Nordea

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nordea Bank AB (publ)
Nordea logo16.png
Tunnuslause Teemme sen mahdolliseksi
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXS: NDA SEK
OMXH: NDA1V
Markkina-arvo Nousua 41,3 mrd. € (31.12.2015)[1]
Perustettu 1997
Toimitusjohtaja Casper von Koskull
Puheenjohtaja Björn Wahlroos
Kotipaikka Tukholma
Toiminta-alue Pohjoismaat, Baltian maat
Toimiala rahoitusala
Tuotteet pankki- ja vakuutustuotteet
Liikevoitto Nousua 4 704 milj. € (2015)[1]
Tilikauden tulos Nousua 3 662 milj. € (2015)[1]
Henkilökuntaa Nousua 29 815 (FTE, 31.12.2015)[1]
Kotisivu www.nordea.com
Nordean pääkonttori PK-huset Tukholmassa.

Nordea on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen suurin finanssipalvelukonserni. Konsernilla on noin 11 miljoonaa asiakasta ja konttoreita noin 900 toimipaikassa. Suomessa asiakkaita on noin 2,3 miljoonaa. Taseensa perusteella (779,15 mrd. USD) pankki luokiteltiin vuonna 2015 Ruotsin suurimmaksi ja maailman 37. suurimmaksi julkisesti noteeratuksi pankiksi.[2]

Suomessa Nordea on markkinaosuudella mitattuna OP-ryhmän jälkeen toiseksi suurin pankki tai pankkiryhmä. Sen osuus Suomen talletuksista oli 28 % ja lainoista 27 % vuonna 2016.[3]

Nordean emoyhtiö on pörssilistattu Nordea Bank AB (publ), jonka kotipaikka on Ruotsi. Nordea on siirtämässä pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen vuonna 2018.

Nordean tytäryhtiöitä ovat mm. Nordea Rahoitus, Nordea Henkivakuutus ja Nordea Funds Oy.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordean konttori Helsingin Vallilassa

Nykyinen Nordea sai alkunsa ruotsalaisen Nordbankenin ja suomalaisen Merita Pankin yhdistyttyä vuonna 1997 nimellä MeritaNordbanken. Nordbanken omisti uudesta yhtiöstä 60 prosenttia, äänivallasta 50 prosenttia.[4] MeritaNordbankeniin liitettiin vuonna 1998 tanskalainen Unibank. Unibankin omistajat saivat uuden pankin osakkeista 30 prosenttia. Vuonna 2000 siihen liitettiin norjalainen Christiania Bank og Kreditkasse. Heinäkuussa 2001 MeritaNordbanken osti ruotsalaisen Postgirot Bankin.

Nordea-nimi otettiin käyttöön vuoden 2000 marraskuussa. Uusi nimi tuli sanoista Nordic Ideas (’pohjoismaiset ideat’).[5] Tätä aikaisemmin entisten pankkien nimet olivat MeritaNordbankenin aputoiminimiä.lähde?

Nordea vetäytyi Puolasta vuonna 2013 myytyään pankki-, henkivakuutus-, ja rahoitustoimintonsa puolalaiselle PKO Bank Polskille. Kauppahinta oli noin 700 miljoonaa euroa. Puolassa Nordea oli toiminut 1990-luvun alusta lähtien ja sillä oli konttoreita maan suurimmissa kaupungeissa. Nordean mukaan Puolan kiristyneet säännökset liittyen hallintoon ja toimintaan olisivat vaikeuttaneet pankin yhtenäisen toimintamallin toteuttamista. Nordean konsernijohtaja Christian Clausen piti kauppaa järkevänä kaikkien osapuolten kannalta.[6]

Financial Times uutisoi lokakuussa 2016 Nordean ja hollantilaisen ABN Amron neuvotelleen yhdistymisestä kesästä 2016 lähtien, mutta lehden mukaan kauppa olisi kariutunut ABN Amron hylättyä Nordean ostotarjouksen. Nordean spekuloitiin samalla haaveilleen mahdollisen kaupan myötä pääkonttorinsa siirtämisestä Alankomaihin, jotta pankki pääsisi pakoon Ruotsin kireitä pääomavaatimuksia.[7] Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos kuitenkin totesi marraskuun 2016 lopulla, että pankkien yhdistyminen on epätodennäköistä ja keskusteluja asiasta tuskin jatketaan. Wahlroosin mukaan Nordea ei tuolloin ollut halukas siirtämään pääkonttoriaan Ruotsin pankkisääntelystä huolimatta.[8]

Nordea muutti vuoden 2017 alusta Suomen, Tanskan ja Norjan tytärpankkinsa ruotsalaisen emoyhtiön sivuliikkeiksi.[9][10]

Pääkonttori Ruotsista Suomeen 2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordea on siirtämässä pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen vuonna 2018. Siirtyminen on tarkoitus toteuttaa rajat ylittävänä käänteisenä sulautumisena, jossa emoyhtiö Nordea Bank AB (publ) sulautuu perustettavaan suomalaiseen tytäryhtiöön. Siirrolla Nordea tavoittelee noin miljardin euron säästöjä. Siirto koskee vain emoyhtiötä; toimintaansa Nordea aikoo jatkaa muissakin Pohjoismaissa.[11][12]

