Huhtamäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Huhtamäki Oyj
Huhtamäki logo.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: HUH1V
Markkina-arvo Laskua 4 191 milj. € (31.12.2021)[1]
ISIN FI0009000459
Perustettu 1920
Toimitusjohtaja Charles Héaulmé
Puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä
Kotipaikka Espoo, Suomi
Toimiala kuluttajapakkaukset
Tuotteet elintarvikepakkaukset, kerta-astiat
Liikevaihto Nousua 3 575 milj. € (2021)[2]
Liikevoitto Laskua 315 milj. € (2021)[2]
Tilikauden tulos Nousua 296 milj. € (2021)[2]
Henkilöstö Nousua 18 385 (2021)[3]
Kotisivu www.huhtamaki.com

Huhtamäki Oyj on suomalainen kuluttajapakkauksia valmistava yhtiö, jonka tuotantoon kuuluu muun muassa elintarvikepakkauksia, kertakäyttöastioita sekä kananmuna- ja hedelmäpakkauksia.[4]

Vuonna 2021 Huhtamäki oli Talouselämä-lehden mukaan liikevaihdolla mitattuna Suomen 22. suurin yritys.[5]

Huhtamäki Oyj:n osake noteerataan Helsingin pörssissä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

O. Y. Huhtamäen Tehtaat (1920–1933)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtamäki sai alkunsa, kun 20-vuotias Heikki Huhtamäki perusti vuonna 1920 Kokkolaan makeisia valmistavan O. Y. Huhtamäen Tehtaat - A. B. Huhtamäkis Fabriker. Leipuriperheeseen syntynyt Huhtamäki oli lähtenyt 16-vuotiaana Venäjälle opiskelemaan karamellien valmistusta, mutta joutui vallankumousaikana pidätetyksi ja Siperiaan. Hän karkasi sieltä Kiinan kautta Japaniin ja sieltä takaisin Suomeen. Kokkolan tehdas työllisti 60 henkilöä ja alkupääoma siihen saatiin tuoreelta appiukolta, vauraalta nahkatehtailijalta, jonka tytär oli Signe Hagström.[6]

Huhtamäki-Hellas Oy (1934–1939)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtamäki osti Hellaksen vuonna 1932 ja vuonna 1934 Huhtamäen tehtaat ja Makeistehdas Hellas Oy yhdistyivät Huhtamäki-Hellas Oy:ksi.[7] Hellaksen vuonna 1910 yhtiöittänyt Rudolf Gardberg oli valmistanut makeisia Turussa vuodesta 1899 lähtien.[8] Yhtiö oli Suomen toiseksi suurin makeistehdas.[6] Huhtamäki toimi yhtiön toimitusjohtajana vuoteen 1935 asti, jolloin hän erosi ja siirtyi leipätehdas Ipnosin johtoon.[9] Hän työskenteli myös säilyketehdas Jalostajalla. Huhtamäki myi Huhtamäki-Hellas Oy:n osakkeet ja alkoi kilpailla sen kanssa laajentamalla Ipnosin valikoimaa makeisiin.[10] Ipnoksen ensimmäisenä vuonna alettiin suunnitella Budapest-suklaakohvehteja.[11] Ipnos panosti pakkausten suunnitteluun, ne olivat hyvin monimuotoisia ja erikoisia. Pakkaukset tehtiin pitkälti käsityönä ja siksi ne olisivat liian kalliita toteutettavaksi nykypäivänä.[12]

Ipnos jatkoi makeistuotantoa vuoteen 1940 asti.[9]

Huhtamäki osti Huhtamäki-Hellaksen takaisin.[10]

Huhtamäki-yhtymä Oy (1940–1975)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1940 Huhtamäki yhdisti Ipnosin, Jalostajan ja Huhtamäki-Hellaksen Huhtamäki-yhtymä Oy:ksi.[10] Sotavuosina Ipnos alkoi keskittyä makaroni- ja keksituotantoon makeisten sijaan.[11]

