Siirry sisältöön

Oras Tynkkynen

Wikipediasta
Oras Tynkkynen
Tynkkynen vuonna 2020.
Tynkkynen vuonna 2020.
Henkilötiedot
Syntynyt25. syyskuuta 1977 (ikä 48)
Jyväskylä
Poliitikko
Puolue Vihreät
Asema Kansanedustaja (20042015, 2023–)
Kaupunginvaltuutettu (2001–)
Vaalipiiri Pirkanmaan vaalipiiri
Kotipaikka Tampere
Aiheesta muualla
Virallinen sivu

Topi Oras Kalevi Tynkkynen (s. 25. syyskuuta 1977 Jyväskylä)[1] on suomalainen poliitikko. Hän on toiminut vihreiden kansanedustaja Pirkanmaan vaalipiiristä vuodesta 2004 vuoteen 2015 sekä jälleen 2023 alkaen. Tynkkynen on myös ollut Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2001.[2]

Vuosina 2007–2011 Tynkkynen oli Vanhasen II hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija, jonka tehtävä oli koordinoida hallituksen ilmastopolitiikkaa ja valmistella ilmastoa ja energiapolitiikkaa käsittelevä tulevaisuusselonteko.[3] Tynkkynen on työskennellyt Sitrassa ilmastoratkaisujen parissa vanhempana neuvonantajana vuodesta 2014 alkaen.[4][5] Elokuusta 2024 eteenpäin Tynkkynen on toiminut vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajaana.[6]

Tynkkynen on yrittäjä ja Tampereen Energian varapuheenjohtaja.[7] Hän on toiminut myös useissa muissa luottamustehtävissä, kuten Euroopan vihreän puolueen hallituksen jäsen vuosina 2016–2022.[8] Tynkkyselle on myönnetty muun muassa Vuoden pyöräilijä -palkinto 2010[9] ja Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki 2012.[10]

Tausta ja kansalaisaktivismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tynkkynen varttui Jyväskylässä ja kävi Jyväskylän Rudolf Steiner -koulun.[11] 15-vuotiaana hän muutti Tampereelle opiskelemaan Steiner-lukioon, minkä jälkeen hän suoritti siviilipalveluksen Kepassa vuosina 1997–1998 ja aloitti vuonna 1998 tiedotusopin opinnot Tampereen yliopistossa.[1] Tynkkynen valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 2007 ja maisteriksi vuonna 2009.[1] Tynkkynen opiskeli lisäksi ympäristöpolitiikkaa laajana sivuaineena.[11] Hän on toiminut eri lehtien avustajana ja kolumnistina sekä työskennellyt Ylen radiotoimituksessa.

Tynkkynen aloitti kansalaistoiminnan jo 13–14-vuotiaana.[12] Hän oli perustamassa Vihreä Elämä ry:tä, joka myöhemmin sulautui Tampereen Maan ystäviin. Hän on Suomen Maan ystävien perustajajäsen ja oli järjestön varapuheenjohtaja vuosina 1996 ja 1997 sekä keväällä 2004. Tynkkynen on työskennellyt kansalaisjärjestöissä Suomessa ja Intiassa.[13] Tynkkynen on julkaissut erilaisia teoksia, jotka ovat käsitelleet globaaleja haasteitaja vihreää maailmankuvaa, kuten Pieni maailmanpelastusopas 2013[14] ja Nettopositiivisuus – Menestyvän ja vastuullisen liiketoiminnan uusi taso (Kati Berningerin kanssa) 2017. Hän on toiminut Sitran vanhempana neuvonantajana Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema-alueella.[15]

Tynkkynen on streittari[16] ja harrastaa vapaa-ajallaan matkustelua ja konemusiikkia. Hän pyrkii ekologisiin valintoihin ja matkustaa paljolti maata pitkin.[17] Tynkkynen on myös toiminut dj:nä nimellä DJ Muna.[18]

Oras Tynkkynen Riian Pride-tapahtumassa kesällä 2007.

