Suomen Kulttuurirahasto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen Kulttuurirahasto

Suomen Kulttuurirahaston logo.gif
Perustettu 1939
Kotipaikka Helsinki
Johtaja Antti Arjava, yliasiamies
Timo Viherkenttä, hallintoneuvoston pj
Tase n. 1,1 miljardia euroa (2013)
Apurahat 31 milj. euroa (2013)
Jakoala kulttuuri ja tiede
Kotisivu www.skr.fi

Suomen Kulttuurirahasto on vuonna 1939 perustettu suomalaista kulttuuria ja tiedettä tukeva yksityinen säätiö Se muodostuu keskusrahastosta sekä 17 maakuntarahastosta, lisäksi säätiöllä on noin 800 eri nimikkorahastoa.

Vuoden 2015 alussa Kulttuurirahaston pääoma oli noin 1,4 miljardia euroa.[1] Se on yksi Euroopan suurimmista yksityisistä säätiöistä.[2]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Kulttuurirahaston tärkein tehtävä on taiteen- ja tieteentekijöille suunnattujen apurahojen jakaminen. Lisäksi se myöntää erilaisia palkintoja, järjestää kursseja ja luentoja sekä ylläpitää Helsingin Töölössä sijaitsevaa Taidekoti Kirpilää. Säätiö järjestää myös viiden vuoden välein Mirjam Helin -laulukilpailun sekä julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Tammenlastuja-tiedotuslehteä. Vuosittain säätiö tukee suomalaista tiedettä ja kulttuuria yli 30 miljoonalla eurolla, joista maakuntarahastojen osuus on hieman alle kolmasosa. Vuonna 2013 apurahan hakijoita oli noin 16 900, joista noin 2 100 sai apurahan.

Kulttuurirahaston hallitukseen kuuluu 12 henkilöä. Sen puheenjohtajana on lokakuusta 2012 lähtien toiminut professori Timo Viherkenttä.[2] Ylin päättävä elin on 27-jäseninen hallintoneuvosto, jonka puheenjohtajana toimii professori Kimmo Kontula. Keskusrahaston yliasiamiehenä on Antti Arjava.

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Kulttuurirahasto perustettiin 27. helmikuuta 1939. Säätiön perustamisen taustalla oli, että suomenkieliset tieteilijät ja taiteilijat saivat vähemmän taloudellista tukea kuin ruotsinkieliset, joiden tukena oli vuonna 1907 perustettu Svenska kulturfonden.[3] Vuonna 1937 perustettiin Suomen Kulttuurirahasto kannatusyhdistys, jonka tärkein alkuunpanija oli politiikan ja historian tutkija L. A. Puntila. Kulttuurirahaston alkupääoma hankittiin vuonna 1938 kannatusyhdistyksen jokaisessa Suomen kunnassa järjestämällä ovelta ovelle -keräyksellä, jonka suoritti 30 000 kansakoululaista. Keräykseen osallistui noin 170 000 suomalaista ja lahjoituksia kertyi yhteensä 2,7 miljoonaa markkaa. Lisäksi 18 000 henkilöä osallistui erilliseen lahjakirjakeräykseen. Ensimmäisen ja esimerkiltään huomattavan suurlahjoituksen puoli miljoonaa markkaa teki emäntä Helmi Nuuttila Asikkalasta.

Perustamiskeräyksen keräyslistoja allekirjoituksineen säilytetään Kulttuurirahaston hallituksen kokoushuoneessa. Lahjakirjakeräyksen lahjakirjat puolestaan ovat Kulttuurirahaston arkistossa. Vuonna 2007 keräyslistat digitoitiin ja ne siirrettiin nähtäville myös säätiön verkkosivuille. Keräyslistoista voi hakea lahjoittajien tietoja nimen, kunnan tai ammatin perusteella.[4]

Maakuntarahastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Talous ja vuosikertomukset Suomen Kulttuurirahasto. Viitattu 28.9.2015.
  2. a b Timo Viherkenttä Kulttuurirahaston johtoon 24.10.2012. Savon Sanomat. Viitattu 21.5.2014.
  3. Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 150. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
  4. Kulttuurirahaston perustamiseen rahaa antaneiden nimet verkossa 26.10.2007. Yle Uutiset. Viitattu 21.5.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]