Köyhistä oloista lähtenyt Huhtamäki koki, että on väärin, että iso omaisuus hyödyttää vain harvoja. Hän tekikin 1930- ja 1940-luvulla lahjoituksia ja vuonna 1943 Suomen Kulttuurirahastolle annettiin enemmistö Huhtamäki-yhtymän osakkeista. Myös Turun yliopistolle ja Työväen Akatemialle lahjoitettiin viisi prosenttia yhtymän osakkeista.[6] Huhtamäki jatkoi yrityksen johdossa[10] ja hänen hallinnollisena apulaisenaan aloitti 28-vuotias lakitieteen kandidaatti Erkki Partanen, josta nousi yrityksen avainhenkilö, kun Huhtamäen voimat alkoivat vähetä 1940-luvulla.[13]

Huhtamäki laajensi toimintaansa 1940-luvulla terveydenhuollon tukkukauppaan.[10] Vuonna 1946 se perusti RaNa-tytäryhtiön valmistamaan terveyttä vahvistavia valmisteita.[14] Myös marjaviinejä valmistanut juomatehdas Marli Oy ostettiin samana vuonna.[10]

Vuonna 1949 lääkkeisiin liittyvä liiketoiminta yhtiöitettiin lääkeyhtiö Leirakseen, joka myi Scheringin valmistamia lääkkeitä.[14]

Erkki Partanen nimitettiin toimitusjohtajaksi vuonna 1952 ja pääkonttori siirrettiin Turusta Helsinkiin.[13]

Vuonna 1954 perustettiin kosmetiikkayhtiö Fincos.[10] Helsingin pörssiin yhtiö listautui vuonna 1959.[10]

Vuonna 1960 ostettiin lihanjalostamo Mensa, joka valmisti makkaroita, säilykkeitä sekä metalli- ja kartonkitölkkejä.[15] Yhtymä perusti oman lääkeainetehtaan, joka oli samalla ensimmäinen lääkeainetehdas Suomessa.[14] Vuonna 1961 Leiras lanseerasi ehkäisypillerit.[16] Kertakäyttöastioita alettiin valmistaa vuonna 1962.[17] Mensan kartonkipakkauslinja yhtiöitettiin vuonna 1965 tytäryhtiö Polarpakiksi. Sen ensimmäisiin tuotteisiin kuului pahvimukeja ja voirasioita, joihin tehtiin muoviset kannet.[15]

Yhtiön perustaja Heikki Huhtamäki kuoli vuonna 1970. Viimeisen vuosikymmenen aikana hän ei enää osallistunut yhtiön johtamiseen.[6] Hänen mottonsa kerrotaan olleen "Hyvin pakattu – puoleksi myyty."[15] Huhtamäen jälkeen toimitusjohtajina toimivat Erkki Partanen ja Asko Tarkka.[18]

1970-luvulla Huhtamäki-yhtymä Oy oli monialayritys, joka toimi noin 20 eri liiketoiminta-alueella. Vuonna 1972 yhtiön tavoitteeksi tuli viennin kasvattaminen.[10] Vuonna 1973 Huhtamäki osti muovipakkauksia ja -tuotteita valmistaneen Pyrkijä Oy:n.[19] Polarpak alkoi valmistaa jogurttipurkkeja ja rakensi muovitehtaan Hämeenlinnaan vuonna 1974.[15]

Huhtamäki Oyj (1975–1998)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1975 yrityksen nimeksi tuli Huhtamäki Oyj.[17] Vuonna 1975 Partasen seuraajana aloitti Asko Tarkka, jonka ensimmäinen tehtävä oli kustannusten leikkaaminen muun muassa henkilöstöä vähentämällä.[20] Pyrkijälle avattiin muoviteollisuuteen erikoistunut teollisuustalo, jossa valmistettiin muun muassa pikareita Jacky-vanukkaille.[15]

1980-luvulla Huhtamäki Oyj alkoi keskittää toimintaansa neljälle päätoimialalle, ja se myi lukuisia toimintayksiköitään. Vuoden 1980 Moskovan olympialaisiin toimitettiin kertakäyttöastioita ja Polarpakista tuli Euroopan johtava kertakäyttökuppien valmistaja.[10]

