Sitra (rahasto)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo rahastosta. Soittimesta katso Sitra.
SITRA BLACK.jpg

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra[1] on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.[2]

Sitran yliasiamiehenä toimii Mikko Kosonen ja hallituksen puheenjohtajana alivaltiosihteeri Martti Hetemäki. Lisäksi Sitralla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa Sitran hallintoa ja päättää toiminnan periaatteista. Siihen kuuluvat eduskunnan asettamat Suomen Pankin pankkivaltuuston jäsenet. Hallintoneuvoston puheenjohtaja on Matti Vanhanen.

Vuonna 2019 Sitralla on varoja noin 800 miljoonaa euroa.[3] Sitran toiminta rahoitetaan peruspääoman ja pääomasijoittamisen tuotoilla.[2] Sitrassa on noin 180 työntekijää[4].

Sitran aula (2019)

Sitran toiminta ja vaikuttavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitran tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitra siirtyi eduskunnan alaisuuteen vuonna 1991. Laki Sitrasta (24.8.1990/717) määrittelee Sitran tehtävän seuraavasti[5]:

»Rahaston tavoitteena on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja.»

Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta vuonna 1990 annettua lakia on muutettu 1995 (21.4.1995/647), 1999 (21.5.1999/623) sekä 2018 (28.12.2018/1366). [5]

Sitra kuvaa tehtäväkseen kestävää hyvinvointia luovien systeemisten eli laaja-alaisten ja perinpohjaisten muutosten aikaansaamisen yhdessä kumppaneiden kanssa. Sitran toiminta on jakautunut strategisiin projektitoimintoihin, joiden kautta se pyrkii edistämään kestävää tulevaisuutta.

Toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiovarainministeriö asetti joulukuussa 2018 parlamentaarisen työryhmän, joka tehtävksi tuli arvioida ja tehdä uudistusehdotukset Sitran roolista, tehtävistä ja hallinnosta. Työryhmän puheenjohataja oli kansanedustaja Matti Vanhanen[6]. Työryhmän raportti julkistettiin maaliskuussa 2019. Työryhmä esittää loppuraportissa muun muassa, että Sitran yhteiskunnallisten tavoitteiden tulee näkyä myös lainsäädännössä, Sitran hallintoneuvosto uudistetaan ja sen edustuksellisuutta laajennetaan ja Sitran hallituksen kokoonpano muutetaan paremmin vastaamaan toiminnallisia tarpeita. Raportin julkistuksen yhteydessä todettiin myös, että lainsäädännön mahdollinen jatkovalmistelu tapahtuu seuraavalla hallituskaudella valtiovarainministeriön ja eduskunnan puhemiesneuvoston toimenpitein. [7] Työryhmä kävi myös keskustelua Sitran resursseista, erityisesti taseen suuruudesta ja varallisuuden käytöstä. Tältä osin työryhmä ei saavuttanut yksimielisiä ehdotuksia.[8]

Sitran projektitoiminnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilineutraali kiertotalous -teema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilineutraali kiertotalous-teema pyrkii rakentamaan kiertotalouteen pohjaavaa arkea, jossa hyvinvointi ei perustu ylikulutukseen tai fossiilisiin polttoaineisiin. Sitra on muun muassa julkaissut maailman ensimmäisen kiertotalouden kansallisen tiekartan vuonna 2016 ja sen ensimmäiset kokeilut ovat parhaillaan käynnissä. Sitra oli myös pääjärjestäjänä maailman ensimmäisellä kiertotalouden konferenssilla, World Circular Economy Forumilla, vuonna 2017. Tapahtuma keräsi Helsinkiin maailman johtavat liikkeenjohdon johtajat, politiikan tekijät, tutkijat ja innovaattorit 5.-7. kesäkuuta, jolloin esitellään maailman parhaimmat kiertotalouden ratkaisut.[9]

