Säynätsalon vaneritehdas

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jyväskylän vaneritehdas ja kuitulevytehdas
Entinen kuitulevytehdas (nyk. Teollisuustalo)

Säynätsalon vaneritehdas on UPM-Kymmene-konserniin kuuluva vaneritehdas Jyväskylään kuuluvassa Säynätsalon saaressa. Tehdas on viralliselta nimeltään UPM-Kymmene Oyj, Jyväskylän vaneritehdas. Aiemmin tehdas on tunnettu nimillä Schauman Wood Oy, Säynätsalon vaneritehdas, Enso Gutzeit Osakeyhtiö, Parviaisen tehtaat ja Joh. Parviaisen tehtaat. Samalla tehdasalueella toimi aiemmin talotehdas sekä Säynätsalon kuitulevytehdas (Karl Gustaf Stigzelius 1945–47). Henkilöstöä tehtaalla on noin 310 ja tuotantokapasiteetti noin 120 000 m³ pinnoitettua ja pinnoittamatonta kuusi- ja koivuvaneria vuodessa. Vuonna 1913 perustettu tehdas on Suomen vanhin toiminnassa oleva vaneritehdas.[1]

Merkittäviä vuosilukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1914 Hugo Parviainen perustaa vaneritehtaan[2]
  • 1917 tulipalo tuhoaa tehtaan
  • 1918 uusi vaneritehdas valmistuu
  • 1946 Enso-Gutzeit ostaa Parviaisen vaneritehtaan
  • 1971/74 vaneritehtaan laajennustyöt
  • 1990 Schauman Wood Oy ostaa vaneritehtaan Enso-Gutzeit Oy:ltä
  • 2001 uusi viilunjatkolinja (Plytec)
  • 2004 omistajaksi UPM-Kymmene Wood Oy

Tehtaan rata ja rautatiekalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaalle johtava rata on purettu vuonna 2006 ja rautatiekuljetukset loppuneet. Aiemmin tehtaalla on ollut käytössä oma veturi.

Lämpölaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaan yhteydessä on myös Fortum Power and Heat Oy:n lämpölaitos, joka tuottaa höyryä tehtaalle ja kaukolämpöä Säynätsalon kaupunginosaan. Laitoksen 25 MW kattila käyttää polttoaineenaan tehtaan puujätettä. Laitosalueella on myös Jyväskylän Energian kaksi kaukolämpöä tuottavaa öljykattilaa, teholtaan 1 MW ja 2,2 MW.[3]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • P. Vuorenpää. Johan Parviaisen Tehtaat Oy:n vaneritehtaan toiminta vuosina 1913–1936. Imatra 1990. 96 s.
  • R. Sinkkonen. Joh. Parviaisen Tehtaat Oy:n palkka- ja sosiaalipolitiikka Säynätsalossa 1924–1938. Imatra 1990. 120 s.
  • V. Parviainen. Säynätsalo. Palanen Keski-Suomen teollisuuden kehityskulkua. Jyväskylä 1922. 138 s.
  • S. Kuusi. Toiminimi Joh. Parviainen 1856–1947. Jyväskylä 1949. 235 s.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laatikainen, Outi ja Leinonen, Eija: Jyväskylässä neuvotellaan irtisanomisista ja lomautuksista. Keskisuomalainen, 4.11.2009, s. 14.
  2. Säynätsalon lyhyt historia jyvaskyla.fi. Jyväskylän kaupunki. ”Seuraavana vuonna Parviainen perusti alueelle ensimmäisen sahan, ja vuonna 1914 perhe perusti myös vaneritehtaan Säynätsaloon.” Viitattu 28.8.2016.
  3. PÄÄTÖS Dnro 237/311/2004 (PDF) 5.1.2005. Energiamarkkinavirasto. Viitattu 7.7.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.