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Europarlamentti
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2014 Suomi 24 805[19] varalla
Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
1999 Pirkanmaa 928[20] ei valittu
2003 Pirkanmaa 1 560[21] varalla
2007 Pirkanmaa 7 930[22] valittu
2011 Pirkanmaa 7 406[23] valittu
2019 Pirkanmaa 4 303[24] varalla
2023 Pirkanmaa 5 401[25] valittu
Kunnallisvaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
1996 Tampere ? varalla
2000 Tampere 523[26] valittu
2004 Tampere 1 248[27] valittu
2008 Tampere 2 206[28] valittu
2012 Tampere 1 125[29] valittu
2017 Tampere 1 466[30] valittu
2021 Tampere 1 221[31] valittu
2025 Tampere 1 685[32] valittu

Tynkkysen puoluepoliittinen toiminta alkoi kun hän asettui Tampereella 18-vuotiaana vihreiden ehdokkaaksi vuoden 1996 kunnallisvaaleissa.[33] Tuolloin hänet valittiin valtuuston varajäseneksi ja vuoden 2000 vaaleissa varsinaiseksi valtuutetuksi.[33] Tynkkynen oli ehdolla myös vuoden 1999 eduskuntavaaleissa saaden 928 ääntä eikä tullut valituksi.[20]

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Tynkkynen valittiin varasijalle 1 560 äänellä.[21] Heinäkuussa 2004 hänestä tuli varasijalta vaalikauden nuorin kansanedustaja Satu Hassin siirtyessä eduskunnasta Euroopan parlamenttiin.[18] Ensimmäisellä kansanedustajakaudellaan Tynkkynen oli muun muassa talous- ja ympäristövaliokuntien jäsen.[1]

Kesällä 2006 Tynkkynen oli Tampereen kaupunginvaltuuston opposition eli vihreiden, keskustan, sitoutumattomien ja kristillisdemokraattien pormestariehdokkaana saaden 15 ääntä 67:stä vaalin ensimmäisellä kierroksella.[34]

Tynkkynen valittiin jatkokaudelle eduskuntaan vuoden 2007 vaaleissa, joissa hän oli 7 930 äänellä vihreiden ääniharava Pirkanmaan vaalipiirissä.[22] Vuoden 2011 vaaleissa Tynkkynen sai 7 406 ääntä ja jatkoi eduskunnassa.[28] Vaalikaudella hän toimi muun muassa tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana, liikenne- ja viestintävaliokunnassa sekä tammikuusta 2013 lakivaliokunnassa.[1] Tynkkynen oli ehdolla vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa,[35] mutta jäi 24 805 äänellä varasijalle.[19] Hän ilmoitti jo ennen vaaleja, ettei aio asettua ehdolle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.[36] Tynkkynen oli jälleen ehdolla vuoden 2019 eduskuntavaaleissa tullen valituksi varasijalle. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa hän on jälleen ehdolla ja tuli valituksi.[37][38]

Tynkkysen puhevuorot, luottamustehtävät ja kirjoitukset liittyvät usein globaaliin oikeudenmukaisuuteen, kansalaisvaikuttamiseen ja ympäristöön, erityisesti ilmastonmuutokseen. Eduskunnassa Tynkkynen on tehnyt lakialoitteita esimerkiksi muovipussi-/kertakäyttökassiverosta, päästökauppajärjestelmän muuttamisesta ja kahdesti avioliittolain muuttamisesta sukupuolineutraaliksi.[39][40] Tynkkynen oli Suomen ensimmäinen julkisesti homoseksuaalinen kansanedustaja.[41][42] Syyskuussa 2013 hän herätti keskustelua käyttämällä eduskunnan juhlaistunnossa sateenkaarisolmiota ja ottamalla kantaa Venäjän politiikkaan, vaikka politikointia oli määrä välttää istunnossa, jossa oli paikalla myös Venäjän edustajia.[43][44]

Tynkkynen äänesti eduskunnassa vuonna 2025 esitystä vastaan, joka irroitti Suomen kansainvälisestä henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.[45]