Vuonna 1983 Huhtamäki Oyj osti yhdysvaltalaisen Leafin. Kauppa oli siihen astisen historian suurin Suomessa ja se kaksinkertaisti yhtiön liikevaihdon.[10] Pakkausliiketoiminta Aasiassa aloitettiin vuonna 1984[21] ja Pyrkijä myytiin Suunnolle.[19]

Vuonna 1985 ostettiin muun muassa lääkevalmistaja Medica, myöhemmin myös Star ja Rohto. Lääkeyhtiöistä syntyi Huhtamäki Oy Lääketeollisuus vuonna 1985[14].

Vuonna 1987 ostettiin Bellaplasta. Polarpakista tuli vuonna 1988 Polarcup. Pikaruokakulttuuri levisi Euroopassa, mikä nosti erilaisten pakkausten kysyntää.[10]

Vuonna 1989 Hellas-nimi muutettiin Leafiksi[9] ja konsernin lääkeyhtiöistä tuli Huhtamäki Oy Leiras.[14] Lääketukku myytiin.[17] Timo Peltola aloitti Asko Tarkan jälkeen toimitusjohtajana.[22]

Marli ja Jalostaja myytiin vuonna 1992[17] ja Leiras Oy yhtiöitettiin.[14]

Vuonna 1995 yhtiöllä oli kolme liiketoiminta-aluetta: lääkkeet, makeisteollisuus ja pakkaukset. Ei ollut helppoa valita, mihin niistä keskittyisi. Ratkaisuun vaikuttivat se, että ehkäisytuotteiden tuotevastuu tuotti vaikeuksia lääketeollisuudelle Yhdysvalloissa ja ettei makeisteollisuus ollut päässyt alan markkinajohtajaksi.[22] Seuraavana vuonna Huhtamäki myi 40 prosenttia liiketoiminnoistaan.[23] Alkuvuonna myytiin tappiota tuottanut amerikkalainen keräilykorttiliiketoiminta. Heinäkuussa Leiras myytiin saksalaiselle lääkekonserni Schering AG:lle.[24] Osa Leafistä myytiin amerikkalaiselle Hersheylle.[22] Samana vuonna yhtiö myös osti 14 pakkausalan yritystä.[10] Vuonna 1997 Polarcupin osuus konsernin liikevaihdosta oli noin puolet, yli kolme miljardia markkaa.[25]

Vuonna 1998 Polarcup toimi 30 maassa ja oli markkinajohtaja Euroopassa ja Aasian-Tyynenmeren alueella.[25] Toiminta Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä aloitettiin 1990-luvulla.[26] Maaliskuussa 1998 Huhtamäki osti yhdysvaltalaiselta Sealrightilta kartonkipakkaukset ja -järjestelmät sekä yhtiön toiminnot Australiasta. Sealright oli Yhdysvalloissa markkinajohtaja jäätelöpakkauksissa.[25]

Huhtamäki Van Leer Oyj (1999–2001)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1999 yhtiö myi toistamiseen 40 prosenttia liiketoiminnoistaan.[23] Huhtikuussa Leaf myytiin hollantilaiselle CSM:lle.[27] Toukokuussa Huhtamäki kertoi tehneensä tarjouksen hollantilaisesta Royal Packaging Industries Van Leer -yhtiöstä. Van Leer oli liikevaihdoltaan lähes kolme kertaa Huhtamäkeä suurempi.[27] Yhtiön nimeksi tuli Huhtamäki Van Leer Oyj.[28]

Lokakuuhun 2000 mennessä yhtiö oli myynyt pois lähes puolet Van Leerin toiminnoista.[23] Esimerkiksi teollisuuspakkauksia valmistava Van Leer Industrial -ryhmä myytiin yhdysvaltalaiselle Greif Brothersille.[29]

Huhtamäki Oyj (2001–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2001 yhtiö vaihtoi nimensä takaisin Huhtamäki Oyj:ksi.[10]

