Pirkanmaan Vihreät
| Pirkanmaan Vihreät ry | |
|---|---|
 |
|
| Alue | Pirkanmaa |
| Toimisto | Kehräsaari, B-talo 33200 Tampere |
| Johto | Marika Uusi-Illikainen (pj.) Petri Vesamäki (vpj.) Kaisu Keisala-Kaseja (toiminnanjoht.) |
| Kansanedustajia | 1 / 19 |
| Aluevaltuutettuja | 10 / 79 |
| Kunnanvaltuutettuja | 55 / 773 |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Pirkanmaan Vihreät ry (lyh. Pirvi) on Pirkanmaan vaalipiirissä toimiva Vihreän liiton piiriyhdistys. Sen puheenjohtaja on Marika Uusi-Illikainen ja varapuheenjohtaja Petri Vesamäki.[1] Piirin toiminnanjohtajana toimii Kaisu Keisala-Kaseja ja poliittisena sihteerinä Noora Hinkkanen.[1]
Pirvi on pirkanmaalaisten vihreiden yhdistysten oma järjestö, joka tukee eri puolilla maakuntaa tapahtuvaa vihreää toimintaa, tiedottaa tapahtumista ja herättää keskustelua vihreistä teemoista.
Jäsenjärjestöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Etelä-Pirkanmaan vihreät ry (Akaa ja Urjala)
- Itä-Pirkanmaan vihreät ry (Orivesi ja Juupajoki)
- Kangasalan vihreät ry
- Kyrösjärven seudun vihreät ry (Hämeenkyrö ja Ikaalinen)
- Lempäälän vihreät ry
- Mänttä-Vilppulan Vihreät ry
- Nokian vihreät ry
- Pirkanmaan tieteen ja teknologian Vihreät PiTTi ry
- Pirkkalan Vihreät ry
- Pälkäneen Vihreät ry
- Tampereen Vihreät ry
- Tampereen seudun vihreät naiset ry
- Tampereen vihreät nuoret – Virnu ry
- Vihreä Sastamala ry
- Vihreä Valkeakoski ViVa ry
- Ylöjärven Vihreät ry
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1983 eduskuntaan valittiin ensimmäiset kaksi vihreää kansanedustajaa villeiltä listoilta. Vaalien jälkeen vihreät kokoontuivat Tampereelle Varalan opistoon. Koolla oli noin 300 ihmistä. Media odotti puolueen perustamista, mutta vihreät päättivät pysyä vapaamuotoisena liikkeenä, jossa jäsenkirjoja ei kysellä.
1984 kunnallisvaaleissa Tampereella meni läpi neljä ehdokasta ja vihreät saivat valtuutettuja myös Kangasalle, Lempäälään, Nokialle, Pirkkalaan, Ylöjärvelle, Valkeakoskelle ja Mänttään. Pirkanmaalaiset vihreät järjestäytyivät Vastedes-yhdistykseksi – sen idea oli toimia sekä kulttuurin, politiikan että vaihtoehtoisen talouden alalla. Kaksi ensin mainittua tavoitetta toteutuivat, kolmas jäi vähemmälle huomiolle. Nykyisin Vastedes jatkaa toimintaansa vihreänä kulttuuriyhdistyksenä.
1987 eduskuntavaaleissa vihreät saivat valtakunnallisesti läpi jo neljä kansanedustajaa. Pirkanmaalta ei vielä saatu vihreää kansanedustajaa. Ehdokkaita oli seitsemästä kunnasta.
1988 kunnallisvaaleissa vihreät menettivät paikkoja: Tampereella meni läpi 3, Pirkkalassa 2, Lempäälässä 1 ja Nokialla 1. Kangasalla meni läpi 5 sitoutumatonta, joukossa myös vihreitä. Nyt oli tarvetta tehostaa toimintaa ja Pohjois-Hämeeseenkin perustettiin vaalien jälkeen Vihreän liiton piirijärjestö, Pohjois-Hämeen vihreät. Ensimmäinen puheenjohtaja oli tamperelainen Jouko Havu.
1991 eduskuntavaaleissa Pirkanmaa sai ensimmäisen kansanedustajansa, Satu Hassin. Valtakunnallisesti vihreät saivat tuolloin 10 edustajaa. Vihreä voittoputki jatkui kunnallisvaaleissa seuraavana vuonna. Tampereelta meni läpi 7 valtuutettua ja valtuutettuja saatiin lisää useissa Pirkanmaan kunnissa. Nokialla, Pirkkalassa ja Lempäälässä valtuutettujen määrä kasvoi ja uusina kuntina läpi saatiin ehdokkaita Pälkäneellä, Hämeenkyrössä, Orivedellä ja Vesilahdessa. Useita paikallisyhdistyksiä perustettiin eri Pirkanmaan kuntiin.
Pirkanmaan vihreät ovat vaikuttaneet aktiivisesti omien kuntiensa asioihin, mutta myös valtakunnalliseen politiikkaan Vihreän liiton kautta. Liiton johtotehtävissä tai muina vaikuttajina ovat olleet Pirkanmaalta puheenjohtaja Satu Hassin lisäksi mm. Anne Brax (eduskuntasihteerinä ja ministerin erityisavustajana), Katariina Poskiparta (puoluesihteerinä ja ministerin erityisavustajana) ja Pauli Välimäki (Vihreän Langan päätoimittajana ja liiton varapuheenjohtajana). Lisäksi liiton valtuuskunnassa ja hallituksessa on säännöllisesti ollut pirkanmaalaisia edustajia (mm. piirin puheenjohtajana toiminut Martti Lundén).
Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Pirkanmaa sai hallitukseen toisen vihreän ministerin, kun Paavo Lipposen laajaan sateenkaarihallitukseen nimitettiin Satu Hassi. Vuoden 2000 kunnallisvaalien hyvän tuloksen myötä Vihreät pääsivät mukaan Pirkanmaan maakuntavaltuustoon. Rosa Meriläinen valittiin 2001 Vihreiden varapuheenjohtajaksi. Pirkanmaa sai ensimmäistä kertaa kaksi kansanedustajaa vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Rosa Meriläisen ja Satu Hassin jakaessa suurimman osan vihreille annetuista pirkanmaalaisäänistä.
Eduskuntavaaleissa 2003 Vihreä liitto sai Pirkanmaan vaalipiirissä 24 050 ääntä, 9,7 %:a äänistä.
Eduskuntavaaleissa 2007 Vihreä liitto sai Pirkanmaan vaalipiirissä 22 056 ääntä, 8,7 %:a äänistä. Pirkanmaalta valittiin yksi vihreä kansanedustaja, Oras Tynkkynen, hän keräsi vaaleissa 7 930 ääntä. Vihreiden toinen istuva kansanedustaja Pirkanmaalta, Rosa Meriläinen ei ollut ehdolla näissä vaaleissa.[2]
Eduskuntavaaleissa 2011 Vihreä liitto sai Pirkanmaan vaalipiirissä 22 672 ääntä, 8,3 %:a äänistä. Näissä vaaleissa Vihreä Pirkanmaa sai yhden edustajan, kun kansanedustajaksi valittiin Oras Tynkkynen, joka on toiminut vihreiden edustajana useilla vaalikausilla Pirkanmaalta.[3]
Eduskuntavaaleissa 2015 Vihreä liitto sai Pirkanmaan vaalipiirissä 28 537 ääntä, 10,2 %:a äänistä. Vihreä liitto sai pirkanmaalta kaksi kansanedustajaa. Pirkanmaan vaalipiirin pitkäaikainen kansanedustaja Oras Tynkkynen ei tullut valituksi näissä vaaleissa, vaan jäi varasijalle. Puolueen kokonaispaikkamäärä Pirkanmaalla säilyi kuitenkin kahdessa, kun Satu Hassi palasi eduskuntaan Euroopan parlamentista ja Olli-Poika Parviainen nousi uutena edustajana.[4]
Eduskuntavaaleissa 2019 Vihreä liitto sai Pirkanmaan vaalipiirissä 37 152 ääntä, 12,4 %:a äänistä. Pirkanmaalta valittiin kaksi Vihreiden kansanedustajaa Satu Hassi ja Iiris Suomela. Vihreiden kannatusprosentti toi puolueelle historialliset kaksi paikkaa kyseisessä vaalipiirissä.[5]
Eduskuntavaaleissa 2023 Vihreä liitto sai Pirkanmaan vaalipiirissä 23 241 ääntä, 7,5 %:a äänistä. Pirkanmaalta valittiin yksi Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen, aiemmin Pirkanmaata edustanut Iiris Suomela ei tullut valituksi uudelle kaudelle.[6]
Vaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eduskuntavaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Edustajia | Äänet | |
|---|---|---|---|
| 1987 | – | 8 702 | 4,6 % |
| 1991 | 1 | 15 067 | 7,5 % |
| 1995 | 1 | 15 353 | 6,8 % |
| 1999 | 1 | 15 545 | 7,0 % |
| 2003 | 2 | 24 050 | 9,7 % |
| 2007 | 1 | 22 056 | 8,7 % |
| 2011 | 1 | 22 672 | 8,3 % |
| 2015 | 2 | 28 537 | 10,3 % |
| 2019 | 2 | 37 152 | 12,4 % |
| 2023 | 1 | 23 241 | 7,5 % |
Aluevaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Edustajat | Äänet | |
|---|---|---|---|
| 2022 | 8 | 21 222 | 10,0 % |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Yhteystiedot Pirkanmaan vihreät. Viitattu 15.12.2025.
- ↑ Yle.fi | Vaalit 2007 tulospalvelu - Pirkanmaa - Valituiksi tulevat vaalit.yle.fi. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ Eduskuntavaalit 2011 - tulospalvelu | yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ Eduskuntavaalit 2015 - tulospalvelu | yle.fi Eduskuntavaalit 2015 - tulospalvelu | yle.fi. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ Yle - Tulospalvelu - Pirkkala - Pirkanmaan vaalipiiri - Eduskuntavaalit 2019 - Yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ Heidi Vaalisto: Iiris Suomela tippumassa, Oras Tynkkynen nousemassa – tällainen on vihreiden tilanne Pirkanmaalla Ilta-Sanomat. 2.4.2023. Viitattu 12.3.2026.
- ↑ Aluevaalit 2022 Vaalit.fi. Viitattu 28.11.2022.
- ↑ 12g3 -- Kuntavaalit, puolueiden kannatus, 1976-2021 Tilastokeskus. Viitattu 28.11.2022.[vanhentunut linkki]