Konecranes

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Konecranes Oyj
Konecranes Logo.svg
Tunnuslause Lifting Businesses
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KCR
Markkina-arvo Nousua 1 984,6 milj. € (31.12.2016)[1]
Perustettu 1994
Toimitusjohtaja Panu Routila
Puheenjohtaja Christoph Vitzthum
Kotipaikka Hyvinkää, Suomi
Toimiala metalliteollisuus
Tuotteet nosturit, kunnossapitopalvelut
Liikevaihto Laskua 2 118,4 milj. € (2016)[1]
Liikevoitto Nousua 84,9 milj. € (2016)[1]
Tilikauden tulos Nousua 37,6 milj. € (2016)[1]
Henkilökuntaa Laskua 10 951 (31.12.2016)[1]
Kotisivu www.konecranes.fi

Konecranes Oyj on suomalainen nostureita valmistava ja kunnossapitopalveluita tarjoava pörssiyhtiö.[2] Konecranes on tunnettu teollisuuden siltanostureista, mutta se automatisoi myös satamia valmistamalla satamanostureita.[3] Satamien lisäksi Konecranesin asiakkaita ovat muun muassa telakat, terminaalit, koneenrakennus- ja prosessiteollisuus, joille yhtiö toimittaa toimintaa tehostavia nostoratkaisuja ja huoltopalveluita kaikille nosturimerkeille ja työstökoneille.

Konecranes-konsernin liikevaihto oli vuonna 2015 noin 2,1 miljardia euroa, ja sillä oli tuolloin noin 12 000 työntekijää sekä 600 huoltopistettä 48 eri maassa. Tammikuussa 2017 toteutuneen Terex-kaupan myötä Konecranesista tuli maailman suurin toimija satama- ja teollisuusnostolaitteisiin liittyvässä liiketoiminnassa.[4] Konecranes Oyj:n osake on noteerattu Helsingin pörssissä ja sen pääkonttori sijaitsee Hyvinkäällä.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kone (1910–1993)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranesin historia alkaa vuodesta 1910, jolloin Kone Oy perustettiin, mutta sen nykyisen liiketoiminnan voidaan katsoa alkaneen vuonna 1933, jolloin Kone aloitti suurten teollisuusnostureiden valmistuksen.[6] 1950-luvulla satamanostureiden valmistus lisääntyi voimakkaasti.[7] Vuonna 1962 Kone laajensi myös huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaan.[6] Yhtiön ensimmäinen kansainvälinen yritysosto tapahtui vuonna 1973, jolloin ostettiin norjalainen Wisbech-Refsum, yritysostoja tehtiin myöhemmin muun muassa Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Australiasta ja Ranskasta.[6][7]

Vuonna 1988 Kone Oy:n nosturitoiminnasta tuli itsenäinen liiketoiminta-alue nimeltä Kone Cranes. Sen johtajaksi nimitettiin Stig Gustavson, joka oli johtanut vuodesta 1982 Kone Oy:n Roxon-yksikköä. 1990-luvun taitteessa Neuvostoliiton kauppa romahti ja vähentyneeseen kysyntään tuotantoa alettiin sopeuttaa Gustavsonin johdolla suurella rakenneuudistusohjelmalla. Tuotantolaitosten määrä väheni 19:tä neljään ja työntekijöiden määrä supistui 600 henkilöllä.[8]

KCI Konecranes (1994–2005)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kone Oy muutti 1994 strategiaansa ja päätti keskittyä hissitoimintaan ja myydä muut toimintonsa.[8] Kone Cranes -nosturiyksiköstä tuli 15. huhtikuuta 1994 itsenäinen osakeyhtiö KCI Konecranes International Oy.[6][7][8] Yhtiön omistajiksi tulivat tuolloin pääomasijoitusyhtiö Industri Kapital ja nosturiyksikön johtoon kuuluneet henkilöt. Alkuvaiheessa yhtiön liikevaihto oli noin 350 miljoonaa euroa, työntekijöitä sillä oli lähes 3 000.[8]

Gustavson menestyi KCI Konecranesin toimitusjohtajana hyvin – liiketoiminta oli kannattavaa ja tilauskanta kasvoi kohisten.[8] Yhtiö listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1996, jolloin Industri Kapital luopui omistuksestaan.