Vuonna 2004 Peltola jäi eläkkeelle 58-vuotiaana.[22] Syyskuussa toimitusjohtajana aloitti Heikki Takanen Ruotsista.[18]

Toimitusjohtaja Jukka Moisio aloitti huhtikuussa 2008. Yhtiö päätti keskittyä elintarvikepakkauksiin, kuppeihin, kananmunapakkauksiin ja Pohjois-Amerikkaan. Vuosina 2009–2014 myytiin kahdeksan yritystä.[26] Esimerkiksi vuonna 2010 kovien muovipakkausten liiketoiminta myytiin eurooppalaiselle Island Lux S.à r.l. & Partners S.C.A. -yhtiölle.[30]

Vuonna 2011 yhtiö alkoi tehdä kymmenen vuoden tauon jälkeen taas yritysostoja, joilla tavoiteltiin oman tuotannon täydentämiseen ja markkina-alueiden laajentamiseen. Vuosina 2011–2016 ostettiin 13 yritystä.[26]

Maaliskuussa 2012 Huhtamäki osti kiinalaisen kertakäyttöastioita ja tarjoilupakkauksia valmistavan Joscon. Kaupan jälkeen Huhtamäellä oli 12 tuontantolaitosta Aasiassa.[21] Elokuussa yhtiö osti yhdysvaltalaisen kertakäyttöastioita valmistaneen Winterfieldin.[31]

Keväällä 2019 toimitusjohtaja Moision seuraajana aloitti Charles Héaulmé, joka tuli tehtävään Tetra Pakin Euroopan- ja Keski-Aasian johtajan paikalta.[32] Moision hallinnassa yhtiön osakekurssi nousi kuudesta eurosta yli 30 euroon.[33]

Vuonna 2021 Huhtamäki osti Turkissa ja Egyptissä toimineen joustopakkausvalmistaja Elifin sekä kiinalaisen Hihio-Art Packagingin, joka valmisti paperikasseja, käärepapereita ja taivekartonkipakkauksia.[3] Venäjän osuus liikevaihdosta oli alle kolme prosenttia.[34]

Tammikuussa 2022 Huhtamäki osti puolalaisen Smith Anderson Groupin kanssa vuonna 2018 perustamansa yhteisyrityksen kokonaan itselleen. Huhtamäki Smith Anderson oli valmistanut paperikasseja Czeladźissa.[35] Huhtamäen toimitusjohtaja Héaulmé jäi sairauslomalle. Häntä sijaisti talousjohtaja Thomas Geust[3] huhtikuun 19. päivään asti. Ukrainan sodan alettua yhtiö lopetti Venäjän investoinnit ja keskeytti Venäjän neljännen tehtaansa ylösajon. Huhtikuun puolivälissä yhtiö päätti aloittaa Venäjän toimintojensa myynnin.[34]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 Huhtamäellä oli neljä raportointisegmenttiä[36]:

  • Fiber Packaging,
  • Foodservice Europe-Asia-Oceania, joka valmistaa muun muassa juomapikareita, lautasia, kääreitä, alustoja, aterimia ja take-away-pakkauksia Euroopassa, Aasiassa ja Oseasianissa sijaitseville ruokapalvelujen tuottajille kuten pikaruokaloille, ravintoiloille ja kahviloille
  • North America, toimittaa Pohjois-Amerikassa sijaitseville asiakkailleen pikareita, take-away-pakkauksia ja painettuja kartonkisia kuluttajapakkauksia. Segmentin brändejä on muun muassa Chinet.
  • Flexible Packaging keskittyy joustopakkauksiin, joita se toimittaa ruoka- ja juomateollisuuteen Eurooppaan, Aasiaan, Oseaniaan ja Etelä-Amerikkaan. Tuotteisiin kuuluu esimerkiksi pakkausmateriaaleja, pusseja ja tarroja. Asiakkaisiin kuuluu myös lemmikkieläinruokiin, hygienia- ja kodinhoitotuotteisiin keskittyneitä yrityksiä.

