UPM

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
UPM-Kymmene Oyj
UPMn logo.png
Tunnuslause UPM – The Biofore Company
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: UPM
Markkina-arvo 12,1 mrd. € (21.3 2017)[1]
Perustettu 1996
Toimitusjohtaja Jussi Pesonen
Puheenjohtaja Björn Wahlroos
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala metsäteollisuus
Tuotteet Paino- ja erikoispaperit, sellu, sähkö- ja lämpöenergia, tarralaminaatti, vaneri, puumuovikomposiitti, sahatavara ja biodiesel. UPM on myös merkittävä metsänomistaja.
Liikevaihto Nousua 10,010 mrd. € (2017)[2]
Liikevoitto Nousua 1 259 milj. € (2017)[3]
Tilikauden tulos Nousua 974 milj. € (2017)[4]
Henkilökuntaa Laskua 19 300 (31.12.2016)[5]
Kotisivu www.upm.com

UPM-Kymmene Oyj on suomalainen metsäteollisuusyhtiö, jolla on 19 300 työntekijää 13 eri maassa. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2016 noin 9,8 miljardia euroa ja sillä oli vuoden 2016 lopussa noin 85 000 osakkeenomistajaa.

Yhtiö syntyi 1996, kun Repolan tytäryhtiö Yhtyneet Paperitehtaat (engl. United Paper Mills, UPM) ja Kymmene fuusioituivat. Yhtiöön sulautui myös Finnpap. Yhtiön nimestä käytetään yleisesti lyhennettä UPM.

Yhtiö omistaa ja ylläpitää Verlan puuhiomoa ja pahvitehdasta Kouvolan Jaalassa. Verla on toiminut vuodesta 1972 lähtien museona ja kuulunut UNESCON Maailmanperintöluetteloon vuodesta 1996.[6][7]

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n vanha pääkonttori Helsingissä.

UPM koostuu kuudesta liiketoiminta-alueesta: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Paper ENA (Eurooppa ja Pohjois-Amerikka) sekä UPM Plywood.[8]

UPM:n päätuotteita ovat sellu, aikakauslehti- ja sanomalehtipaperit, hieno- ja erikoispaperit, tarramateriaalit sekä puutuotteet. Puutuotteet käsittävät muun muassa sahatavaran, vanerit ja viilut. Lisäksi UPM tuottaa energiaa ja toimii fyysisen sähkön kaupassa ja sähkön johdannaismarkkinoilla. Kesällä 2014 Lappeenrantaan valmistui yhtiön biojalostamo, joka tuottaa biodieseliä liikennekäyttöön.

UPM Biorefining[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM Biorefining muodostuu sellu-, saha- ja biopolttoaineliiketoiminnoista sekä puuviljelmätoiminnoista. UPM:llä on neljä sellutehdasta – kolme Suomessa ja yksi Uruguayssa – sekä neljä sahaa Suomessa.[9] Biodieseliä valmistava biojalostamo käynnisti kaupallisen tuotannon tammikuussa 2015 Lappeenrannassa.[10] Suomen sellutehtaat tuottavat vuosittain 3,6 miljoonaa tonnia sellua.[9] UPM Biorefiningin osuus UPM:n liikevoitosta vuonna 2016 oli 36 %.[11]

UPM Energy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n energialiiketoiminta-alue tuottaa Suomessa sähköä vesi-, ydin-, ja lauhdevoimasta. UPM on Suomen toiseksi suurin ydinvoiman omistaja 581 megawatilla. Rakenteilla olevasta Olkiluoto 3:sta yhtiö tulee saamaan noin 500 megawattia.[12] UPM on 44,3 %:n osuudella mukana osakkuusyhtiö Pohjolan Voima Oy:ssa (PVO) [9], jonka vuotuinen sähköntuotanto on noin 15 TWh. UPM omistaa Suomessa yhdeksän vesivoimalaitosta.[9] UPM Energyn osuus yhtiön liikevoitosta vuonna 2016 oli 10%.[13]

UPM Raflatac[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM Raflatac valmistaa tarralaminaatteja tuote- ja informaatioetiketöintiin. Tarralaminaatteja käytetään hinta- ja tuotetarroissa, esimerkiksi elintarvike-, hygienia- ja lääketeollisuudessa. Yhtiöllä on 11 tarralaminaattitehdasta sekä 25 leikkuu- ja jakeluterminaalia viidellä mantereella.[14]

UPM Specialty Papers ja UPM Paper ENA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:llä on 20 paperitehdasta Suomessa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Itävallassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Monet tehtaista toimivat paperinvalmistuksen ohella kierrätyskeskuksina ja bioenergian tuottajina. Vuonna 2016 UPM:n paperiliiketoiminta työllisti reilut 10 600 henkilöä. Vaikka paperintuotanto on UPM:n liiketoiminta-alueista suurin liikevaihdolla mitaten, on markkinaympäristö edelleen haastava.[15]