Pääkonttoriin siirtoa Nordea alkoi selvittää sen jälkeen, kun Ruotsi päätti 2017 korottaa pankkien maksamia vakausmaksuja, jotka jo ennestäänkin olivat nousemassa korkeiksi. Nordea päätti siirtyä pois Ruotsista joko Kööpenhaminaan tai Helsinkiin. Valinnan Helsingin hyväksi ratkaisi se, että Suomi on jäsen.[13]

Nordea saa siirrosta useita hyötyjä. Vakavaraisuusmaksu on EU:n pankkiunionissa selvästi Ruotsia edullisempi. Myös pankin vakavaraisuusvaatimus pienenee Ruotsin 17,5 prosentista todennäköisesti selvästi matalammalle tasolle. Pienempi vakavaraisuusvaatimus vapauttaa pankin pääomia, mikä voi tarkoittaa suurempia osinkoja omistajille.[14]

Siirron yhteydessä pankkiasiakkaiden talletussuoja siirtyy Ruotsista Suomeen. Tästä seuraa Nordealle kustannuksia.[14]

Organisaatio ja konsernirakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen jäsenet:

  • Björn Wahlroos, puheenjohtaja
  • Marie Ehrling, varapuheenjohtaja
  • Stine Bosse
  • Svein Jacobsen
  • Tom Knutzen
  • Lars G Nordström
  • Sarah Russell
  • Björn Savén
  • Kari Stadigh

Hallitukseen kuuluu lisäksi seuraavat henkilöstön edustajat, joista yksi toimii hallituksen varajäsenenä:

  • Kari Ahola (varajäsen 1. marraskuuta 2010 - 30. huhtikuuta 2011)
  • Ole Lund Jensen
  • Steinar Nickelsen
  • Lars Oddestad

[15]

Henkilökuntaa oli keskimäärin 29 248 henkilöä eri maissa

  • Suomi 8 214 henkilöä
  • Tanska 8 084 henkilöä
  • Ruotsi 8 038 henkilöä
  • Norja 3 335 henkilöä
  • Puola 1 090 henkilöä

(31.12.2006)

Konsernirakenne vuoden 2016 loppuun asti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordea-konserni toimi vuoden 2016 loppuun asti siten, että jokaisessa neljässä Pohjoismaassa oli oma yhtiönsä:

  • Ruotsissa emoyhtiö Nordea Bank AB (publ), pörssilistattu
  • Suomessa tytäryhtiö Nordea Pankki Suomi Oyj
  • Tanskassa tytäryhtiö Nordea Bank Danmark A/S
  • Norjassa tytäryhtiö Nordea Bank Norge ASA

Erilliset maayhtiöt fuusioituivat emoyhtiöön 2. tammikuuta 2017. Maayhtiöiden toiminta jatkui emoyhtiön sivuliikkeinä.[16]

Osake ja omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordean osake on noteerattu Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörsseissä.

1990-luvun alun pankkikriisin peruja Ruotsin valtiolla oli merkittävä omistusosuus Nordeasta. Omistusosuus väheni asteittain vuodesta 1995 ja viimeiset osakkeensa valtio myi syyskuussa 2013. Tuolloin Ruotsin valtio sai viimeisestä seitsemän prosentin omistuksestaan yhteensä noin 2,5 miljardia euroa, jotka hallitus kertoi käyttävänsä valtionvelan lyhentämiseen.[17]

Suurimmat osakkeenomistajat (tilanne 31.8.2017):[18]

  1. Sampo Oyj 21,3 %
  2. Nordea Fonden 3,9 %
  3. Alecta 2,7 %
  4. Swedbank Robur Funds 2,5 %
  5. AMF Insurance & Funds 2,1 %
  6. BlackRock 1,9 %

Vakuutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pankkitoiminnan ohella Nordea tarjoaa Suomessa myös vakuutuspalveluja:

  • Nordea Henkivakuutus Suomi Oy
  • vahinkovakuutukset yhteistyössä vakuutusyhtiö Ifin (aiemmin Trygin) kanssa[19]

Panama-tietovuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaiden suurin rahoituslaitos Nordea on Ruotsin Finanssivalvonnan (FI) varoituksista huolimatta ollut mukana pahamaineisissa veroparatiiseissa Panama-tietovuodon mukaan.[20]

Nordean Luxemburgin jaosto on rahoittanut asiakkailleen lähes 400 offshore-yritystä Panamassa sekä Brittiläisillä Neitsytsaarilla vuosina 2004-2014.[20]

Ruotsin Finanssivalvonta (FI) osoittanut että Nordean tavassa valvoa rahanpesua on “vakavia puutteita”, ja siitä on pankille annettu kaksi varoitusta. Vuonna 2015 Nordea joutui maksamaan suurimman mahdollisen sakon, yli 5 miljoonaa Euroa.[20]

