Kone (yritys)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
KONE Oyj
KONE.svg
Tunnuslause Dedicated to People Flow
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KNEBV
Markkina-arvo Nousua 21 851 milj. € (31.12.2016)[1]
Perustettu 1910
Toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth
Puheenjohtaja Antti Herlin
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Toimiala metalliteollisuus
Tuotteet hissit, liukuportaat, liukuovet
Liikevaihto Nousua 8 784 milj. € (2016)[1]
Liikevoitto Nousua 1 293 milj. € (2016)[1]
Tilikauden tulos Laskua 1 023 milj. € (2016)[1]
Henkilökuntaa Nousua 52 104 (31.12.2016)[1]
Tytäryhtiöt KONE Hissit Oy
Omistaja Antti Herlinin määräysvaltayhteisö
Kotisivu www.kone.fi
Lippuja Kone Buildingin edustalla Espoon Keilaniemessä vuonna 2003.
Munkkiniemen kartano on Koneen pääkonttori
Koneen valmistama pukkinosturi Torniossa.
Koneen entinen konsernihallinnon rakennus Helsingin Vanhassa Munkkiniemessä
Heikki H. Herlin (oik.) esitteli Koneen Hyvinkään-tehdasta Tunisian presidentille Habib Bourguiballe (kesk.) sekä Urho Kekkoselle vuonna 1963.

KONE Oyj on suomalainen hissejä ja liukuportaita valmistava yhtiö. Yhtiö valmistaa hissejä, liukuportaita ja -ovia sekä tarjoaa palveluja niiden kunnossapitoon ja nykyaikaistamiseen.[2] Tuotevalikoimiin kuuluvat myös liukukäytävät, automaattiovet sekä valvonta- ja ohjausjärjestelmät.[3]

Vuonna 2016 Koneen liikevaihto oli noin 8,8 miljardia euroa ja yhtiö työllisti yli 50 000 henkilöä. Koneen B-sarjan osake noteerataan Helsingin pörssissä.[1]

Historiaa ja omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koneen edeltäjä oli 1905 perustettu Koneliike Tarmo, joka osti, korjasi ja myi käytettyjä koneita. Ab Gottfr. Strömberg Oy osti liikkeen 1910 ja siitä muodostettiin osakeyhtiö Kone Oy. Tällä ei aluksi ollut mitään tekemistä hissien kanssa.[4][5] Myöhemmin tarkoituksena oli tuoda maahan Graham Brothersin hissejä. Päämiehen sanottua lisenssisopimuksen irti Kone aloitti oman hissituotannon vuonna 1918. Vuonna 1924 Harald Herlin osti yhtiön, ja Kone on siitä lähtien ollut Herlinin suvun omistuksessa. Koneen hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet Harald Herlin 1924–1941, Heikki H. Herlin 1941–1987, Pekka Herlin 1987–2003 sekä Antti Herlin vuodesta 2003 lähtien.[6]

Yhtiön alkuvaiheen merkittävin työ oli Stockmannin Helsingin tavaratalon liukuportaitten ja hissien rakentaminen. Sotien jälkeen yhtiö toimitti hissejä, liukuportaita ja nostureita sotakorvausmateriaalina Neuvostoliittoon. 1950-luvulla Kone toi markkinoille hissien automaattiovet sekä hydrauliset ja ryhmäohjainhissit. Ensimmäinen ulkomainen tytäryhtiö perustettiin Ruotsiin vuonna 1957.