UPM Plywood[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM on Euroopan suurin vanerinvalmistaja. Vaneriliiketoiminnalla on kaikkiaan 7 tehdasta Suomessa, Virossa ja Venäjällä. [9]

Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puunhankinta ja metsätalous vastaa puunhankinnasta yhtiön liiketoiminnoille sekä hallinnoi UPM:n omia metsiä. Lisäksi UPM tarjoaa puukauppa- ja metsäpalveluita metsänomistajille ja metsäsijoittajille. UPM omistaa noin 640 000 hehtaaria metsämaata Suomessa ja 75 000 hehtaaria Yhdysvalloissa. Lisäksi UPM:llä on Uruguayssa 254 000 hehtaaria puuviljelmiä. Yhtiön kaikki metsät on sertifioitu.[16]

UPM:n tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä suuri osa hankitaan kotimaan yksityismetsistä. UPM Metsän puun ja biomassan hankintaorganisaatio hankkii metsäenergiapuu mukaan lukien kaikkia puutavaralajeja, joista valmistaan muun muassa sellua, paperia, vaneria, sahatuotteita tai energiaa. Suurin osa tästä raaka-aineesta käytetään UPM:n omilla tehtailla ja voimalaitoksilla. UPM:n Puunhankinta ja metsätalous -organisaatio vastaa yhtiön omien metsien hyödyntämisestä ja metsänomistajille tarjottavista metsäpalveluista metsänhoitotöistä metsäomaisuudenhallintapalveluihin. UPM on Suomen suurin yksityinen maanomistaja.www.metsämaailma.fi, www.bonvesta.fi, www.upm.fi

Muuhun toimintaan kuuluvat myös komposiittiyksikkö UPM Biocomposites sekä biokemikaaleja tutkiva UPM Biochemicals.

Biopolttoaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM kehittää puupohjaisia biopolttoaineita. Tuotteet valmistetaan ruoaksi soveltumattomista raaka-aineista. UPM:n biopolttoaineet ylittävät sekä EU:n että Suomen biopolttoaineiden kestävyydelle asettamat nykyiset ja edelleen tiukentuvat vaatimukset. Yksi pitkän aikavälin tavoitteista on laajentaa biopolttoaineen tuotantoa uusilla prosesseilla ja raaka-aineilla, kuten pyrolyysiöljyllä ja kiinteällä biomassalla.[17] [18]

Biojalostamo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM on rakentanut puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistavan biojalostamon Lappeenrantaan, Kaukaan tehdasalueelle. UPM Lappeenrannan biojalostamo tuottaa vuosittain noin 100 000 tonnia pitkälle jalostettua uusiutuvaa dieseliä liikennekäyttöön. Pääraaka-aineena on raakamäntyöljy, jota syntyy selluntuotannon tähteenä.

Rakentaminen UPM Kaukaan tehdasalueelle alkoi kesällä 2012 ja jalostamo valmistui kesällä 2014. UPM investoi biojalostamoon kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa. Biojalostamon rakentaminen työllisti lähes 200 henkilöä noin kahden vuoden ajan. Valmis laitos työllistää suoraan lähes 50 henkilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä.[19]

Biodiesel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM on kehittänyt yhteistyössä Andritz/Carbonan kanssa energiapuusta tuotetun biopolttoaineen valmistuksessa tarvittavaa kaasutusteknologiaa. UPM:n kehittyneen biodieselin tuotantokonsepti perustuu ruoaksi kelpaamattomiin raaka-aineisiin, energiapuuhun ja 85 % vähenemään kasvihuonekaasupäästöissä. UPM:n biodiesel soveltuu hyvin nykyiseen autokantaan ja polttoaineiden jakeluverkostoon.lähde?

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n hallitus 9. huhtikuuta 2015 lähtien:[20]

Johtoryhmä ja johtajisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jussi Pesonen, toimitusjohtaja
  • Tapio Korpeinen, talous- ja rahoitusjohtaja, UPM Energy -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Bernd Eikens, UPM Specialty Papers -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Pirkko Harrela, sidosryhmäsuhdejohtaja
  • Juha Mäkelä, lakiasiainjohtaja
  • Jyrki Ovaska, teknologiajohtaja
  • Riitta Savonlahti, henkilöstöjohtaja
  • Antti Jääskeläinen, UPM Raflatac -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Winfried Schaur, UPM Paper ENA -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Mika Sillanpää, UPM Plywood -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Kari Ståhlberg, strategiajohtaja
  • Heikki Vappula, UPM Biorefining -liiketoiminta-alueen johtaja

[21]

