Keskiolut

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keskiolutpakkauksia suomalaisessa marketissa.

Keskiolut on Suomessa käytettävä nimitys keskivahvalle oluelle, jossa on yli 2,8, mutta enintään 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia. Keskiolut on ollut Suomen suosituin alkoholijuoma siitä lähtien, kun sitä on saanut myydä elintarvikeliikkeissä. Pääosa kotimaisista keskioluista on vaaleita lageroluita, ja suosituimpia merkkejä ovat muun muassa Karhu, Koff, Lapin Kulta, Karjala, Olvi ja Sandels.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiolutta vaadittiin R-Kioskeihin kansan­liikkeen voimin joulukuussa 1980. Mielenosoitus Helsingin Rautatientorilla.

Vuoden 1969 alussa Suomessa voimaan astunut keskiolutlaki antoi oikeuden myydä keskiolutta elintarvikeliikkeissä.[1] Siitä lähtien keskiolut on pysynyt maan suosituimpana alkoholipitoisena juomana.

Vuoden 1969 jälkeenkin jälkeen kunnat saivat päättää, saako keskiolutta myydä kunnan alueella olevissa kaupoissa. Kieltokuntia oli aluksi runsaasti, mutta niiden määrä väheni. Viimeiset kunnat hyväksyivät myynnin vasta 1990-luvun alussa, esimerkiksi Ranua.[2]

Sleepy Sleepers levytti vuonna 1981 kappaleen ”Kaljaa kioskeihin” (Levyraati-levylle). Tuohon aikaan pidettiin mahdottomana, että keskiolutta voisi ostaa kioskeista. Myöhemmin keskiolut tuli kuitenkin myyntiin kioskeihin.

Vuodesta 1988 vuoteen 1994 veroluokan III-oluen vahvuus oli yli 3,7, mutta enintään 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia. Laki tunsi myös II-veroluokan oluen, jonka alkoholipitoisuus oli 2,8 ja 3,7 tilavuusprosentin välillä, mutta sellaista ei Suomessa valmistettu.

Alkoholiverolaki tuli voimaan 1994. Tällä lailla kumottiin oluen veroluokat. Sen jälkeen kaikki oluet, joiden alkoholipitoisuus on vähintään 2,8 mutta enintään 4,7 tilavuusprosenttia, ovat olleet lain mukaan keskioluita.

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olutharrastajat usein kritisoivat keskioluen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Koska merkittävä osa ulkomaalaisista oluista on yli 4,7 tilavuusprosenttisia, jäävät nämä oluet yksinoikeudella Alkon valikoimaan. Koska pääosa oluesta kuitenkin myydään kaupoissa ja marketeissa, on valtiota syytetty tässä suhteessa kotimaisen panimoteollisuuden protektionismista. Kotimaisissa suuren volyymin keskioluissa käytetään tyypillisesti oluen perinteisten ainesosien lisäksi myös ohratärkkelystä ja happamuudensäätöaineita.

2000-luvulla on ehdotettu keskioluen palauttamista Alkoon. Alkoholilla on vaikutusta valtaosaan työikäisten kuolemista[3] ja henkirikoksista[4]. Alkoholismin on todettu lähtevän usein liikkeelle päivittäisestä keskioluen käytöstä.[5][6] Tutkimuksen mukaan vuosittain noin 350 suomalaista välttyisi alkoholin aiheuttamalta ennenaikaiselta kuolemalta. Liikenteessä kuolee vuosittain noin 300 suomalaista.[7]

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa otettiin IIB-tyypin olut eli mellanöl myyntiin ruokakaupoissa ennen Suomea 1. lokakuuta 1965, ja se poistettiin 1. heinäkuuta 1977 alkoholihaittojen vuoksi. Mellanölin alkoholipitoisuus sai vaihdella välillä 3,6–4,5 painoprosenttia. Samanvahvuinen juoma otettiin käyttöön ravintoloissa ja viinakaupoissa 1. heinäkuuta 1992 merkinnällä veroluokka III, ja siitä käytettiin nimitystä ”öl av mellanölstyp” (keskioluttyyppinen olut). Veroluokka on poistettu 1. tammikuuta 1998.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.koff.fi/fi/aineistopalvelu/miljoonalitraa/tietoisku11.html (luettu 25.3.2007)
  2. Ministeriön johtaja: Olutta ei pitäisi myydä sunnuntaisin. Ilta-Sanomat 26.1.2010. Viitattu 26.11.2016.
  3. Repo, Päivi: Maksakirroosia esiintyy paljon jo alle 40-vuotiailla Helsingin sanomat. 1.5.2009. Viitattu 2.5.2009.
  4. Alkoholi ja väkivalta Suomen riesa 28.11.2006. MTV3 / STT. Viitattu 8.5.2009.
  5. Elo, Aulikki: Oikeuspsykiatri: Keskiolut Alkoon Savon sanomat. 16.3.2010. Viitattu 16.3.2010.
  6. Remu Aaltonen kannattaa keskioluen myynnin siirtämistä Alkoon 7.3.2012. MTV3. Viitattu 9.12.2012.
  7. Kariniemi, Olli: Tutkimus: Keskioluen siirtäminen Alkoon säästäisi satojen hengen 13.9.2011. Sininauhaliitto. Viitattu 9.12.2012.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]