Vuonna 2021 Huhtamäellä oli 18 400 työntekijää ja 79 tuotantolaitosta[1], jotka sijaitsevat esimerkiksi Puolassa, Venäjällä, Ukrainassa, Espanjassa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Turkissa, Saudi-Arabiassa, Etelä-Afrikassa, Intiassa, Kiinassa, Malesiassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Laitoksista yksi sijaitsee Pohjoismaissa. Hämeenlinnan tehtaalla valmistetaan esimerkiksi kartonkipikareita, jäätelöpakkauksia, salaattirasioita ja kertakäyttölautasia. Pohjoismaissa työskentelee noin 300 työntekijää.[30]

Osakkeenomistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtamäen kymmenen suurinta osakkeenomistajaa (31.3.2022):[37]

Ulkomaalaisomistus sisältäen hallintarekisteröidyt osakkeet: 45,57 %

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtamäen tuotteisiin kuuluu muun muassa elintarvikepakkauksia, kertakäyttöastioita sekä kananmuna- ja hedelmäpakkauksia.[3] Niihin pakataan myös jäätelöitä ja lemmikkien ruokaa. Esimerkiksi vuonna 2017 yhtiö valmisti vuosittain 18 miljardia juomakuppia ja sen valmistamiin pakkauksiin pakattiin viikoittain miljardi kananmunaa. Pakkauksen osuus lopputuotteen hinnasta on noin 2–3 prosenttia.[26]

Yhtiö on kehittänyt uusia tuotteita kuten paperipohjaisia lääketablettipakkauksia ja kuitupohjaiset jäätelö- ja jugurttikupit sekä kahvikuppien kannet.[3] Kananmunakoteloissa käytetään kierrätyspaperia ja heinäkuitua.[26] Kauneudenhoitotuotteiden ja elintarvikkeiden pakkaamista varten se on kehittänyt tuubilaminaatteja.[3]

Huhtamäen juomakuppeja valmistetaan kolmesta erilaisesta kartongista[30]:

  • perinteinen polyeteenipinnoitettu kartonki
  • kompostoituva kartonki ja
  • kasvipohjainen Future Smart -kartonki, jossa on myös kasvipohjainen muovipinnoite.

Aiempia tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtamäki-konsernista ovat syntyneet muun muassa Turun Sinappi, Budapest-konvehti, Tupla-suklaapatukka, Finn-Crisp-hapankorppu, Jenkki-purukumi ja Elysée-kuohuviini.[18]

Markkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 yhtiön suurimmat markkina-alueet olivat Yhdysvallat, Saksa, Intia, Britannia ja Kiina.[26] Sen asiakkaita olivat esimerkiksi Costco, Mars, McDonald’s, Nestle, Starbucks ja Unilever.[26]

Yhteiskuntavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtamäki pyrkii kestävän kehityksen edelläkävijäksi pakkausalalla.[38] Yhtiön tavoite on saavuttaa vuoteen 2030 mennessä hiilineutraali tuotanto ja siirtyminen ainoastaan uusiutuvan sähkön käyttöön.[30] Vuonna 2020 Huhtamäki asetti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tavoitteet, jotka Science Based Targets -aloite hyväksyi seuraavana vuonna. Se aikoo vähentää sekä suoria ja sähkön käytöstä aiheutuvia päästöjään että tuotteiden loppusijoitukseen liittyviä päästöjä. Yritys on sitoutunut ostamaan valtaosan tuotteistaan ja palveluistaan yrityksiltä, jotka ovat sitoutuneet Science Based Targets -aloitteeseen. Vuoteen 2030 mennessä kaikki sen tuotteet on suunniteltu kierrätettäväksi, kompostoituvaksi tai uudelleenkäytettäväksi.[39]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 1935 markkinoille tuotu Budapest-suklaakohvehdin kartonkipakkaus voitti niin sanotun tähtipakkauksen arvon kansainvälisessä pakkausnäyttelyssä Lontoossa.[11]
  • Heikki Huhtamäestä tuli vuonna 1945 Suomen nuorin vuorineuvos. Myös hänen seuraajansa Erkki Partanen, Asko Tarkka ja Timo Peltola saivat vuorineuvoksen arvonimen.[18]
  • Joulukuussa 2021 World Packaging Organization WPO palkitsi Huhtamäen McDonaldsille suunnitteleman jäätelöannospakkauksen[40] Sustainability Awards-sarjassa.[41]
  • Huhtamäki pääsi Financial Timesin Europe's Climate Leaders -listalle vuonna 2022.[42]

