Lakialoite
 | Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Lakialoite tai lakiehdotus tarkoittaa ehdotusta uudeksi laiksi tai ehdotusta jo olemassa olevan lain muuttamisesta. Lakialoitteeita koskevasta aloiteoikeudesta ja niiden käsittelystä on säädetty valtion perustuslaissa tai muussa, oikeushierarkiassa vastaavalla tasolla olevassa laissa.
Kuka voi tehdä lakialoitteen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oikeus lakialoitteen tekemiseen on yleensä parlamentaarikoilla ja hallituksella, kuten muun muassa Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Valtioiden välillä on kuitenkin eroja, esimerkiksi Chilessä lakialoitteen voi tehdä ainoastaan presidentti, ja Venäjällä lakialoitteen voi tehdä presidentti, hallitus, federaationeuvosto, duuma sekä muutamat erityisryhmät.lähde?
Lakialoitteet Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa lakialoite sisältyy tavallisesti hallituksen esitykseen, kansanedustajan jättämään lakialoitteeseen tai lakialoitteen muodossa olevaan kansalaisaloitteeseen, joka on jätetty eduskunnan käsiteltäväksi. Yhteen hallituksen esitykseen voi sisältyä yksi tai useampia lakialoitteita. Lakialoite voidaan tehdä uuden lain säätämiseksi tai voimassa olevan lain muuttamiseksi, selittämiseksi tai kumoamiseksi.
Vaikka lakialoite noudattaa muutoin lain muotoa, ei siinä tietenkään ole antopäiväystä eikä allekirjoituksia, sillä ne löytyvät vasta valmiista laista. Lain voimaantulon päivämääräkin yleensä puuttuu, jolloin sen määrää tasavallan presidentti lakia vahvistaessaan.
Käsittely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos lakialoite koskee muita lakeja kuin perustuslakia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lakialoite ohjataan asiaa valmistelevan valiokunnan käsittelyyn, joka antaa siitä mietintönsä eduskunnan kahteen täysistuntoon. Ensimmäisessä käsittelyssä esitellään mietintö, käydään keskustelua ja päätetään varsinaisen lakiehdotuksen sisältö. Lakialoite voidaan ensimmäisessä käsittelyssä myös lähettää suuren valiokunnan käsittelyyn. Toisessa käsittelyssä päätetään lakialoitteen hylkäämisestä tai hyväksymisestä.
Jos lakialoite koskee perustuslakia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mikäli lakialoitteella halutaan muuttaa perustuslakia, ensimmäinen ja toinen vaihe etenevät samalla tavalla kuin alempiarvoisia lakeja koskeva lakialoite. Toisessa käsittelyssä kuitenkin päätetään siitä, hylätäänkö ehdotus vai jätetäänkö se odottamaan ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Muutoksen perustuslakiin vahvistaa siis vasta seuraava eduskunta. Uusi eduskunta vahvistaa päätöksen 2/3:n enemmistöllä annetuista äänistä yhdessä käsittelyssä.
Lakimuutos perustuslakiin voidaan kuitenkin julkistaa kiireelliseksi vähintään viidellä kuudesosalla annetuista äänistä. Tällöin ehdotus ei jää lepäämään, vaan se voidaan hyväksyä 2/3:n enemmistöllä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Otavan iso tietosanakirja, Otava 1963
- Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1997, ISBN 951-855-135-9, osa V palstat 594–595