Vuonna 2012 Nordea pyysi Mossack Fonsecaa muuttamaan asiakirjojen päiväyksiä niin, että kolmen Tanskalaisen asiakkaan valtakirjat olisivat olleet voimassa jo vuodesta 2010. [20]

Nordean yksityispankkipalveluiden johtaja Thorben Sanders myöntää, että ennen vuotta 2009 he eivät tutkineet asiakkaita estääkseen mahdollista veronkiertoa. “Vuoden 2009 lopulla päätimme ettei pankkimme tule mahdollistamaan veronkiertoa” sanoo Thorben Sanders.[20]

Seuraamuksena vuotaneista asiakirjoista Ruotsin Finanssivalvonta (FI) ilmoitti 4. huhtikuuta 2016 aloittaneensa tutkinnan Nordean, pohjoismaiden suurimman rahoituslaitoksen toimista. Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson luonnehti Nordean toimia “rikokseksi” ja “täysin hyväksymättömäksi”.(8)(9) Nordean toimitusjohtaja Casper von Koskull lausui olevansa pettynyt Nordean toimintaperiaatteiden puutteisiin sanoen että “nykytilanne on sietämätön”.[21]

Muut Ruotsalaiset pankit ovat myös olleet tietovuodossa osallisena mutta Nordea ilmaantuu asiakirjoissa 10 902 kertaa ja siitä seuraava pankki 764 kertaa.[22]

Ruotsin pääministeri Löfven sanoi vuonna 2016 olevansa erittäin kriittinen Nordean toimintaan ja heidän asemaansa tietovuodossa sanoen, että “he ovat myös häpeän listalla”.[23]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Annual Report 2015 (PDF) nordea.com. Nordea Bank AB. Viitattu 5.6.2016. (englanniksi)
  2. Divya Lulla, JahanZaib Mehmood Chaudhary ja Maria Tor: Largest 100 banks in the world (2015) 3.8.2015. SNL Financial, snl.com. Viitattu 15.4.2016. (englanniksi)
  3. FK: Suomen rahalaitosten taseissa olevat lainat ja talletukset pankeittain/pankkiryhmittäin, 31.12.2016
  4. Nordbanken, Merita to Merge, Creating Nordic Banking Giant wsj.com. 13.10.1997. The Wall Street Journal. Viitattu 27.11.2016. (englanniksi)
  5. Nordea vuosikertomus 2000
  6. Nordea myy pankkinsa Puolassa Taloussanomat. 12.6.2013.
  7. Pantzar, Minna: Haave Nordea-Amrosta elää yhä – Wahlroos saisi Euroopan jättipankin yle.fi. 7.10.2016. Yle Uutiset. Viitattu 25.11.2016.
  8. Valtonen, Riikka: Wahlroos Bloombergille: Nordean ja ABN Amron yhdistyminen epätodennäköistä yle.fi. 25.11.2016. Yle Uutiset. Viitattu 25.11.2016.
  9. Gråsten, Hanna: Päätös: Suomen Nordeasta tulee sivuliike Iltalehti. Viitattu 18.3.2016.
  10. Nordean historia www.nordea.com. Viitattu 6.9.2017.
  11. Nordea siirtää pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen Arvopaperi. Viitattu 6.9.2017.
  12. Nordea Bank AB:n (publ) hallitus on päättänyt käynnistää emoyhtiön kotipaikan siirron Suomeen www.nordea.com. Viitattu 6.9.2017.
  13. Lassila, Anni: Wahlroos: ”Päätös tehtiin viikonloppuna”. Helsingin Sanomat, 8.9.2017. Sanoma Osakeyhtiö.
  14. a b Lassila, Anni: Nordean muutto voi lisätä verotuloja. Helsingin Sanomat, 8.9.2017. Sanoma Osakeyhtiö.
  15. Hallitus maaliskuu 2011. Nordea. Viitattu 12.4.2011.
  16. Nordea: Årsredovisning 2016, s. 36
  17. Santaharju, Teija: Ruotsin valtio myi Nordean osakkeet ja keräsi kirstuunsa parikymmentä miljardia yle.fi. 25.9.2013. Yle Uutiset. Viitattu 16.9.2017.
  18. Nordean osake: Osakkeenomistajat nordea.com. Nordea. Viitattu 16.9.2017.
  19. Nordea If-vakuutukset Nordea. Viitattu 10.12.2013.
  20. a b c d e Nordea grundade hundratals skatteparadisbolag åt kunder Viitattu 14.3.2017. (ruotsiksi)
  21. Aleksi Teivainen: Nordea failed to implement operating principles, finds internal inquiry Helsinki Times. Viitattu 14.3.2017. (englanniksi)
  22. Frida Svensson | frida.svensson@svd.se: Detta behöver du veta om Panamaläckan SvD.se. Viitattu 14.3.2017. (ruotsiksi)
  23. Löfven: Nordea på skämslistan Göteborgs-Posten. Viitattu 14.3.2017. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nordea.