Huhtamäki kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikki Huhtamäen muistopatsas sijaitsee Alavudella.[4] Hänen kasvonsa on ikuistettu myös vuonna 2003 ilmestyneeseen postimerkkiin.[43]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vuosikertomus 2021 (PDF) Huhtamäki Oyj. Viitattu 13.4.2022.
  2. a b c Huhtamäki Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1-31.12.2021: Vahva liikevaihdon kasvu ja vakaa kannattavuus haastavassa markkinatilanteessa Huhtamaki. Viitattu 13.4.2022.
  3. a b c d e f Saara Koho: Huhtamäellä on ollut ostohousut jalassa – Yhtiö ei toistaiseksi ole vetäytynyt Venäjältä Talouselämä. Viitattu 13.4.2022.
  4. a b Vaarallinen kauppamatka Venäjällä – Vuonna 1917 Heikki Huhtamäki matkasi itään aavistamatta millainen seikkailu lapualaisnuorukaista odotti Seura.fi. 4.2.2022. Viitattu 13.4.2022.
  5. Talouselämä 500 Talouselämä. Viitattu 28.4.2022.
  6. a b c d Sipilä Annamari: Miljonääri joka antoi pois lähes kaiken Helsingin Sanomat. 16.5.1999. Viitattu 13.4.2022.
  7. Hellaksen herkkuja yle.fi. Viitattu 14.4.2022.
  8. Suklaatehdas Hellas -yhtiöt — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 22.4.2022.
  9. a b c Suklaatehdas Hellas -yhtiöt — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 13.4.2022.
  10. a b c d e f g h i j k l m n Historiamme Huhtamaki. Viitattu 14.4.2022.
  11. a b c Nostalginen Turku: Konvehtien kuningatar aamuset.fi. Viitattu 13.4.2022.
  12. Tällaisia makeispakkaukset olivat ennen Turkulainen. 15.2.2017. Viitattu 13.4.2022.
  13. a b Vuorineuvos Erkki Partanen (1915–1983) kansallisbiografia.fi. Viitattu 22.4.2022.
  14. a b c d e f Leiraksesta se alkoi ts.fi. 20.11.2006. Viitattu 22.4.2022.
  15. a b c d e Menneen jälkiä: Hyvin pakattu aamuset.fi. Viitattu 14.4.2022.
  16. 50-vuotiaalla ehkäisypillerillä oli monta kätilöä ts.fi. 6.6.2010. Viitattu 21.4.2022.
  17. a b c d Huhtamäki Oyj — Osakehistoriaa. www.porssitieto.fi. Viitattu 13.4.2022.
  18. a b c d Ritva Remes: Vahdinvaihto Huhtamäessä Helsingin Sanomat. 15.8.2004. Viitattu 22.4.2022.
  19. a b Pyrkijä Oy — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 22.4.2022.
  20. Vuorineuvos Asko Tarkka (1929–2020) kansallisbiografia.fi. Viitattu 22.4.2022.
  21. a b Pakkausvalmistaja ostaa kiinalaisosaamista kymmenillä miljoonilla Yle Uutiset. 22.3.2012. Viitattu 14.4.2022.
  22. a b c d Vuorineuvos Timo Peltola (1946–) kansallisbiografia.fi. Viitattu 22.4.2022.
  23. a b c Ismo Virta: Liiketoimintojen osto- ja myyntiliike Ilta-Sanomat. 3.10.2000. Viitattu 22.4.2022.
  24. Leiras myydään saksalaiselle Scheringille mtvuutiset.fi. 16.7.1996. Viitattu 14.4.2022.
  25. a b c Annamari Sipilä: Huhtamäki palaa yritysostolla Yhdysvaltain markkinoille Helsingin Sanomat. 4.3.1998. Viitattu 14.4.2022.