1990-luvun lopussa yhtiön myynti notkahti hetkellisesti Aasian talouskriisin vuoksi, mutta 2000-luvulla KCI Konecranes jatkoi kasvuaan, se perusti uusia tehtaita ja teki yritysostoja laajeten uusille markkinoille. Yhtiöstä tuli yksi Suomen kansainvälistyneimmistä yrityksistä.[8]

Vuonna 1997 ostettiin saksalainen MAN SWF Krantechnik ja toiminta Kiinassa alkoi vuonna 2002, kun KCI Konecranes perusti tehtaan Shanghaihin.[7] Tuotevalikoima laajeni vuonna 2004 haarukkatrukeilla ja konttikurottajilla.[7] Yritysostot jatkuivat vuonna 2005, jolloin ostettiin toinen saksalainen yksikkö: R.STAHL AG:n materiaalinkäsittelydivisioona R. Stahl Fördertechnik, seuraavan vuoden satsaus oli puolestaan MMH Holdings, Inc.[7]

Pekka Lundmark siirtyi Hackmanin toimitusjohtajan pestistä KCI Konecranesin varatoimitusjohtajaksi vuonna 2004, seuraavana vuonna hänestä tuli toimitusjohtaja.[9] Lundmarkin aikana Konecranesin markkinaosuus kaksinkertaistui.[9]

Konecranes (2006–2013)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranes – Lifting Businesses

Etuliite KCI jäi pois vuonna 2006, kun Konecranes julkisti uuden maailmanlaajuisesti yhtenäisen brändistrategiansa.[6] Samana vuonna konsernin palveluksessa oli 7 500 työntekijää 41 maassa ja sen liikevaihto oli lähes 1,5 miljardia euroa, josta 40 prosenttia tuli maailmanlaajuisista kunnossapitopalveluista.[8]

Vielä vuonna 2008 Konecranesin liikevaihto oli 2,1 miljardia ja liikevoitto 243 miljoonaa euroa. Seuraavana vuonna finanssikriisin ja taantuman seurauksena Konecranesin liikevaihto romahti peräti 20 prosenttia ja liikevoitto puolittui.[10]

Vuoden 2010 aikana Konecranes osti 10 yritystä.[9] Vuosikertomuksessaan yhtiö ilmoitti, että sen globaali markkinaosuus vuonna 2010 oli 15 % ja yhtiö on markkinajohtaja teollisuusnostureissa (osuus 17 %)[9], komponenteissa sekä nostureiden kunnossapitopalveluissa.[11]

Konecranes kuului vuonna 2011 satamanostureissa kolmen kärkeen suomalaisen Cargotecin ja amerikkalainen Terexin kanssa[3] vajaan kymmenen prosentin osuudellaan.[9] Se teki yhden historiansa suurimmista kaupoista – yli 100 miljoonan euron nosturikauppa Abu Dhabiin, joka panostaa uudessa satamassaan konttien automaattiseen siirtelyyn.[3] Lokakuussa 2011 Konecranes antoi kuitenkin tulosvaroituksen, jonka mukaan sen kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto ja liikevoitto jäävät odotettua alhaisemmaksi. Varoituksen taustalla Pohjola Pankin asiantuntija näki yhtiön edeltävien kuukausien taloudelliset satsaukset uusiin rekrytointeihin ja tuotekehitykseen, joita ei saatu kompensoitua maailmantalouden heikennyttyä samaan aikaan. Konecranes itse kertoi syiksi Kunnossapito-liiketoiminta-alueen heikentyneen kehityksen, työmarkkinatilanteen kärjistymisen ja mahdollisen lakon.[12]

