Vuorineuvos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vuorineuvos on nykyään korkea suomalainen arvonimi, jonka tasavallan presidentti voi myöntää hakemuksesta teollisuuden ja kaupan alan pääjohtajatason vaikuttajille. Nimitys on saanut alkunsa kaivosteollisuudesta Ruotsin vallan ajalta, jolloin vuorineuvos oli valtion vuorikollegioissa arvostettu virkanimike.[1]

Vuorineuvoksen arvonimestä maksettava vero on joko 48 400 euroa tai 12 100 euroa. Tapana on, että veron maksaa arvonimeä hakenut yritys tai organisaatio.

Vuorineuvoksen arvo on myönnetty Suomessa yli kolmellesadalle ihmiselle. Arvonimi myönnettiin Ruotsin vallan alaisuudessa 1700-luvun lopulla viidelle suomalaiselle[2] ja Suomen suuriruhtinaskunnassa 19 henkilölle[3]. Itsenäisessä Suomessa sai ensimmäisenä vuorineuvoksen arvon Billnäsin ruukin vapaaherra Fridolf Hisinger 17. heinäkuuta 1918. Vuoden 2013 loppuun mennessä arvonimi oli itsenäisyyden aikana myönnetty 297 henkilölle.[4]

Arvonimen saaneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorineuvoksen arvonimi on myönnetty esimerkiksi seuraaville suomalaisille:


Antti Ahlström, Jorma Ollila ja Pekka Herlin eivät ole halunneet, että heille haetaan vuorineuvoksen arvonimeä. [5]

Kuvitteellinen vuorineuvos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Riitta Korhonen: Vuorineuvos on halutuin arvonimi 4.6.2008. Talouselämä. Viitattu 20.12.2010.
  2. Ruotsin ajan neuvokset 1762-1808 Talouselämän vaikuttajat. Biografiakeskus.
  3. Autonomian ajan neuvokset 1809-1917 Talouselämän vaikuttajat. Biografiakeskus.
  4. Vuorineuvokset Talouselämän vaikuttajat. Biografiakeskus.
  5. Anssi Miettinen: Vuorineuvokseksi ei ole enää tunkua. Helsingin Sanomat, 5.4.2004.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]