Koneen B-osakkeet listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1967, minkä jälkeen Kone aloitti aktiivisen yrityskauppoihin perustuvan kansainvälistymisen. Ostamalla jopa itseään suurempia yrityksiä Kone sai merkittävän aseman markkinoilla. Merkittäviä yritysostoja olivat 1968 ruotsalaisen ASEAn hissiyhtiön Asea-Grahamin ja sen pohjoismaisten tytäryhtiöiden osto, Westinghousen Euroopan-hissiliiketoiminnan osto vuonna 1974 sekä laivojen lastinkäsittelylaitteita valmistaneiden Navire Cargo Gear Ab:n ja McGregor-yhtymän osto vuosina 1982–1983. Laajentumisvaihe kesti 1980-luvulle asti. Myös liiketoiminta-alue laajentui: yhtiö valmisti nostureita, laivojen lastinkäsittelylaitteita, puunkäsittelylaitteita, louhintalaitteita, kuljettimia, korkeapaineputkistoja sekä sairaala- ja laboratorioelektroniikkaa. 1990-luvun alussa yhtiö keskittyi hissien ja liukuportaiden valmistukseen ja myi useimmat muut liiketoiminnat.[7] Nosturiyksikkönsä Kone eriytti vuonna 1994 KCI Konecranes International Oy -nimiseksi yhtiöksi. Lastinkäsittelyratkaisut erotettiin kesäkuussa 2005 Cargotec Oyj -nimiseen uuteen yhtiöön.

Henkilöstö ja toimipisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin Koneella on yli 1 000 toimipistettä noin 60 maassa. Konserni toimii maailmanlaajuisesti ja sen palveluksessa on yli 50 000 työntekijää .[1] KONE Oyj:n tuotantolaitos Suomessa sijaitsee Hyvinkäällä, jossa toiminta aloitettiin vuonna 1966, aluksi pelkkänä sähkömoottoritehtaana. Paikkakunnalla tuotantolaitoksilla on oma ammattioppilaitos, jossa koulutetaan henkilöstöä yhtiön omiin tarpeisiin muun muassa hissien huolto- ja asennustehtäviin.

Pääkonttori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kone muutti konsernihallintonsa Helsingin Munkkiniemestä Espoon Keilaniemeen vuonna 2001. Nykyinen konsernihallinnon rakennus, Kone Building, on Espoon tunnetuimpia maamerkkejä ja pääkaupunkiseudun kuudenneksi korkein rakennus. Rakennus on 73 metriä korkea, eli metrin korkeampi kuin Helsingin olympiastadionin torni. Kone myi 30. marraskuuta 2007 konsernihallintorakennuksensa 35 miljoonalla eurolla saksalaiselle Hansainvestille ja siirtyi tilojen pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi.[8] Vaikka konsernia hallitaankin nykyisin Keilaniemestä, yhtiön pääkonttori on edelleen Munkkiniemen kartano.

Yrityksen johdossa olleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotekehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes satavuotisen historiansa Kone on tehnyt useita hissitekniikkaa eteenpäin vieviä keksintöjä. Vuonna 1996 Kone esitteli uuden hissikonseptin, Kone MonoSpace -hissityypin, jossa ei tarvita konehuonetta. Konehuoneettomasta konseptista on sen jälkeen tullut maailmanlaajuinen hissistandardi uusiin rakennuksiin. Vuonna 2004 Kone esitteli Kone MaxiSpace -konseptin, jossa ei tarvita lainkaan vastapainoa. Tällöin hissikuiluun mahtuu tavanomaista suurempi hissikori. Vuonna 2013 Kone esitteli Kone UltraRope -hiilikuituköyden, joka on tarkoitettu korkeaan rakentamiseen.[9]

Koneen tuotekehityksen luotettavuuslaboratorio ylläpitää Hyvinkäällä useita testitorneja, joissa voidaan suorittaa turvallisuuteen, laatuun ja luotettavuuteen liittyviä testejä. Yhtiöllä on Lohjalla Tytyrin kaivoksessa tutkimus- ja tuotekehittelykeskus sekä syvään kuiluun louhittu maailman korkein hissien testitorni. Tornin ajomatka on 333 metriä ja se mahdollistaa testihissit, joiden maksiminopeus on 17 m/s,[10] mikä tekee siitä yhden maailman parhaimmista pilvenpiirtäjähissien testipaikoistalähde?. Kuilussa on kaksi hissiä, joista toinen saavuttaa maailmanennätysnopeuden 17 m/s ja toinen 2 m/s.

