Ilkka Herlin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ilkka Herlin (s. 1. tammikuuta 1959 Helsinki[1]) on suomalaisen lastinkäsittely-yhtiö Cargotec Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja suuromistaja. Ilkka Herlin on KONE Oyj:n entisen toimitusjohtajan Pekka Herlinin poika. Herlin on Elävä Itämeri säätiön (BSAG) perustajajäsen ja hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi Herlin on myös mm. Suomi-Kiina kauppayhdistyksen puheenjohtaja. Herlin on koulutukseltaan filosofian tohtori ja historiantutkija, joka teki väitöskirjan äitinsä isästä Kustaa Vilkunasta.

Koneen entinen pääomistaja ja toimitusjohtaja Pekka Herlin ja hänen poikansa Antti Herlin salasivat testamenttijärjestelyllä tietoja perheyhtiön hallinnasta, jonka seurauksena Kone jakautui kahteen osaan, hissejä ja liukuportaita valmistavaan Koneeseen, jonka äänivalta jäi Antti Herlinille, sekä Cargoteciin, jonka omistajaksi nousivat Ilkka Herlinin lisäksi hänen sisaruksensa Ilona Herlin ja Niklas Herlin.[2] Cargotec on osa entistä Partekia, jonka Kone osti.

Arvopaperi-lehden mukaan Ilkka Herlin on varallisuudessa Suomen 4. (2006). Sisaruksista Antti Herlin on Suomen varakkain, Niklas Herlin on 3. ja Ilona Herlin on 6. Ilkka Herlin kuuluu sisarustensa ohella Suomen rikkaimpiin henkilöihin ja hänen omaisuutensa arvoksi on laskettu yli 500 miljoonaa euroa.[3]

Herlin avioitui Saara Kankaanrinnan kanssa vuonna 2009.lähde? Heillä on kolme lasta, kaksi poikaa ja tytär, sekä kaksi koiraa.[4]. Pariskunnalla on myös Paraisilla Kuitian/Qvidjan kartanolinna eli Suomen vanhin kartano, sekä Tammisaaressa luomumaatila, joita he ovat sitoutuneet kehittämään ravinteiden kierrätyksen ja hiiltä sitovan maatalouden pilottitilaksi.lähde? Herlinillä on edellisestä avioliitostaan kaksi poikaa.lähde?

Historioitsijana Herlinin erikoisala oli tieteenhistoria ja erikoisesti humanistiset tutkimusalat. Hän on myös tutkinut jatkosodan syttymistä, ja aiheesta käytyä tieteellistä väittelyä.[5][6]

Ilkka Herlin on Keskustan jäsen,lähde? ja hän tuki Keskustaa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 10 000 eurolla.[7]

Ympäristösitoumukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BSAG (Baltic Sea Action Group)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baltic Sea Action Group (BSAG) on Ilkka Herlinin jo 90-luvun alusta jatkuneen Itämerityön kulminoituma. Säätiön tehtäväksi on perustamiskirjassa määritelty "edistää ihmisen ja luonnon hyvinvointia". Tällä hetkellä työn painopiste on keskittynyt vahvasti Itämeren eri ongelmiin. BSAG:n virallinen nimi on Elävä Itämeri -säätiö, jonka nimi on käännetty kaikille Itämeren valuma-alueen 14 kielelle. Säätiön ovat perustaneet Ilkka Herlin, Saara Kankaanrinta ja Anna Kotsalo-Mustonen vuonna 2007 ja se on merkitty säätiörekisteriin 3.3.2008. http://www.bsag.fi

BSAS (Baltic Sea Action Summit)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baltic Sea Action Summit (BSAS) on prosessi, jonka avulla BSAG-säätiö nopeuttaa Itämeren kannalta olennaisia pelastustoimia. Sen ensimmäinen näkyvä osuus oli Suomen tasavallan presidentin, pääministerin ja Baltic Sea Action Groupin (BSAG) yhteisaloite, BSAS-huippukokous Helsingissä 10.2.2010. Ilkka Herlin toimi huippukokouksen isäntänä yhdessä tasavallan presidentin ja pääministerin kanssa. Prosessi on jatkunut taukoamatta siitä lähtien. Seuraava näkyvä kohokohta on Pietarissa 5.-6.4.2013 järjestettävä huippukokous.

Prosessin päämääränä on yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden voimavarat Itämeren hyväksi. Itämeren ympärysmaat ovat yhdessä sopineet toimintasuunnitelmasta Itämeren hälyttävän tilanteen korjaamiseksi. Tämä suunnitelma on kirjoitettu HELCOMin Baltic Sea Action Planin muotoon.

Konkreettisten toimenpiteiden aikaansaaminen vaatii korkeimman poliittisen tason sitoutumista, yritysten osallistumista ja tuotekehittelyä, virkamiesten osaamista, eri toimijoiden ja maiden yhteistyötä sekä rakentavaa, rohkeaa ja peräänantamatonta asioiden eteenpäin ajamista. Tähän tarkoitukseen BSAG-säätiö on luonut summit-prosessin sitoumuksineen. Lue lisää:http://www.bsas.fi

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ilkka Herlin 375humanists.helsinki.fi. Helsingin yliopisto. Viitattu 7.10.2015. (englanniksi)
  2. Rantanen, Esko: Herlinit sovussa Talouselämä. 2.5.2005. Viitattu 15.6.2009.
  3. Hämäläinen, Karo: Karo Hämäläinen: Pörssirikkaat suosivat suomalaista 16.9.2006. Plaza.fi. Viitattu 15.6.2009.
  4. Glorian haastattelu 11/2013
  5. Herlin, Ilkka: Ajopuuteorian kaksi käytäntöä. Yliopisto, 1995, nro 19/95. Helsinki: Helsingin Yliopisto. Artikkelin verkkoversio.
  6. Herlin, Ilkka: ”Tutkijoiden jatkosota”, Suomi 85 Itsenäisyyden puolustajat - Osa I: Rintamalla, s. 284-289. Weilin+Göös, 2002. Teoksen verkkoversio.
  7. Sutinen, Teija: Suuret lahjoittajat yhä elintärkeitä puolueille a 5.4.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.4.2011.