OP (finanssiryhmä)

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta OP-ryhmä)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
OP
OP Financial Group.svg
Toimitusjohtaja Reijo Karhinen
Toimiala pankki, vakuutus, varainhoito
Henkilökuntaa Laskua 11 983 (2013)[1]
Kotisivu op.fi

OP on Suomen suurin finanssiryhmä (ent. nimiltään OP-Pohjola, Osuuspankkiryhmä).[2] OP:lla on Suomessa yli neljä miljoonaa asiakasta, joista runsaat 1 600 000lähde? on samalla Osuuspankkien omistajajäseniä. Lisäksi OP:lla on toimintaa Baltian maissa, joissa on yhteensä yli 200 000 asiakasta. OP:n palveluksessa on yli 12 000 henkilöä. Ryhmän tase vuoden 2015 lopussa oli 125,1 miljardia euroa. Vuoden 2015 lopussa ryhmällä oli yhteensä 443 toimipaikkaa. Näistä 346 tarjoaa sekä pankki- että vahinkovakuutuspalveluja. Toimipaikkaverkkoa täydentää OP Vakuutuksen asiamiesverkosto. OP-Kiinteistökeskukset ovat osuuspankkien tytäryhtiöitä. Niillä on yhteensä 160 toimipistettä. OP-ryhmän perustana ovat osuuspankit, jotka omistavat OP Osuuskunnan (ent. OP-Pohjola osk, OP-Keskus[3]).

Lokakuussa 2014 OP-Pohjola ilmoitti uudistavansa brändiään vuoden 2015 alusta alkaen, jolloin ryhmän nimeksi lyhentyi OP. Pohjola-tuotemerkistä ei kuitenkaan ole tarkoitus luopua.[4][5] OP perustaa yksityissairaalayhtiön Pohjola Terveys Oy.[6]

Osuuspankit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP Vakuutuksen ja OP-Henkivakuutuksen pääkonttori Helsingissä Lapinmäentiellä
OP:n toimistotalo Vallilassa.

Osuuspankit ovat alueellista vähittäispankkitoimintaa harjoittavia talletuspankkeja. Aiempi nimitys ennen vuotta 1970 oli Osuuskassa. Osuuspankissa harjoitetaan osuuskuntamuotoista luottolaitostoimintaa. Sen päätöksenteon perusarvoihin kuuluu ”jäsen ja ääni” -periaate. Osuuspankin omistajajäseneksi voi liittyä maksamalla osuusmaksun. Jäsenkunta, joka muodostuu valtaosin yksityishenkilöistä, valitsee keskuudestaan oman pankkinsa edustajistojen/hallintoneuvostojen ja hallitusten jäsenet.

Osuuspankkeja on nykyään noin 180.[7] Lukumäärä on ollut osuuspankkifuusioiden vuoksi voimakkaassa laskussa. Vielä vuonna 2010 Osuuspankkeja oli 213.

Suomi jakaantuu alueellisesti 16 OP-liittoon, jotka ovat Osuuspankkien maakunnallisia yhteistoimintaelimiä. Ne nimeävät alueensa ehdokkaat OP:n hallintoneuvostoon.

OP Osuuskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP Osuuskunta toimii koko pankkiryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuskunnan omistajina ovat 100 %:sti OP:n osuuspankit. Perustehtävänä on luoda edellytykset ryhmän yhteisten strategisten tavoitteiden toteutumiselle. Päämääränä on olla toimialan osaavin ja tehokkain kehittämis- ja palvelukeskus.

OP:n tytäryhtiöt:

  • OP Yrityspankki Oyj (v:een 2008 OKO Pankki Oyj, kevääseen 2016 Pohjola Pankki Oyj) on liikepankki, joka toimii OP-ryhmän keskuspankkina ja vastaa ryhmän maksuvalmiudesta sekä hoitaa ryhmän kansainvälisen liiketoiminnan.
  • OP-Palvelut Oy tuottaa, kehittää ja ylläpitää OP-ryhmään kuuluvien yritysten tarvitsemia palveluja.
  • Helsingin Seudun Osuuspankki (OP Helsinki) harjoittaa vähittäispankkitoimintaa pääkaupunkiseudulla. Se muutettiin osuuspankiksi 1.4.2016.
  • OP-Henkivakuutus Oy:öön on keskitetty ryhmän henki- ja eläkevakuutusliiketoiminta ja sen kehittäminen. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat henki-, eläke-, sijoitus- ja riskivakuutuspalvelut.
  • OP-Rahastoyhtiö Oy hallinnoi OP-ryhmän sijoitusrahastoja. Yhtiö käyttää rahasto-osuuksien myynnissä osuuspankkien palveluverkostoa sekä OP:n verkkopalveluita.
  • OP-Asuntoluottopankki Oyj myöntää osuuspankkien kautta pitkäaikaisia asuntoluottoja turvaavia vakuuksia vastaan. Asuntoluottopankki vastaa OP-ryhmän kiinteistövakuudellisesta varainhankinnasta laskemalla liikkeeseen kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja.
  • OP-Korttiyhtiö Oyj keskittyy vakuudettomien kulutusluottojen myyntiin ja hallinnointiin. Pankin keskeisiä tuotteita ovat OP-ryhmän kortteihin liitettävät luotot.
  • OP-Eläkekassa ja OP-Eläkesäätiö toimivat OP-ryhmän työeläkkeen ja etuusperäisen lisäeläketurvan eläkelaitoksina.