UPM:n tuotantolaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa Toimiala Tuotantolaitokset
Brasilian lippu Brasilia Tarrat UPM Raflatac, São Paulo
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta Paperi
  • UPM Caledonian Paper
  • UPM Shotton Paper
Tarrat UPM Raflatac, Scarborough
Itävalta Paperi UPM Steyrermühl
Sahatavara UPM Steyrermühl saha
Kiina Paperi UPM Changshu
Tarrat UPM Raflatac, Changshu
Malesian lippu Malesia Tarrat UPM Raflatac, Johor
Puolan lippu Puola Tarrat
  • UPM Raflatac, Kobierzyce
  • UPM Raflatac, Nowa Wies
Ranskan lippu Ranska Paperi UPM Chapelle Darblay
Tarrat UPM Raflatac, Nancy
Saksan lippu Saksa Paperi
  • UPM Augsburg
  • UPM Hürth
  • UPM Ettringen
  • UPM Nordland Papier, Dörpen
  • UPM Plattling
  • UPM Schongau
  • UPM Schwedt
Muut UPM Biocomposites, Bruchsal (puumuovikomposiitti)
Suomen lippu Suomi Paperi
  • UPM Jämsänkoski
  • UPM Kaipola
  • UPM Kaukas
  • UPM Kymi
  • UPM Rauma
  • UPM Tervasaari
Sellu
  • UPM Kaukas
  • UPM Kymi
  • UPM Pietarsaari
Tarrat UPM Raflatac (Tesomajärvi, Tampere)
Vaneri
  • UPM Joensuu
  • UPM Jyväskylä
  • UPM Pellos (Ristiina)
  • UPM Savonlinna
  • UPM Kalso (Vuohijärvi) (viilutehdas)
Sahatavara
  • UPM Alholma (Pietarsaari)
  • UPM Kaukas (Lappeenranta)
  • UPM Korkeakoski (Juupajoki)
  • UPM Seikku (Pori)
Energia
  • Harjavallan vesivoimalaitos
  • Kallioisen vesivoimalaitos (Sotkamo)
  • Kaltimon vesivoimalaitos (Joensuu)
  • Katerman vesivoimalaitos (Kuhmo)
  • Keltin vesivoimalaitos (Kouvola)
  • Kuusankosken vesivoimalaitos (Kouvola)
  • Tyrvään vesivoimalaitos (Sastamala)
  • Voikkaan vesivoimalaitos (Kouvola)
  • Äetsän vesivoimalaitos
Muut
  • UPM Biokomposiitit, Lahti (puumuovikomposiitti)
  • UPM biojalostamo, Lappeenranta
Uruguayn lippu Uruguay Sellu UPM Fray Bentos
Venäjän lippu Venäjä Vaneri UPM Chudovo vaneri- ja viilutehdas
Viron lippu Viro Vaneri UPM Otepään vaneritehdas
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat Paperi
  • UPM Blandin
Tarrat
  • UPM Raflatac, Mills River, NC
  • UPM Raflatac, Fletcher, NC
  • UPM Raflatac, Dixon, IL

[9]

Ympäristö ja vastuullisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n tuotanto perustuu uusiutuviin raaka-aineisiin, jotka ovat biohajoavia ja kierrätettäviä. Kaikki UPM:n sellu- ja paperitehtaat Euroopassa sekä Fray Bentosin sellutehdas Uruguayssa on sertifioitu EMAS-asetuksen mukaisesti. Vuonna 2013 UPM Changshun paperitehdas sai EMAS-sertifioinnin ensimmäisenä paperitehtaana Kiinassa. Yhtiön tuottamasta sähköstä 78 % on hiilidioksidineutraalia.[22]

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat (31.12.2016)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[23]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:llä on Suomessa pitkät perinteet metsäteollisuudessa. Konsernin ensimmäiset puuhiomot ja paperitehtaat sekä sahalaitokset käynnistyivät 1870-luvun alkupuolella. Sellunvalmistus aloitettiin 1880-luvulla ja paperinjalostus 1920-luvulla. Vanerin valmistukseen konsernissa ryhdyttiin 1930-luvulla. UPM:n edeltäjäyhtiöihin olivat aikanaan sulautuneet suomalaiset metsäteollisuusyritykset Walkiakoski, Jämsänkoski, Kaukas, Halla, Kajaani, Toppila, Kymmene, Kuusankoski, Kymi, Voikkaa, Lohjan Paperi Oy, Wilh. Schauman, W. Rosenlew, Raf. Haarla ja Myllykoski. UPM:n ulkomaisista tehtaista ylivoimaisesti vanhin on Koillis-Ranskassa sijaitseva hienopaperitehdas Papeteries de Docelles, joka aloitti toimintansa perinteisenä käsipaperimyllynä jo 1400-luvun lopulla. Ensimmäinen paperikone tehtaalle tuli 1830-luvulla. UPM Docellesin paperitehtaan toiminta päättyi tammikuussa 2014.

