Niklas Herlin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kustantajaa. Suomen ensimmäisestä sosialistista kerrotaan artikkelissa Axel Niklas Herlin.
Niklas Herlin vuonna 2012.

Niklas Kustaa Harald Herlin (18. marraskuuta 1963 Kirkkonummi10. lokakuuta 2017 Nizza) oli suomalainen suuromistaja, kirjankustantaja, toimittaja ja tietokirjailija.[1][2] Herlinillä oli oma kustannusyhtiö Nikotiimi, ja hän toimi perustamansa kirjankustantamon Teoksen hallituksen puheenjohtajana. Hän oli yksi hissejä valmistavan Kone Oyj:n suurimmista omistajista, kunnes yhtiö jaettiin Herlinien perintöriidan jälkeen kahtia ja Niklas Herlin keskitti sijoitusyhtiönsä Mariatorp Oy:n kautta osakevarallisuutensa Cargotec Oyj:hin.

Herlin oli yksi Koneen hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Pekka Herlinin viidestä lapsesta. Hänen sisaruksiaan ovat mm. Antti Herlin ja Ilkka Herlin. Akateemikko Kustaa Vilkuna oli Herlinin äidinisä.

Forbes-lehden mukaan Herlinin varallisuus oli lokakuussa 2017 arvoltaan 1,68 miljardia dollaria, ja hän oli tuona vuonna maailman 1468. rikkain henkilö.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herlin kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1982 ja suoritti Bentley Collegessa Walthamissa Yhdysvalloissa Bachelor of Science -tutkinnon vuonna 1986. Herlin työskenteli toimittajana ja uutispäällikkönä Kauppalehdessä vuosina 1987–1996 sekä toimittajana Suomen Kuvalehdessä ja Ilta-Sanomissa vuosina 1997–2001. Vuodesta 2001 hän toimi vapaana toimittajana ja tietokirjailijana. Ennen journalistin uraa Herlin työskenteli yritystutkijana Teollistamisrahasto Oy:ssä vuosina 1986–1987.

Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Uutta Uusi Suomi -nimistä verkkolehteä alettiin julkaista internetissä syksyllä 2007. Uuden Suomen hallituksen puheenjohtajana ja pääomistajana hän toimi vuosina 2007–2016.[4] Herlin oli myös vuonna 2003 toimintansa aloittaneen kirjankustantamo Teoksen perustaja, hallituksen puheenjohtaja ja keskeinen omistaja. Niklas Herlin valittiin Alma Median hallitukseen maaliskuussa 2013[5], ja kesäkuussa 2012 hän osti sen osakkeista 10,07 prosenttia Mariatorp Oy:n kautta.[6]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herlin oli eronnut, ja häneltä jäi kaksi lasta, poika ja tytär,[7] joista vuonna 1986 syntyneellä tyttärellä[8] on Downin oireyhtymä. Herlinistä tuli kehitysvammatyön merkittävä tukija, ja hänet palkittiin helsinkiläisen Kehitysvammatuki 57:n mitalilla numero 37 vuonna 2001.[9]

Herlinin molemmat polvet murtuivat, ja ne leikattiin hänen jouduttuaan ensin kahden romanialaisen pahoinpitelemäksi Helsingissä ja myöhemmin hänen kaaduttuaan Nizzassa.[10]

Niklas Herlin kuoli 10. lokakuuta 2017 äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Nizzassa Ranskassa.[11]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Osake keskustasta, eli, taloussanastoa ujoille. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1835-5.
  • Lihakirves ja Leimakirves: Kirja konkurssista. Helsinki: Tammi, 2001. ISBN 951-31-2156-9.
  • Ruukin avain: 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta. Helsinki: Teknologiateollisuus, 2003. ISBN 951-817-808-9.
  • Herlin, Niklas & Holopainen, Pekka: Sportin vartijat. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2685-4.
  • Useita kirjoittajia: Me muut: kirjoituksia yhteiskuntaluokista. Toimittaneet Silja Hiidenheimo ym. Helsinki: Teos, 2009. ISBN 978-951-851-259-5

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 192. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. Luukka, Teemu: Muistokirjoitus: Niklas Herlin oli herkkä provosoija ja sivistynyt jätkä. Helsingin Sanomat, 12.10.2017. Artikkelin verkkoversio Viitattu 18.10.2017.
  3. Niklas Herlin. Forbes. Viitattu 11.10.2017. (englanniksi)
  4. Niklas Herlin on kuollut Helsingin Sanomat. 11.10.2017. Viitattu 11.10.2017.
  5. Niklas Herlin valittiin Alma Median hallitukseen. Uusi Suomi 14.3.2013.
  6. Niklas Herlinin yhtiö Alma Median suuromistajaksi. Kauppalehti 21.6.2012
  7. Niklas Herlin uusisuomi.fi. Viitattu 9.8.2011.
  8. Niklas Herlin oli yksi Suomen rikkaimmista - teki pitkän uran toimittajana Viitattu 11.10.2017.
  9. Pertti Kurikan Nimipäiviä fanittava nahkatakkimiljardööri Viitattu 11.10.2017.
  10. Niklas Herlinin toinenkin polvi mäsäksi – "lumpio hajosi osiin" Iltasanomat. 21.7.2011. Viitattu 8.12.2015.
  11. Niklas Herlin on kuollut Iltasanomat. Viitattu 11.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]