Sitra (rahasto)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo rahastosta. Soittimesta katso Sitra.
Sitran logo.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra[1] on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.[2]

Sitran yliasiamiehenä toimii Mikko Kosonen ja hallituksen puheenjohtajana alivaltiosihteeri Martti Hetemäki. Lisäksi Sitralla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa Sitran hallintoa ja päättää toiminnan periaatteista. Siihen kuuluvat eduskunnan asettamat Suomen Pankin pankkivaltuuston jäsenet.

Sitran toiminta rahoitetaan peruspääoman ja pääomasijoittamisen tuotoilla.[2] Sitrassa on noin 130 työntekijää[3].

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitran entinen pääkonttori Itämerentorni Helsingin Ruoholahdessa.

Sitra siirtyi eduskunnan alaisuuteen vuonna 1991. Laki Sitrasta (24.8.1990/717) määrittelee Sitran tehtävän seuraavasti:

»Rahaston tavoitteena on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja.»

Sitra kuvaa tehtäväkseen kestävää hyvinvointia luovien systeemisten eli laaja-alaisten ja perinpohjaisten muutosten aikaansaamisen yhdessä kumppaneiden kanssa. Sitran toiminta on jakautunut kolmeen strategiseen teemaan, joiden kautta se pyrkii edistämään kestävää tulevaisuutta. Nämä teemat ovat: hiilineutraali kiertotalous, uudistumiskyky sekä uusi työelämä ja kestävä talous.

Hiilineutraali kiertotalous -teema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilineutraali kiertotalous-teema pyrkii rakentamaan kiertotalouteen pohjaavaa arkea, jossa hyvinvointi ei perustu ylikulutukseen tai fossiilisiin polttoaineisiin. Sitra on muun muassa julkaissut maailman ensimmäisen kiertotalouden kansallisen tiekartan vuonna 2016 ja sen ensimmäiset kokeilut ovat parhaillaan käynnissä. Sitra oli myös pääjärjestäjänä maailman ensimmäisellä kiertotalouden konferenssilla, World Circular Economy Forumilla, vuonna 2017. Tapahtuma keräsi Helsinkiin maailman johtavat liikkeenjohdon johtajat, politiikan tekijät, tutkijat ja innovaattorit 5.-7. kesäkuuta, jolloin esitellään maailman parhaimmat kiertotalouden ratkaisut.[4]

Uudistumiskyky -teema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudistumiskyky-teeman tavoitteena on vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan uudistumiskykyä ja –halua sekä suomalaisen yhteiskunnan kilpailuvalttina. Viime vuosina Sitra on edistänyt Suomen uudistumiskykyä esimerkiksi kehittämällä uraauurtavaa tiedonvälityskonseptia Palveluväylää, nuorten syrjäytymistä ehkäisevää Tajua mut! –toimintamallia ja ikäihmisille suunnattua Palvelutori-konseptia. Sitra on myös edistänyt kansallisen genomistrategian laatimista ja luonut kansainvälisestikin ainutlaatuisen virtuaaliklinikka-konseptin.[5]

Uusi työelämä ja kestävä talous -teema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi työelämä ja kestävä talous -teema edistää työn ja talouden uusien ratkaisujen löytämistä, kokeilua ja käyttöönottoa. Sitra on esimerkiksi rakentanut vaikuttavuusinvestoimiselle ekosysteemiä Suomeen vuodesta 2014 lähtien ja ensimmäiset tulosperusteiset SIB-hankkeet ovat nyt käynnissä.[6]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitran hallinnon ytimen muodostavat hallintoneuvosto, hallitus ja johtoryhmä. Sitran hallintoneuvostoon kuuluvat eduskunnan asettamat Suomen Pankin valtuuston jäsenet. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa Sitran hallintoa ja päättää toiminnan periaatteista.[7]

Sitran hallintoneuvostoon kuuluvat seuraavat kansanedustajat:[7]

Hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä ja siinä ovat edustettuina valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja opetusministeriö.[7]

Operatiivista toimintaa Sitrassa johtaa hallituksen nimittämä yliasiamies, joka vastaa Sitran hallinnosta ja kehittää organisaation toimintaa hallintoneuvoston ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.[7]