Hiilineutraalin kiertotalouden projektit ovat Kiertotalous, Kestävä arki ja Ilmastoratkaisut. [10]

Uudistumiskyky-teema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudistumiskyky-teeman tavoitteena on vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan uudistumiskykyä ja –halua sekä suomalaisen yhteiskunnan kilpailuvalttina. Viime vuosina Sitra on edistänyt Suomen uudistumiskykyä esimerkiksi kehittämällä uraauurtavaa tiedonvälityskonseptia Palveluväylää, nuorten syrjäytymistä ehkäisevää Tajua mut! –toimintamallia ja ikäihmisille suunnattua Palvelutori-konseptia. Sitra on myös edistänyt kansallisen genomistrategian laatimista ja luonut kansainvälisestikin ainutlaatuisen virtuaaliklinikka-konseptin.[11]

Uudistumis­kyky-teeman projekteja ovat Reilu datatalous eli IHAN-projekti, Hyvinvointidata, Ihminen edellä – Valintakokeilut sote-palveluissa, Julkisen sektorin johtaminen sekä Kansanvallan peruskorjaus. [10][12][13]

Uusi työelämä ja kestävä talous -teema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi työelämä ja kestävä talous -teema edistää työn ja talouden uusien ratkaisujen löytämistä, kokeilua ja käyttöönottoa. Sitra on esimerkiksi rakentanut vaikuttavuusinvestoimiselle ekosysteemiä Suomeen vuodesta 2014 lähtien ja ensimmäiset tulosperusteiset SIB-hankkeet ovat nyt käynnissä.[14]

Uusi työelämä ja kestävä talous -teeman projektit ovat Osaamisen aika ja Vaikuttavuus­investoiminen. [10]

Ennakointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitra ennakointi tuottaa tulevaisuuden kehityssuuntia luotaavaa ennakointitietoa.Sitran ennakointityö tuottaa käsityksiä erilaisista mahdollisista tulevaisuuksista pitkäjänteisesti ja dialogisesti. Sitra tekee sidosryhmien kanssa tiivistä yhteistyötä sekä ennakointitiedon luomisessa että tulkinnassa.

Ennakointitoimintansa kautta Sitra osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, korostaen erityisesti tulevaisuuden kehityssuuntien huomioimista kulloinkin käsillä olevissa päätöksissä. [15]

Ennakoinnin projektit ovat Megatrendit, Heikot signaalit, Seuraava Erä, Erätauko, Tieto päätöksenteossa sekä Kestävä koulutus. [10][16]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä. Sitralla on sekä pysyvää koulutustoimintaa että määräaikaisia projekteja.[17]

Sitran Koulutuksen projektit ovat Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus sekä Sitra Lab. [2]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitran hallinnon ytimen muodostavat hallintoneuvosto, hallitus ja johtoryhmä. Sitran hallintoneuvostoon kuuluvat eduskunnan asettamat Suomen Pankin valtuuston jäsenet. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa Sitran hallintoa ja päättää toiminnan periaatteista.[18]

Hallintoneuvosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitran hallintoneuvostoon kuuluvat seuraavat kansanedustajat[18]:

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä ja siinä ovat edustettuina valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja opetusministeriö[18].

Yliasiamiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operatiivista toimintaa Sitrassa johtaa hallituksen nimittämä yliasiamies, joka vastaa Sitran hallinnosta ja kehittää organisaation toimintaa hallintoneuvoston ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Yliasiamiehet:[19]:

Johtoryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johtoryhmän jäsenet[18]:

Toiminnan painopisteet eri vuosikymmenillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitra on perustamisestaan saakka ollut tulevaisuusorganisaatio. Se on vuosien ja vuosikymmenien mittaan muuttunut T&K-rahoitajasta yhteiskunnalliseksi muutosagentiksi. [20]

1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunta perusti Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lahjana Suomen kansalle. Sitran tehtäväksi kirjattiin lakiin kilpailukyky ja kasvu, eli huomisen menestyvä Suomi. Sitran ensimmäinen hanke liittyi ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn.[21]