Kartellisakot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin komissio langetti keväällä 2006 Koneelle yli 140 miljoonan euron sakot osallisuudesta hintakartelliin Euroopan markkinoilla. Kartellissa oli mukana viisi hissiyhtiötä, joiden saamat kartellisakot nousivat yhteensä lähes miljardiin euroon. Joulukuussa 2007 Kone sai kartelliyhteistyöstä Itävallassa 22,5 miljoonan euron sakot kilpailua rajoittavista toimista hissi- ja liukuporrasmarkkinoilla. Tässäkin kartellissa oli mukana viisi yhtiötä. [11]

Yritysvastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnwatchin vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan Koneen Meksikon-tehtaalla rajoitettiin työntekijöiden vapaata järjestäytymisoikeutta.[12] [13]

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kone valittiin tutkimusyhtiö T-Media Oy:n Luottamus&Maine-tutkimuksessa vuosina Suomen maineikkaimmaksi yritykseksi vuosina 2013, 2015 ja 2016 [14][15][16] sekä T-Median työnantajakuvatutkimuksessa Suomen toiseksi maineikkaimmaksi työnantajaksi vuosina 2015 ja 2016.[17][18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Vuosikatsaus 2016 (PDF) kone.com. Kone Oyj. Viitattu 29.7.2017.
  2. Kone.com KONE lyhyesti
  3. Kone.com Tuotteet ja ratkaisut jokaiseen rakennukseen
  4. Pitäjänmäki muistelee: Oy Strömberg Ab
  5. Kortelainen, Kari: Koneita & oppia. Tekniikan historia, 2014, nro 5.
  6. Antti Herlinin mukaan elintarviketeollisuuden tulevaisuus veitsenterällä Turun Sanomat. 3.2.2007. Viitattu 22.2.2007.
  7. Kone-konserni > Historia Kone Oyj. Viitattu 27.1.2007.
  8. Kone myy pääkonttorinsa MTV3. 30.11.2007. Viitattu 9.1.2009.
  9. http://www.kone.com/corporate/fi/lehdisto/lehdistotiedotteet/pages/kone-ultrarope(tm)---teknologinen-läpimurto-korkeiden-rakennusten-hisseihin-2013-06-10.aspx
  10. Tytyrin testikuilu Kone. Viitattu 19.5.2007.
  11. Koneelle taas kartellisakot YLE Uutiset. 14.12.2007. Viitattu 9.1.2009.
  12. Finnwatch. (2012). Meksikossa toimivissa suomalaisyrityksissä loukataan vapaata järjestäytymisoikeutta. Viitattu 15.11.2013
  13. Finnwatch: Kone ja muut polkevat ay-oikeuksia Meksikossa Taloussanomat. 12.12.2012 Viitattu 19.11.2013
  14. T-Media Oy: Kone nousi Suomen maineikkaimmaksi yhtiöksi Viitattu 03.06.2016.
  15. Lidl ohitti S-Ryhmän mainetutkimuksessa Kauppalehti. 13.11.2015. Viitattu 03.06.2016.
  16. Teemu Hallamaa: Suomalaisten luottamus yrityksiin kateissa Yle. 16.9.2016. Viitattu 28.12.2016.
  17. Marjukka Liiten: Tutkimus paljastaa parhaat ja huonoimmat työnantajat: Reaktor kärjessä, Talvivaara pohjalla Helsingin Sanomat. 16.04.2015. Viitattu 03.06.2016.
  18. Juhani Saarinen: Kysely: Ohjelmistoyhtiöt Suomen hyvämaineisempia työnantajia – Talvivaara ja Posti peränpitäjinä Helsingin Sanomat. 17.5.2016. Viitattu 03.06.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]