fi. 14.6.2013 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 25.4.2014.
  13. Kuntavaalit 2017:Jyväskylä 12.4.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 13.4.2017.
  14. Savela, Sanna: Vihreät yllätti Jyväskylässä kaikki – myös itsensä 10.4.2017. yle.fi. Viitattu 13.4.2017.
  15. Maakuntahallitus 2013–2016 Keski-Suomen liitto. Viitattu 2.3.2014.
  16. Ehdokkaiden äänet – koko maa Vaalit. 10.6.2009. Viitattu 2.3.2014.
  17. Ehdokkaiden äänet – Keski-Suomi Vaalit. 13.5.2011. Viitattu 2.3.2014.
  18. Europarlamenttivaalit 2014: Ehdokkaiden äänet Vaalit.fi. 30.5.2014. Oikeusministeriö. Viitattu 4.6.2014.
  19. Puoluekokouksessa 2009 valittu puoluehallitus ja puoluevaltuuskunta vihreat.fi. Vihreä liitto. Viitattu 2.3.2014.
  20. Puoluevaltuuskunta 2011-2013 vihreat.fi. Vihreä liitto. Viitattu 2.3.2014.
  21. Miettinen puoluesihteeriksi, Aalto varapuheenjohtajaksi 26.5.2013. Keski-Suomen Vihreät. Viitattu 5.5.2015.
  22. Kivinen, Anna: Touko Aalto ilman haastattelua Toivolan avustajaksi Keskisuomalainen. 25.5.2011. Viitattu 25.4.2014.
  23. Eduskuntavaalit Toukoaalto.fi. Viitattu 5.5.2015.
  24. Vaalit 2015, Valitut ehdokkaat Keski-Suomen vaalipiiri Oikeusministeriö. Viitattu 21.4.2015.
  25. Vihreiden uudeksi puheenjohtajaksi nousee Touko Aalto Yle Uutiset. 17.6.2017. Viitattu 17.6.2017.
  26. a b c d 19-vuotiaan Touko Aallon sanomiset kommunistinuorten lehdessä leviävät netissä – näin Aalto kommentoi menneisyyttään 19.6.2017. Helsingin Uutiset. Viitattu 20.6.2017.
  27. a b Vihreiden Touko Aalto Ykkösaamussa: Hallituskumppaneiksi kelpaisivat muut paitsi perussuomalaiset 9.6.2017. Helsingin Uutiset. Viitattu 9.9.2017.
  28. Lakka, Päivi: Touko Aalto puolustaa väkivallatonta virkavallan vastustamista – ”Oikeusvaltioon kuuluu mahdollisuus omaan harkintaan” 11.9.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 11.9.2017.
  29. Toivanen, Olli: Vihreiden Aalto haluaa keventää autoilun laskua maaseudulla 9.8.2017. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 8.4.2018.
  30. Tikka, Juha-Pekka: Vaalikoneessa hän sanoi toisin – Touko Aalto selittää olutäänestystään Verkkouutiset. 17.12.2017. Viitattu 20.12.2017.
  31. a b Koivula, Jukka: Maailmantuska ajoi vihreiden Touko Aallon nuorena kommunistisiin opintokerhoihin 8.4.2018. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 8.4.2018.
  32. Valtuusto 2014–2017 Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry. Viitattu 15.4.2017.
  33. Tagi arkisto: Touko Aalto Radio Rapu. Viitattu 5.5.2015.
  34. Kansanedustaja vihittiin – hääateria rennosti grillillä MTV.fi. 8.8.2015. Viitattu 1.11.2016.
  35. Särkkä, Heini: Touko Aalto myöntää avioeron – taustalla suhde toiseen naiseen Ilta-Sanomat. 8.8.2017. Viitattu 9.8.2017.
  36. Touko Aallon avioero voimaan - ex-vaimo juhli Instagramissa: ”Rairai” Viitattu 27.2.2018.
  37. Touko Aalto paljastaa uuden naisystävänsä nimen – avioero yhä vireillä MTV.fi. 9.8.2017. Viitattu 9.8.2017.
  38. Touko Aalto ja Iris-rakas juhlivat Pekka Haaviston kanssa vaalitappiota aamukahteen kaljakuppilassa – kuvat pikkutunneilta! Viitattu 6.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Touko Aalto.
Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Touko Aalto.
Edeltäjä:
Ville Niinistö
Vihreän liiton puheenjohtaja
2017–
Seuraaja:
(nykyinen)