1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitra rahoitti tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, muun muassa Xylitolin kehitystyötä. Sitra aloitti myös talouspolitiiikan johtamiskurssin sekä muun muassa perusti yhdessä Suomen Kulttuurirahaston ja kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa Keksintösäätiön. Mysö futurologia nousi Sitran agendalle.[22]

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitra toi pääomasijoitustoiminnan Suomeen. Sitran rahoittama yhdistelmä-DNA-projekti oli lähtölaukaus suomalaiselle geenitutkimukselle.[23][24]

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla Sitra oli Suomen suurin pääomasijoittaja. Sitra käynnisti myös tutkimus- ja koulutushankkeita sekä innovatiivisia hankkeita, aiheet vaihtelivat biohajoavista implanteista tietoyhteiskuntastrategiaan. Esko Ahon pääministerikaudella Sitra sai valtiolta lahjoituksena Nokian osakkeita peruspääoman korottamiseksi. Sitra siirtyi Suomen Pankin alaisuudesta suoraan eduskunnan alaiseksi.[25]

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla Sitrasta tuli rohkea yhteiskunnallinen uudistaja. Talouspolitiikan koulutus lopetettiin.[26]

2010-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitran tekee tärkeää ennakointi- ja megatrendityötä. Sitra ja yhteistyökumppanit lähtevät toteuttamaan sähköistä palveluväylää ja vauhdittamaan digitalisaatiota. Sitra tuo Suomeen vaikuttavuusinvestoinnin. [27]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2007 Helsingin Sanomien artikkeli nostatti keskustelun siitä, onko eettistä ongelmaa siinä, että Sitra on antanut riskisijoituksia hoidettavaksi entisille työntekijöilleen. Artikkelin mukaan Sitran johtajat olivat perustaneet yhtiöitä, joihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja. Artikkeli korosti, että sijoittaminen oli tehty ilman kilpailuttamista. Artikkeli nosti esiin erityisesti Bio Fund Management, Eqvitec Partners ja Korona Invest -yhtiöt.[28] Myös MOT käsitteli asiaa.[29]

Sitran aiheesta julkaiseman tiedotteen mukaan rahastojen hallinnointia ei ole perustamisvaiheessa kilpailutettu, sillä yksityiset ja yksityisluonteiset sijoittajat muodostavat rahastossa enemmistön eikä virallisen kilpailuttamisen velvoitetta siksi synny. Tiedotteen mukaan perustettavien rahastojen kaupallinen luonne ja selkeä tuottotavoite huolehtivat siitä, että rahastojen hoito tulee kilpailutetuksi markkinaehtoisesti. Tiedotteen mukaan Sitran perustamiin hallinnointiyhtiöihin siirtyneet entiset Sitran toimihenkilöt ovat toimialaosaamisellaan huolehtineet, että sijoitusrahastot ovat toiminnallaan kehittäneet myös niitä toimialoja joille ne on perustettu.[30]Eduskunnan Suomen Pankin pankkivaltuuston jäsenistä koostuva hallintoneuvosto totesi vuonna 2007 Sitralta asiasta saamansa selvityksen perusteella, että Sitralla on hallintoneuvoston luottamus.[30]

Syksyllä 2012 Sitra oli osallisena Himas-kohussa, jossa Valtioneuvoston kanslia tilasi filosofi Pekka Himaselta 700 000 euroa maksavan kansainvälisen tutkimuksen. Sitra oli tutkimuksen maksaja Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa.[31]

Vuonna 2019 parlamentaarisen Sitra-työryhmä arvioi Sitran toimintaa ja ehdotti raportissaan muun muassa muutoksia hallintorakenteeseen:[8]

»Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Sitran hallintorakennetta. Sitralle esitetään säädettäväksi oma, Suomen Pankin pankkivaltuutetuista erillinen hallintoneuvosto, jonka jäsenmäärää ehdotetaan lisättäväksi tarkoituksena vahvistaa rahaston parlamentaarista ja laaja-alaista ohjausta. Hallintoneuvoston tehtävät säilyisivät keskeisiltä osin ennallaan siten, että Sitran nykyinen asema riippumattomana toimijana turvataan. Eräitä hallintoneuvoston tehtäviä esitetään kuitenkin tarkennettavaksi suhteessa Sitran hallituksen tehtäviin. Myös hallituksen jäsenten valintamenettelyä ja kokoonpanoa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan paremmin Sitran toiminnallisia tarpeita. Yliasiamies ei ehdotuksen mukaan enää olisi hallituksen jäsen. Myös hallituksen asemaa yliasiamieheen nähden ehdotetaan vahvistettavaksi ja hallituksen tehtäviä tarkennettavaksi.»

[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo (Arkistoitu sivu) 17.4.2012. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.6.2015.
  2. a b c Sitra – Hyvä elämä tehdään yhdessä Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  3. https://yle.fi/uutiset/3-10712757
  4. Sitra työpaikkana Viitattu 3.4.2019
  5. a b Laki Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta Finlex. Viitattu 3.4.2019.
  6. Parlamentaarinen työryhmä arvioi Sitran roolia ja tehtäviä 2018. VM. Viitattu 16.4.2019.
  7. Sitran asemaa pohtinut parlamentaarinen työryhmä luovutti loppuraporttinsa 2019. VM. Viitattu 16.4.2019.
  8. a b c Parlamentaarisen Sitra-työryhmän loppuraportti 2019. VM. Viitattu 16.4.2019.
  9. Hiilineutraali kiertotalous Sitra. Viitattu 9.6.2017.
  10. a b c d Sitra teemat Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  11. Uudistumiskyky Sitra. Viitattu 9.6.2017.
  12. Reilu datatalous, IHAN®-projekti Sitra. Viitattu 3.4.2019.
  13. Hyvinvointidata Sitra. Viitattu 3.4.2019.
  14. Uusi työelämä ja kestävä talous Sitra. Viitattu 3.4.2019.
  15. Ennakointi Sitra. Viitattu 3.4.2019.
  16. Erätauko Sitra. Viitattu 3.4.2019.
  17. Koulutus Sitra. Viitattu 3.4.2019.
  18. a b c d Organisaatio ja päätöksenteko Sitra. Viitattu 9.6.2017.
  19. Sitran historia 2009. Sitra. Viitattu 13.10.2017.
  20. Tarinoita tulevaisuudesta - Sitran matka t&k-rahoittajasta yhteiskunnalliseksi muutosagentiksi 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  21. 1960-luku 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  22. 1970-luku 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  23. 1980-luku 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  24. DNA:n arvoitus 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2017.
  25. 1990-luku 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  26. 2000-luku 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  27. 2010-luku 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  28. Sitran entiset johtajat hoitavat sen miljoonia, Esko Ahon mukaan riskirahoja hallinnoidaan silti markkinaehtoisesti. Helsingin Sanomat, 2.12.2007, s. A3.
  29. Ainola, Olli: Varma voittoarpa MOT. Yle. Viitattu 27.12.2010.
  30. a b Hallintoneuvostolta selkeä tuki Sitralle 7.12.2007. Sitra. Viitattu 25.12.2009.
  31. Valtio tilasi professori Himaselta kalliit visiot - lähes miljoonan lasku ilman kilpailutusta 24.8.2012. Talouselämä. Viitattu 4.6.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sitran kotisivut
  • Särkikoski, Tuomo: Sitra. Tulevaisuus tehtävänä. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2007. ISBN 978-951-37-5027-2.
  • Allén, Tuovi ja Karhu, Matti (toim): Pennejä taivaasta? - Talouspolitiikkakoulutusta 25 vuotta. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2003. 951-37-3893-0.