Yhtiön liikemerkki on Hugo Simbergin vuonna 1899 silloiselle Kymmene Aktiebolagille suunnittelema aarnikotka. Yhtenä hyvin todennäköisenä selityksenä taruolennon valintaan pidetään aarnikotkan vertauskuvallisuutta: griippi on vartijaeläin, joka Pohjolan oloihin siirrettynä vartioi metsän vihreää kultaa. Nykyisin UPM:n liikemerkki on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut yritystunnus.[24]lähde?

UPM:n Voikkaan paperitehdas suljettiin vuonna 2006 ja Kajaanin paperitehdas suljettiin vuonna 2008. Nykyään entisellä Kajaanin tehdasalueella toimii yritysalue nimeltä Renforsin Ranta.[25] Myös Voikkaan entisissä tehdastilossa toimii yritysalue.

Vuonna 2011 UPM osti Myllykoski Oyj:n ja Rhein Papier GmbH:n.[26]

Tutkimus ja kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n suurin tutkimus- ja tuotekehityskeskus sijaitsee Lappeenrannassa Kaukaan sellu- ja paperitehtaalla. UPM Pohjois-Euroopan Tutkimuskeskukssa työskentelee noin sata ihmistä. Lappeenrannassa sijaitsee myös UPM:n biojalostamokehityskeskus.[27] Biotalouteen perustuvissa liiketoiminnoissa UPM:llä on kolme painotuspistettä: biopolttoaineet, biokomposiitit ja biokemikaalit[28]. Maaliskuussa 2016 UPM Biokemikaalit perusti Helsingin Meilahteen innovaatioyksikön[29].

World Design Capital Helsinki 2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM oli mukana Helsingin designpääkaupunkivuodessa. World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden keskeisenä kohtaamispaikkana toimi Helsingin keskustaan rakennettu paviljonki, joka oli rakennettu UPM:n uusiutuvista ja kierrätettävistä puutuotteista. Paviljonki toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston, Designmuseon ja Suomen arkkitehtuurimuseon kanssa.

Osakkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n osake noteerataan Helsingin pörssissä. Yhdysvalloissa kauppaa käydään UPM:n osaketalletustodistuksilla OTC-markkinoilla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/markkinaarvot.jsp?market=XHEL
  2. http://www.upm.fi/sijoittajat/tuloskeskus/Pages/default.aspx
  3. http://www.upm.fi/sijoittajat/tuloskeskus/Pages/default.aspx
  4. http://www.upm.fi/sijoittajat/tuloskeskus/Pages/default.aspx
  5. Vuosikertomus 2016, s. 5
  6. Maailmanperintökohteet Edu.fi. Viitattu 10.9.2011.
  7. Verlan tehdasmuseon toimintakertomus Verla.fi. Viitattu 10.9.2011.
  8. UPM Vuosikertomus 2013, s.1-2
  9. a b c d e f UPM Vuosikertomus 2015, s.149-150
  10. Vuosikertomus 2015, s.21
  11. UPM Vuosikertomus 2014, s.97
  12. Kaihlainen, Juha: Fennovoima suosikkina. Keskisuomalainen, 28.10.2009, s. 15.
  13. UPM Vuosikertomus 2014, s.15-16
  14. UPM Vuosikertomus 2015, s.150
  15. UPM Vuosikertomus 2015, s.27-29
  16. UPM Vuosikertomus 2016, s. 58
  17. s. 14 Vuosikertomus 2013
  18. http://www.upm.com/FI/TUOTTEET/Biopolttoaineet/Pages/default.aspx
  19. UPM pörssitiedote 1.2.2012, http://www.upm.com/FI/MEDIA/Uutiset/Pages/UPM-rakentaa-maailman-ensimmäisen-puupohjaista-biodieseliä-valmistavan-biojalost-001-Wed-01-Feb-2012-10-05.aspx
  20. UPM-Kymmene Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset 9.4.2015. UPM-Kymmene.
  21. Johtajisto UPM. Viitattu 23.5.2017.
  22. UPM Vuosikertomus 2013, s. 43, 45.
  23. UPM Vuosikertomus 2016 Viitattu 24.5.2017.
  24. upmbiofore.fi Viitattu 24.5.2017.
  25. Renforsin Ranta
  26. UPM vuosikertomus 2011, s. 79
  27. UPM Kaukas UPM. Viitattu 10.6.2018.
  28. UPM:n innovaatiot biotalouden edistäjänä UPM. Viitattu 10.6.2018.
  29. UPM Biokemikaalit perustaa innovaatioyksikön tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicumiin 23.3.2016. UPM. Viitattu 10.6.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]