Sitra (rahasto)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo rahastosta. Soittimesta katso Sitra.
Sitran logo.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra[1] on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka on perustettu vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa. Sitran yliasiamiehenä toimii Mikko Kosonen ja hallituksen puheenjohtajana alivaltiosihteeri Martti Hetemäki. Lisäksi Sitralla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa Sitran hallintoa ja päättää toiminnan periaatteista. Siihen kuuluvat eduskunnan asettamat Suomen Pankin pankkivaltuuston jäsenet.

Sitran toiminta rahoitetaan peruspääoman ja pääomasijoittamisen tuotoilla.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitran pääkonttori Itämerentorni Helsingin Ruoholahdessa.

Sitra siirtyi eduskunnan alaisuuteen vuonna 1991. Laki Sitrasta (24.8.1990/717) määrittelee Sitran tehtävän seuraavasti:

»Rahaston tavoitteena on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja.»

Sitra kuvaa tehtäväkseen kestävää hyvinvointia luovien systeemisten eli laaja-alaisten ja perinpohjaisten muutosten aikaansaamisen yhdessä kumppaneiden kanssa. Vuodesta 2004 lähtien Sitran toiminta on perustunut määräaikaisiin ohjelmiin. Vuoden 2012 aikana Sitra siirtyy projektiorganisaatioon, jossa se keskittyy kahteen teema-alueeseen. Teemoja ovat Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet sekä Kestävät elämäntavat ja luonnonvarat. Teemoja toteutetaan kahdesta kolmeen vuotta kestävien konkreettisten projektien avulla. Projekteissa Sitra tekee mm. selvityksiä, kokeiluhankkeita ja yritysrahoitusta. Lisäksi Sitra tekee yleisempiä strategiaprosesseja ja kehitysponnistuksia.

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2007 Helsingin Sanomien artikkeli nostatti keskustelun siitä, onko eettistä ongelmaa siinä, että Sitra on antanut riskisijoituksia hoidettavaksi entisille työntekijöilleen. Artikkelin mukaan Sitran johtajat olivat perustaneet yhtiöitä, joihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja. Artikkeli korosti, että sijoittaminen oli tehty ilman kilpailuttamista. Artikkeli nosti esiin erityisesti Bio Fund Management, Eqvitec Partners ja Korona Invest -yhtiöt.[2] Myös MOT käsitteli asiaa.[3]

Sitran aiheesta julkaiseman tiedotteen mukaan rahastojen hallinnointia ei ole perustamisvaiheessa kilpailutettu, sillä yksityiset ja yksityisluonteiset sijoittajat muodostavat rahastossa enemmistön eikä virallisen kilpailuttamisen velvoitetta siksi synny. Tiedotteen mukaan perustettavien rahastojen kaupallinen luonne ja selkeä tuottotavoite huolehtivat siitä, että rahastojen hoito tulee kilpailutetuksi markkinaehtoisesti. Tiedotteen mukaan Sitran perustamiin hallinnointiyhtiöihin siirtyneet entiset Sitran toimihenkilöt ovat toimialaosaamisellaan huolehtineet, että sijoitusrahastot ovat toiminnallaan kehittäneet myös niitä toimialoja joille ne on perustettu.[4]

Eduskunnan Suomen Pankin pankkivaltuuston jäsenistä koostuva hallintoneuvosto totesi Sitralta asiasta saamansa selvityksen perusteella, että Sitralla on hallintoneuvoston luottamus.[4]


Syksyllä 2012 Sitra oli osallisena Himas-kohussa, jossa Valtioneuvoston kanslia tilasi filosofi Pekka Himaselta 700 000 euroa maksavan kansainvälisen tutkimuksen. Sitra oli tutkimuksen maksaja Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa.[5]

Yliasiamiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[6]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[7]

Hallintoneuvosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitran hallintoneuvostoon kuuluvat seuraavat kansanedustajat [8]

  • Ben Zyskowicz, kansanedustaja, puheenjohtaja
  • Pirkko Ruohonen-Lerner, kansanedustaja, varapuheenjohtaja
  • Jouni Backman, kansanedustaja
  • Timo Kalli, kansanedustaja
  • Juha Sipilä, kansanedustaja (korvasi Mari Kiviniemen kesken kauden keväällä 2013)
  • Marjo Matikainen-Kallström, kansanedustaja
  • Lea Mäkipää, kansanedustaja
  • Petteri Orpo, kansanedustaja (korvasi Jan Vapaavuoren kesken kauden syksyllä 2012 tämän siirryttyä elinkeinoministeriksi)
  • Jukka Gustafsson, kansanedustaja (korvasi Pia Viitasen kesken kauden keväällä 2013 tämän siirryttyä asunto- ja viestintäministeriksi)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 26.1.2014.
  2. Sitran entiset johtajat hoitavat sen miljoonia, Esko Ahon mukaan riskirahoja hallinnoidaan silti markkinaehtoisesti. Helsingin Sanomat, 2.12.2007, s. A3.
  3. Ainola, Olli: Varma voittoarpa MOT. Yle. Viitattu 27.12.2010.
  4. a b Hallintoneuvostolta selkeä tuki Sitralle 7.12.2007. Sitra. Viitattu 25.12.2009.
  5. Valtio tilasi professori Himaselta kalliit visiot - lähes miljoonan lasku ilman kilpailutusta 24.8.2012. Talouselämä. Viitattu 4.6.2013.
  6. Sitran historia 2009. Sitra. Viitattu 25.12.2009.
  7. Miten Sitra toimii?Viitattu 10.1.2013.
  8. Sipilä ja Gustafsson aloittavat Sitran hallintoneuvostossa 2014. Sitra. Viitattu 4.5.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]