Yliasiamiehet:

[8]

Johtoryhmän jäsenet:[7]

  • Mikko Kosonen, yliasiamies
  • Tapio Anttila, asiamies
  • Veera Heinonen, johtaja, viestintä ja yhteistyösuhteet
  • Jorma Jaalivaara, johtava lakimies
  • Antti Kivelä, johtaja, uudistumiskyky
  • Paula Laine, johtaja, strategia
  • Timo Lindholm, johtaja, uusi työelämä ja kestävä talous
  • Mari Pantsar, johtaja, hiilineutraali kiertotalous
  • Heidi Saario, johtaja, hallinto
  • Sami Tuhkanen, rahoitusjohtaja

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2007 Helsingin Sanomien artikkeli nostatti keskustelun siitä, onko eettistä ongelmaa siinä, että Sitra on antanut riskisijoituksia hoidettavaksi entisille työntekijöilleen. Artikkelin mukaan Sitran johtajat olivat perustaneet yhtiöitä, joihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja. Artikkeli korosti, että sijoittaminen oli tehty ilman kilpailuttamista. Artikkeli nosti esiin erityisesti Bio Fund Management, Eqvitec Partners ja Korona Invest -yhtiöt.[9] Myös MOT käsitteli asiaa.[10]

Sitran aiheesta julkaiseman tiedotteen mukaan rahastojen hallinnointia ei ole perustamisvaiheessa kilpailutettu, sillä yksityiset ja yksityisluonteiset sijoittajat muodostavat rahastossa enemmistön eikä virallisen kilpailuttamisen velvoitetta siksi synny. Tiedotteen mukaan perustettavien rahastojen kaupallinen luonne ja selkeä tuottotavoite huolehtivat siitä, että rahastojen hoito tulee kilpailutetuksi markkinaehtoisesti. Tiedotteen mukaan Sitran perustamiin hallinnointiyhtiöihin siirtyneet entiset Sitran toimihenkilöt ovat toimialaosaamisellaan huolehtineet, että sijoitusrahastot ovat toiminnallaan kehittäneet myös niitä toimialoja joille ne on perustettu.[11]

Eduskunnan Suomen Pankin pankkivaltuuston jäsenistä koostuva hallintoneuvosto totesi Sitralta asiasta saamansa selvityksen perusteella, että Sitralla on hallintoneuvoston luottamus.[11]

Syksyllä 2012 Sitra oli osallisena Himas-kohussa, jossa Valtioneuvoston kanslia tilasi filosofi Pekka Himaselta 700 000 euroa maksavan kansainvälisen tutkimuksen. Sitra oli tutkimuksen maksaja Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo (Arkistoitu sivu) 17.4.2012. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.6.2015.
  2. a b Sitra – Hyvä elämä tehdään yhdessä Sitra. Viitattu 16.6.2015.
  3. Sitra työpaikkana Viitattu 1.11.2015
  4. Hiilineutraali kiertotalous Sitra. Viitattu 9.6.2017.
  5. Uudistumiskyky Sitra. Viitattu 9.6.2017.
  6. Uusi työelämä ja kestävä talous Sitra. Viitattu 9.6.2017.
  7. a b c d e Organisaatio ja päätöksenteko Sitra. Viitattu 9.6.2017.
  8. Sitran historia 2009. Sitra. Viitattu 25.12.2009.
  9. Sitran entiset johtajat hoitavat sen miljoonia, Esko Ahon mukaan riskirahoja hallinnoidaan silti markkinaehtoisesti. Helsingin Sanomat, 2.12.2007, s. A3.
  10. Ainola, Olli: Varma voittoarpa MOT. Yle. Viitattu 27.12.2010.
  11. a b Hallintoneuvostolta selkeä tuki Sitralle 7.12.2007. Sitra. Viitattu 25.12.2009.
  12. Valtio tilasi professori Himaselta kalliit visiot - lähes miljoonan lasku ilman kilpailutusta 24.8.2012. Talouselämä. Viitattu 4.6.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]