  26. a b c d e f g Petri Sajari HS: Sadat miljoonat kuluttajat käyttävät Huhtamäen pakkauksia – ”Olemme tavallaan 20–30 vuotta kilpailijoita edellä” Helsingin Sanomat. 25.3.2017. Viitattu 22.4.2022.
  27. a b Annamari Sipilä: Huhtamäki tavoittelee itseään kolme kertaa isompaa yhtiötä Helsingin Sanomat. 5.5.1999. Viitattu 14.4.2022.
  28. Huhtamäki Van Leerille neljän miljardin lainajärjestely Helsingin Sanomat. 20.10.1999. Viitattu 14.4.2022.
  29. Ohio Packaging Group Agrees to Buy Finland's Van Leer for $500 Million Wall Street Journal. 30.10.2000. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  30. a b c d Jasmin Ojalainen: Huhtamäki haluaa Hämeenlinnaan lisää tuotantoa – Tällainen on pakkausjätin suunta Suomessa Kauppalehti. Viitattu 29.4.2022.
  31. Taloussanomat: Huhtamäki osti kertakäyttöjätti Winterfieldin liiketoiminnan USA:sta Ilta-Sanomat. 31.8.2012. Viitattu 14.4.2022.
  32. Tuominen, Jyri: Huhtamäki nimittää uuden toimitusjohtajan Moision tilalle Arvopaperi. 7.1.2019. Viitattu 30.11.2019.
  33. Alexandra Huhta: Toimitusjohtaja voi luoda tai tuhota pörssiyhtiön omistaja-arvoa – Katso, keiden toimitusjohtajien yhtiöt ovat tuottaneet parhaiten pörssissä Talouselämä. Viitattu 22.4.2022.
  34. a b Yritykset | Venäjä aloitti sodan Ukrainassa, ja seitsemän viikkoa myöhemmin Huhtamäki kertoi myyvänsä Venäjän-tehtaat: ”Päätöksentekijän täytyy pysyä rauhallisena ja harkita tarkasti” Helsingin Sanomat. 27.4.2022. Viitattu 28.4.2022.
  35. Henrik Wacker: Huhtamäki osti puolalaisen yhteisyrityksensä kokonaan itselleen – Kauppahinta noin kaksi miljoonaa euroa Kauppalehti. Viitattu 22.4.2022.
  36. Liiketoimintasegmenttimme Huhtamaki. Viitattu 29.4.2022.
  37. Suurimmat osakkeenomistajat 31.1.2020. Huhtamäki Oyj. Viitattu 28.4.2022.
  38. Sanna Pekkonen: Muovikammo kasvaa maailmalla, ja Huhtamäki hakee nyt kasvua kuitupohjaisista tuotteista Talouselämä. Viitattu 29.4.2022.
  39. Huhtamäki vähentää tuotteidensa ympäristökuormaa Packnews.se din förpackningstidning på nätet - Packnyheter, Förpackning, Förpackningar, Emballage. 27.9.2021. Viitattu 29.4.2022.
  40. Mikko Pulliainen: Maailman parhaat pakkaukset palkittiin – Suomeen viisi pystiä, Stora Ensolla kovin loppusaldo Tekniikka&Talous. Viitattu 22.4.2022.
  41. Huhtamäki palkittiin kestävän kehityksen kilpailussa Print&Media. 5.10.2021. Viitattu 29.4.2022.
  42. Europe’s Climate Leaders 2022: interactive listing ft.com. 7.4.2022. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)
  43. Suomi Postimerkit: Mesenaatit - Heikki Huhtamäki postimerkki 0,65 € Suomalaiset postimerkit v. 1856 - 2014. 21.12.2021. Viitattu 13.4.2022.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saarto, Vesa: Huhtamäki-yhtymän historia. Helsinki: , 1980.
  • Vesikansa, JyrkiLeipurinpojan perintö. Huhtamäki Oy 1920–1995. Otava, 1995. ISBN 951-113996-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]