Vuosina 2003–2012 Konecranesin liikevaihto kasvoi keskimäärin 14 prosenttia vuodessa, mutta vuonna 2013 kasvu pysähtyi. "Koko vuoden tulos jäi odotuksistamme", totesi toimitusjohtaja Lundmark yhtiön tulostiedotteessa vuodesta 2013.[13] Konecranes kirkasti strategiaansa ja valitsi yhdeksi strategiseksi painopistealueeksi teollisen internetin.[14]

Vuonna 2013 Konecranes sai Indonesiasta 35 lastinkäsittelylaitetta koskevan tilauksen, jonkan arvo ylitti sata miljoonaa euroa. Indonesian valtion omistama PT Pelabuhan Indonesia III (Pelindo III) tilasi kymmenen satamanosturia (STS), 20 automaattista pinoamisnosturia (ASC) ja viisi konttilukkia uutta Lamong Bay -terminaaliin, joka oli suunniteltu avattavan Itä-Jaavalla Surabayan kaupungissa vuonna 2014.[15] Vuonna 2014 uutisoitiin kauppa, jossa Konecranes toimittaa yhdysvaltalaiselle Georgia Ports Authoritylle (GPA) neljä Super Post Panamax -luokan STS-satamanosturia ja 20 kumipyöräkonttinosturia. Kaupan arvo oli noin 60 miljoonaa euroa. Nostureita tarvitaan kontinkäsittelyyn Savannahin Garden City -terminaalissa.[16]

Konecranes (2014–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranesin liikevaihto vuonna 2014 oli noin kaksi miljardia euroa. Työntekijöitä yhtiöllä on noin 12 000.[17]

Toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin ilmoitettiin 2. huhtikuuta 2015 siirtyvän Fortumin toimitusjohtajaksi. Lundmarkin seuraajaksi Konecranesille nimitettiin Panu Routila, joka oli aiemmin toiminut sijoitusyhtiö Ahlström Capitalin toimitusjohtajana vuodesta 2008.[18]

Loppukesällä 2015 amerikkalainen konepajayritys Terex ja Konecranes ilmoittivat neuvottelevansa fuusiosta. Tammikuussa 2016 suunnitelma kariutui kiinalaisen Zoomlionin ilmaistua kiinnostuksensa Terexiä kohtaan. Zoomlionin ja Terexin neuvottelut kariutuivat ja Konecranesin ostotarjous satamalaite- ja nosturiyksikkö Terex MHPS:stä hyväksyttiin keväällä 2016.[19][4][20]

Konecranes sai Yhdysvaltojen kilpailuviranomaisilta luvan Terex-kauppaan elokuussa 2016. Euroopan komissio taas edellytti, että ennen kauppaa Konecranesin on myytävä omistamansa Stahl CraneSystems komission hyväksymälle ostajalle. Saksalainen Stahl oli erikoistunut nostolaiteiden teknologiaan. EU-komission mukaan ETA-alueella on Konecranesin lisäksi vain yksi toinen merkittävä nostokonealan vaihtoehtoinen toimija, Abus. Konecranes alkoi heti etsiä ostajaa Stahlin kansainväliselle liiketoiminnalle, johon kuuluu nostimet, nosturit ja muut käsittelylaitteet sekä Saksassa sijaitseva tuotantolaitos.[21]

Syksyllä 2016 toimitusjohtaja Routila kommentoi häntä edeltäneitä vuosia kertoen, että yhtiö pilasi hyvää laiteliiketoimintaa liian suurilla kiinteillä kustannuksilla. Hänen mukaansa myös 2010-luvulla tehdyt satsaukset kehittyviin maihin osoittautuivat pettymyksiksi. Ylikapasiteettia Konecranes on purkanut sulkemalla tehtaita Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa.[10]