OP Yrityspankki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjola Pankin aiempi logo
Vakuutusyhtiö Eurooppalainen

OP Yrityspankki Oyj (aiemmin Pohjola Pankki Oyj, OKO Pankki Oyj) on vuonna 1902 Osuuskassojen Keskuslainarahastona perustettu OP Ryhmän keskuspankki. Pankin A-sarjan osake noteerattiin Helsingin Pörssissä 1989–2014. OP Yrityspankilla oli noin 30 000 osakkeenomistajaa.

OP Yrityspankki -konserniin kuuluvat emoyhtiö OP Yrityspankki Oyj ja sen tytäryhtiöt. OP Yrityspankilla on lisäksi pankkitoimintaa harjoittavat sivuliikkeet ja rahoitusyhtiötoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Merkittävimmät tytäryhtiöt ovat:

Konsernin tulos ennen veroja vuonna 2015 oli 652 miljoonaa euroa.

Vuonna 2015 tiedotettiin, että Pohjola Pankin uudeksi nimeksi tulee OP Yrityspankki.[8] OP Yrityspankki Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi 22.10.2015 jakautumissuunnitelman, jonka mukaisesti OP Osuuskunnalle siirrettiin varallisuudenhoitoon, korttiliiketoimintaan ja kiinteistövarainhoitoon liittyvät toiminnot 30.12.2015.

Helsingin Seudun Osuuspankki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkaupunkiseudulla toimiva Helsingin OP Pankki Oyj oli pitkään muista OP-ryhmän pankeista poiketen osakeyhtiö. Yhtiö syntyi 1990-luvun pankkikriisissä, kun pääkaupunkiseudulla toimineita pankkeja järjesteltiin uudelleen. Tuolloin pääkaupunkiseudulla toimineet osuuspankit (Suur-Helsingin Osuuspankki) yhdistettiin OKO:n vähittäispankkitoimintojen kanssa Okopankki Oyj:ksi.[9] Nykyinen Helsingin OP muodostui, kun Pohjola Pankki (silloin Osuuspankkien Keskuspankki) myi vähittäispankkiyhtiö Okopankki Oyj:n OPK:lle vuonna 2006.lähde?

Vuonna 2016 pankilla oli runsaat 300 000 asiakasta.[9] Pankki palvelee henkilöasiakkaita sekä pk-yrityksiä.

Helsingin OP muuttui jälleen osuuspankiksi 20 vuoden tauon jälkeen 1.4.2016. Muutoksen yhteydessä asiakkaat voivat liittyä pankin jäseniksi. Muutosta on perusteltu sillä, että asiakasomistajuus ei osakeyhtiömuodossa ollut pankin päämarkkina-alueella asiakkaille mahdollista.[9] Pankin uudeksi nimeksi tuli Helsingin Seudun Osuuspankki (OP Helsinki).[8]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP Ryhmän Taidesäätiö omistaa arvosoitin- ja taidekokoelman.

Yhteistyökumppaneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP ja K-ryhmä aloittivat uuden yhteistyön vuonna 2007. Tuolloin sovitun yhteistyön myötä Osuuspankin asiakas voi yhdistää OP-Visa-maksukorttiinsa Plussa-ominaisuuden.

Epäily määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vakuutusalalla kilpaileva If epäili vuonna 2015, että OP väärinkäyttää määräävää markkina-asemaa. [10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Henkilöstö op.fi. OP Ryhmä. Viitattu 20.2.2016.
  2. Markkinaosuus luotoista 34 % ja talletuksista 36 % vuonna 2012. Lähde: Pohjola, Finanssialan keskusliitto, artikkelissa Matti Kankare: Suuret lahtaavat konttoreita, pienet perustavat. Talouselämä, 18 / 2013, s. 7. Talentum Oyj.
  3. OP-Keskuksen ylimääräisen osuuskunnan kokouksen päätökset Osuuspankki
  4. OP-Pohjolan nimi lyhentyy: Jatkossa pelkkä OP 6.10.2014. Yle. Viitattu 21.10.2014.
  5. OP-Pohjola uudistaa brändiään: OP-Pohjolasta OP (OP-Pohjolan tiedote) 6.10.2014. OP-Pohjola -ryhmä. Viitattu 21.10.2014.
  6. OP rakentaa Suomeen uuden sairaalaverkoston Pohjola-nimellä
  7. Osuuspankit - OP Ryhmä - OP Ryhmä - Osuuspankki www.op.fi. Viitattu 28.10.2015.
  8. a b OP jatkaa uudistumistaan: Asiakasomistajuus mahdolliseksi myös pääkaupunkiseudulla OP.fi 19.3.2015
  9. a b c Lassila, Anni: Helsingin OP:n asiakkaat pääsevät pankkinsa asiakasomistajiksi HS.fi. 19.3.2015. Helsinki. Viitattu 20.3.2015.
  10. http://yle.fi/uutiset/vakuutusyhtio_if_vaittaa_op_kayttaa_markkina-asemaa_vaarin/8528124

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Y. Blomstedt: Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977. Helsinki 1978.
  • Päivi Härkönen: Ahkerampaa rahaa. OPR:n historia 1974–2002. OKO pankki 2006. ISBN 9789518630299.
  • V. Hyvönen: Suomen Osuuskassajärjestö vv. 1903–1953. Helsinki 1953.
  • Jatkuvan kasvun voima. Osuuspankkien Keskusliitto ry 50 vuotta. 1979.
  • Antti Kuusterä: Lähellä ihmistä - osuuspankkitoiminta 100 vuotta. Otava 2002. ISBN 9789511179924.
  • Heikki Valkama: Mallioppilas. Maakiinteistöpankista OKO-Investointiluottopankiksi 1917–2000. Edita 2003. ISBN 9789513739515.
  • J. Vänttinen: Maa- ja Teollisuuskiinteistöpankki Oy 1931–61. Helsinki 1961.