Tynkkynen sijoittuu vaalikonevastausten perusteella poliittiseen keskustaan tai keskusta-vasemmistoon. Ylen vaalikoneessa Tynkkynen sijoittuu arvoasteikolla liberaalille puolelle. Helsingin Sanomien vaalikoneen käyttämällä GAL–TAN-jakaumalla Tynkkysen näkemykset ilmentävät liberaalivihreyttä (GAL). HS:n vaalikoneeseen Tynkkysen antamissa näkemyksissä korostuu voimakkaimmin liberaalivihreät mielipiteet.[46][47]

Seksuaali- ja sukupuolipolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tynkkynen on allekirjoittanut Setan ehdokasitoumuksen eduskuntavaaleissa 2023.[48] Ehdokassitoumuksen allekirjoittajana Tynkkynen on sitoutunut tukemaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tavoitteita eduskuntatyössään, vastustamaan syrjintää ja vihapuhetta sekä edistämään näiden ryhmien osallistumista päätöksentekoon.[49]

  1. a b c d e Oras Tynkkynen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 9.10.2013.
  2. Vaalisto, Heidi: Iiris Suomela tippumassa, Oras Tynkkynen nousemassa – tällainen on vihreiden tilanne Pirkanmaalla Ilta-Sanomat (is.fi). 2.4.2023. Sanoma Media Finland Oy.
  3. Oras Tynkkynen ilmastopoliittiseksi asiantuntijaksi vnk.fi. 24.5.2007. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 9.10.2013.
  4. Oras Tynkkynen aloittaa Sitrassa neuvonantajana Sitra. Viitattu 10.2.2023.
  5. Oras Tynkkynen Sitra. Arkistoitu 10.2.2023. Viitattu 10.2.2023.
  6. Hytönen, Reeta, Toivanen, Olli-Pekka, Schönberg, Kalle: Vihreiden eduskuntaryhmän uusi puheenjohtaja Oras Tynkkynen vaatii hallitusta puuttumaan Suomussalmen raakkutuhoihin yle.fi. 26.8.2024. Yle. Viitattu 28.11.2025.
  7. Tynkkyne, Oras: Ansioluettelo orastynkkynen.fi. Viitattu 28.11.2025.
  8. Ruissalo, Pekka: Oras Tynkkynen valittiin jatkokaudelle Euroopan vihreiden hallitukseen Tamperelainen. 11.11.2019. Viitattu 28.11.2025.
  9. Oras Tynkkysestä vuoden pyöräilijä Yle Uutiset. 11.5.2010. Viitattu 28.11.2025.
  10. Tasavallan presidentin myöntämät korkeimmat kunniamerkit Helsingin Sanomat. 4.12.2012. Viitattu 28.11.2025.
  11. a b Opiskelu Tynkkysen kotisivu. Viitattu 9.10.2013.
  12. Kansalaistoiminnasta Tynkkysen kotisivu. Viitattu 9.10.2013.
  13. Tynkkynen, Oras: ”Henkilökuva”, Vihreä on kasvun väri. Ympäristöstä, taloudesta ja politiikasta, s. 83–85. Vihreä Lanka Oy, 2006. ISBN 951-98412-1-0
  14. Tässä 10 tekoa, joilla maailma pelastuu Keskisuomalainen. 28.5.2013. Arkistoitu 26.4.2014. Viitattu 9.10.2013.
  15. Oras Tynkkynen aloittaa Sitrassa neuvonantajana sitra.fi. 27.8.2014. Sitra. Viitattu 6.6.2015.
  16. Miten suhtaudun kannabikseen? Tynkkysen kotisivu. Viitattu 9.10.2013.
  17. Virtanen, Jenni: Junalla Eurooppaan hs.fi. 4.1.2020. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.11.2025.
  18. a b Rinne, Jaana: Oras Tynkkynen City.fi. 16.7.2004. Viitattu 15.5.2014.
  19. a b Europarlamenttivaalit 2014: Valitut ehdokkaat Koko maa Vaalit.fi. 30.5.2014. Oikeusministeriö. Viitattu 6.6.2014.