Terex-kauppa toteutui alkuvuonna 2017, jolloin sen satama- ja teollisuusnostolaitteet siirtyivät Konecranesille. Konecranes maksoi Terexin liiketoiminnoista noin 1,1 miljardia dollaria, 23 miljoonaa euroa käteisellä ja loput Konecranesin B-sarjan osakkeilla (19,6 miljoonaa kappaletta). Osakkeiden myötä Terexistä tuli Konecranesin suurin osakkeenomistaja (25 prosentin osuus). Terexin äänivalta yrityksessä on rajoitettu, se sai oikeuden nimittää kaksi jäsentä Konecranesin hallitukseen. Kaupalla Konecranes haki uusia synergioita, jotka auttavat sitä "uuden sukupolven nostolaiteyhtiön” luomisessa. Käytännössä yrityskaupan arvioivaan tuovan Konecranesille 140 miljoonan euron vuotuiset säästöt huoltotoimintojen yhdistämisestä kolmen vuoden sisällä. Uudistunut yhtiö työllistää 19 000 ihmistä ympäri maailmaa, joista 2000 Suomessa ja sen liikevaihto on noin 3,5 miljardia euroa, kun ennen kauppaa se oli 2,1 miljardia euroa. Yrityksen tavoitteena on lisätä huoltomiesten määrää sadoilla, mutta tehtaiden rakenteisiin tulee muutoksia.[19][4][20]

Johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorineuvos Stig Gustavson oli yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja vuosina 1994−2005,[8] hänen jälkeensä toimitusjohtajaksi tuli Pekka Lundmark. Syksyllä 2015 Lundmark siirtyi Fortumin toimitusjohtajaksi. Konecranes Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Panu Routila, joka oli vuodesta 2008 lähtien toiminut sijoitusyhtiö Ahlström Capitalin toimitusjohtajana.[22]

Konsernin johtoryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johtoryhmään kuuluvat:[23]

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranesin suurimmat osakkeenomistajat (31.10.2017):[24]

  1. Hartwall Capital (6 870 568 osaketta, eli 8,71 %:n omistusosuus)
  2. Solidium (3 275 389 – 4,15 %)
  3. Stig Gustavson perheineen (2 193 955 – 2,78 %)
  4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma (1 190 275 – 1,51 %)
  5. Keva (931 042 – 1,18 %)
  6. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (923 217 – 1,17 %)

Henkilöstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2015 lopussa konsernissa työskenteli yhteensä 11 887 henkilöä ja he jakautuivat eri liiketoiminta-alueisiin seuraavasti:[5]

  • Kunnossapito 6 503 työntekijää
  • Laitteet 5 328 työntekijää (5 639) ja
  • konserni 56 työntekijää

Maanosittain henkilöstö jakautui 2015 seuraavasti:[5]

  • 6 237 työntekijää EMEAssa
  • 2 968 työntekijää Amerikan alueella
  • 2 682 työntekijää Aasian-Tyynenmeren alueella.

Liiketoiminta-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RTG-nosturi Konecranesin suomalaisella tehtaalla

Konecranes on jakautunut kahteen liiketoiminta-alueeseen:

  • Laitteet
  • Kunnossapitopalvelut

Vuonna 2016 Konecranesin liikevaihdosta noin 45 prosenttia tuli huollosta ja muista palveluista.[20]

Konecranes valmistaa itse kaikki nosturin kriittiset komponentit ja järjestelmät. Hyvinkään tehtailla tehdään niiden lisäksi myös vaihdelaatikoita ja sähkökaappeja eli ohjausjärjestelmiä.[3]

Laitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranesin Laitteet-liiketoiminta-alue keskittyy esisuunniteltuihin modulaarisiin komponentteihin ja materiaalinkäsittelyratkaisuihin.[6] Sen asiakkaita ovat konepajat, prosessiteollisuuden alat, ydinvoimalat, raskaita taakkoja käsittelevät toimialat, satamat, intermodaaliterminaalit, telakat ja kappaletavaraterminaalit.[6] Se valmistaa vuosittain kymmeniä tuhansia vakionostureita, köysinostimia, vaunuja ja sähkötoimisia ketjunostimia sekä satoja raskasnostureita ja raskaita nostotrukkeja.[25]

Tuotemerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksikön tuotteita markkinoidaan useilla tuotemerkeillä:[6]

  • Konecranes-brändillä myydään suoraan loppukäyttäjille
  • jakelijoille markkinoidaan itsenäisiä tuotemerkkejä:
    • Stahl CraneSystems
    • SWF
    • Verlinde
    • R&M