  20. a b Luettelo ehdokkaista vaalipiireittäin ja puolueittain, myös heidän äänimääränsä ja vertauslukunsa Tilastokeskus. Viitattu 13.3.2014.
  21. a b Valitut ehdokkaat Pirkanmaan vaalipiiri Vaalit. 19.3.2003. Viitattu 6.3.2014.
  22. a b Eduskuntavaalit 18.3.2007: Valitut ehdokkaat, Pirkanmaan vaalipiiri Vaalit.fi. 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 25.4.2014.
  23. Valitut ehdokkaat Pirkanmaan vaalipiiri Vaalit. 13.5.2011. Viitattu 6.3.2014.
  24. Pirkanmaan vaalipiiri, valitut Vaalit. 23.9.2020. Viitattu 11.2.2021.
  25. Pirkanmaan vaalipiiri, valitut Vaalit. 15.5.2023. Viitattu 27.12.2023.
  26. Kotimaa – Kunnallisvaalit 2000 Helsingin Sanomat. Arkistoitu 6.3.2014. Viitattu 6.3.2014.
  27. Valitut ehdokkaat Tampere Vaalit. 29.10.2004. Viitattu 6.3.2014.
  28. a b Valitut ehdokkaat Tampere Vaalit. 17.11.2008. Viitattu 6.3.2014.
  29. Valitut ehdokkaat Tampere Vaalit. 14.6.2013. Viitattu 6.3.2014.
  30. Valitut, Tampere Vaalit. 22.9.2020. Viitattu 11.2.2021.
  31. Tampere, valitut Vaalit. 22.6.2021. Viitattu 25.3.2022.
  32. Kuntavaalit 2025 Oikeusministeriö - Tieto- ja tulospalvelu. 25.06.2025. Oikeusministeriö. Viitattu 28.11.2025.
  33. a b Kuka Oras? Tynkkysen kotisivu. Viitattu 9.10.2013.
  34. Vuosikertomus 2006 orastynkkynen.fi. Oras Tynkkynen. Viitattu 9.10.2013.
  35. Leipola, Lasse: Oras Tynkkynen mielii Brysseliin: ”Euroopassa riittää vielä tekemistä” Vihreä Lanka. 10.12.2013. Viitattu 25.4.2014.
  36. Miksi en asetu ehdolle eduskuntavaaleissa Orastynkkynen.fi. 20.5.2014. Viitattu 17.11.2014.
  37. Karjalainen, Pauliina: Oras Tynkkynen lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin: ”Päätös ei ollut kovin helppo” Aamulehti. 14.12.2022. Viitattu 10.2.2023.
  38. Joku heistä nousee vihreiden johtoon – nämä kansanedustajat harkitsevat ehdokkaaksi lähtemistä Yle Uutiset. 11.4.2023. Viitattu 12.4.2023.
  39. Lakialoitteet ja toimenpidealoitteet Tynkkysen kotisivut. Viitattu 25.4.2014.
  40. Oras Tynkkysen lakialoitteet eduskunta.fi. Eduskunta. Viitattu 9.10.2013.
  41. Kauhanen, Anna-Liina: Homo Politicus. Ylioppilaslehti, 30.1.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.3.2014.
  42. Miehemme vallan portailla Z-lehti. 2007. Arkistoitu 22.4.2007. Viitattu 9.10.2013.
  43. Hakahuhta, Ari: Oras Tynkkysen sateenkaarisolmio herätti paheksuntaa eduskunnan juhlissa Yle Uutiset. 18.9.2013. Viitattu 25.4.2014.
  44. Sutinen, Teija: Puhemies pyysi Oras Tynkkysen keskusteluun puheesta ja solmiosta HS.fi. 19.9.2013. Viitattu 25.4.2014.
  45. Suomi lähtee Ottawan miinankieltosopimuksesta – näin kansanedustajasi äänesti Yle Uutiset. 19.6.2025. Viitattu 17.8.2025.
  46. Ehdokas arvokartalla Helsingin Sanomat. Viitattu 5.10.2025.
  47. Yle täplitti kansanedustajat arvokenttään Yle. 4.4.2023. Viitattu 5.10.2025.
  48. Eduskuntaan valittiin 33 sateenkaarikansanedustajaa Seta. 13.4.2023. Viitattu 17.10.2025.
  49. Sateenkaarikansanedustajaksi Seta. Viitattu 17.10.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]