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranes SMARTON winch

Laitteet-liiketoiminta-alueen valikoimiin kuuluu seuraavat tuotteet:[25]

  • teollisuusnosturit (kuten vakio- ja raskasnosturit),
  • työpistenostojärjestelmät (kuten kevyet nosturijärjestelmät ja kappaleenkäsittelylaitteet)
  • komponentit (kuten köysinostimet),
  • nosturisarjat,
  • sähköiset ketjunostimet,
  • käsikäyttöiset nostimet ja lisävarusteet,
  • ydinvoimalanosturit,
  • satamanosturit,
  • nosturit kappaletavaran käsittelyyn,
  • trukit sekä
  • telakkapukkinosturit.

Tutkimusyhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Kunnossapito ja VTT uutisoivat yhteisestä hankkeestaan, jossa automatisoitiin nosturiratojen mittausmenetelmiä [26]. Aiemmin nosturiratoja piti mitata manuaalisesti, mikä oli paitsi hidasta myös vaarallista, kun työntekijät joutuivat kiipeilemään mittausprisman kanssa korkealla radan yllä. Uudessa menetelmässä kauko-ohjattava mittausvaunu lasermittalaitteineen kerää tietoa nosturikiskon suoruudesta ja asemasta ja mittausaika lyhenee parhaimmillaan päivistä tunteihin.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 2011 Konecranesin tietohallintojohtaja Antti Koskelin oli Suomen seitsemäs Vuoden CIO. Häntä pidettiin "osaavana tulkkina it:n ja liiketoiminnan välillä" ja hänen sosiaalisia ja verkostoitumistaitoja kiiteltiin. [27]
  • Konecranes UK Ltd voitti kultaa arvostetun ROSPA:n järjestämässä terveys- ja turvallisuuskilpailussa 2011. [28]
  • Vuonna 2012 Konecranes Fennia Prize-kilpailussa palkittiin Konecranesin Smarter Cabin -nosturin ohjaamo. Suunnittelutiimissä olivat mukana Johannes Tarkiainen (Industrial Design Manager), Sami Koponen (Industrial Designer) ja Ari Nieminen (R&D Chief Engineer). Nosturinkuljettajien työtapoja, ergonomiaa ja työskentelyn mukavuutta kartoitettiin perinpohjaisesti ja sen jälkeen suunnittelussa panostettiin käytettävyyteen ja muotoiluun. Uusi ohjaamo antaa nosturin kuljettajalle esimerkiksi aiempaa paremman näkyvyyden työskentelyalueelle. [29]
  • Vuonna 2013 Konecranes sai tuotedesignista Red Dot-palkinnon. Se myönnettiin sähköisten, useammalla eri tuotemerkillä (Konecranes-tuotemerkki ja itsenäiset tuotemerkit Verlinde, SWF, R&M ja STAHL CraneSystems) myytävien ketjunostinten sarjan muotoilun laadusta, jonka takana on mm. laaja muotoilututkimus ja käyttäjäkokemusten kerääminen. Ketjunostinsarja on suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön vaativassa teollisuusympäristössä. [30]
  • Vuonna 2014 Konecranes voitti Red Dot -muotoilupalkinnon Agilon-materiaalinhallintaratkaisullaan. [31]
  • Agilon-materiaalinhallintajärjestelmä sai myös kunniamaininnan Fennia Prize kilpailussa vuonna 2014. Suunnittelijatiimissä olivat Tero Kultanen (pääsuunnittelija), Pauliina Paarlahti (käytettävyys ja ulkoasu) ja Jussi Hirvonen (mekaniikka ja ulkoasu) [32]
  • Agilon palkittiin Plootu Fennica ohutlevytuotekilpailussa kunniamaininnalla 2014

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Perusta tulevaisuudelle: Vuosikertomus 2016 (PDF) Konecranes Oyj. Viitattu 1.4.2017.
  2. Osakkeet: Konecranes - KCR Kauppalehti. Viitattu 10.06.2014.
  3. a b c d Kauppalehti 27.9.2011: Hyvinkää ajaa täysillä nostureita Abu Dhabiin
  4. a b c Zoomlion vetäytyi Terex-neuvotteluista, Konecranesin nostolaitetoimintojen kauppa varmistui 27.5.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.01.2017.
  5. a b c Vuosikertomus 2015 (PDF) Konecranes Oyj. Viitattu 5.1.2017.
  6. a b c d e f g h Kauppalehti - blogit Random Walker Konecranes - konepajojen helmi vihdoin ostohinnoissa 24.9.2011 Kauppalehti. Viitattu 10.10.2011.
  7. a b c d e f Konecranes: Historia Konecranes Oyj. Viitattu 11.10.2011.
  8. a b c d e f g h Mika Skippari: Vuorineuvos Stig Gustavson (1945–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 14.10.2011
  9. a b c d e Johtamisen uusi maailma, Kauppalehti OPTIO, 6/2011, s. 51-53
  10. a b Konecranesin Routila ei näe nosturimarkkinalla pikaista käännettä Arvopaperi. Viitattu 30.8.2017. (englanniksi)
  11. Tilinpäätöstiedote 2010 (PDF) Viitattu 23.10.2011.
  12. Kauppalehti: Analyytikko: Konecranesin tulosvaroitus oli yllätys Kauppalehti. Viitattu 10.10.2011.
  13. Nostolaiteyhtiö Konecranesin kasvu pysähtyi viime vuonna 5.2.2014 hs.fi. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.06.2014.
  14. Teollinen internet – hypestä käytännön tekemiseksi Tietoviikko. Viitattu 18.6.2014.
  15. Kauppalehti: Konecranes sai suurtilauksen Kauppalehti. Viitattu 11.06.2014.
  16. 60 miljoonan paukku – Konecranesille jättitilaus Jenkkeihin 21.5.2014 Tekniikka & Talous. Viitattu 18.06.2014.
  17. Tilinpäätöstiedote 2014 (PDF) konecranes.com. Konecranes Oyj. Viitattu 14.2.2015.
  18. Konecranesin uusi johtaja löytyi läheltä 30.7.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.01.2017.
  19. a b Konecranesin miljardikauppa sai lopullisen sinetin – Terexiltä ostetut toiminnot siirtyivät suomalaisyhtiön haltuun keskiviikkona 5.1.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.01.2017.
  20. a b c Konecranesin miljardin euron kauppa on Kiinasta kiinni 17.5.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.01.2017.
  21. USA:n kilpailuviranomaiset ja EU-komissio ovat hyväksyneet Konecranesin Terex-kaupan – komissiolla ehtoja 9.8.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.01.2017.
  22. Konecranesille uusi toimitusjohtaja sijoitusyhtiöstä Yle Uutiset. 29.7.2015. Viitattu 29.7.2015.
  23. Konsernin johtoryhmä Konecranes. Viitattu 24.11.2017.
  24. Suurimmat osakkeenomistajat 31.10.2017. Konecranes. Viitattu 4.11.2017.
  25. a b Konecranes – Business Areas Konecranes Oyj. Viitattu 11.06.2014.
  26. VTT Impulssi: Draivia Nosturiradoille (2/2010) VTT. Viitattu 11.10.2011.
  27. Konecranesin Antti Koskelin on Vuoden CIO 13.5.2011 Tietoviikko. Viitattu 14.10.2011.
  28. Konecranes UK Ltd has won a Gold award in the prestigious RoSPA Occupational Health and Safety Awards 2011 20.4.2011 Konecranes. Viitattu 14.10.2011.
  29. Fennia Prize 2012 Fennia. Viitattu 18.06.2014.
  30. Konecranes voitti red dot -palkinnon yhdessä maailman arvostetuimmista muotoilukilpailuista 18.3.2013 Konecranes. Viitattu 18.06.2014.
  31. Konecranesin materiaalihallintapalvelu voitti Red Dot -muotoilupalkinnon 7.5.2014 Tekniikka & Talous. Viitattu 18.06.2014.
  32. Fennia Prize 2014 Fennia. Viitattu 18.06.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Konecranes.