Siirry sisältöön

Helsingin pörssi

Wikipediasta
Hakusanat ”Hex” ja ”HEX” ohjaavat tänne. Ne voivat olla myös lyhenteitä Heksadesimaaliluvuille.
Nasdaq Helsinki
Helsingin pörssi
Paikka Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki
Perustettu 7. lokakuuta 1912
Omistaja Nasdaq
Avainhenkilöt Henrik Husman (CEO)
Lauri Rosendahl (Pj.)
Valuutta EUR
Listaukset 134 pörssilistalla ja 50 Nasdaq First North -kasvumarkkinalla (tilanne huhtikuu 2024)
Indeksit OMX Helsinki 25
Aiheesta muualla
Sivusto
Helsingin Pörssitalon sisäänkäynti

Helsingin pörssi eli Nasdaq Helsinki harjoittaa pörssitoimintaa ja tarjoaa toimintaedellytyksiä rahoitusvälineiden kaupankäyntiin. Lisäksi se järjestää monenkeskistä kaupankäyntiä ja tarjoaa rahoitusvälineiden vaihdantaa ja harjoittaa muuta näihin läheisesti liittyvää toimintaa. Helsingin pörssi perustettiin vuonna 1912, ja se kuuluu nykyään amerikkalaiseen Nasdaq Inc. -konserniin. Pohjoismainen OMX siirtyi yhdysvaltalaisen Nasdaqin omistukseen vuonna 2007 tehdyllä kaupalla ja muodosti vuonna 2008 NASDAQ OMX Groupin, nykyisin Nasdaq, Inc.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin jälleenrakennuskomitean puheenjohtaja Johan Albrecht Ehrenström ja arkkitehti Carl Ludvig Engel suunnittelivat pörssirakennusta Helsinkiin 1810-luvulla. Ehrenström kaavaili sen sijaintia nykyisen Ruotsin Helsingin suurlähetystön paikalle, Kauppatorin laidalle. Engel laati piirustuksia näyttävästä kaupunkipalatsista uusklassiseen tyyliin, ottaen vaikutteita Pietarin vanhasta pörssirakennuksesta. Tavoitteena oli sijoittaa pörssi keskeiselle paikalle Kauppatorin vilinään. Hanke kuitenkin lopulta hylättiin.[1]

Pörssiyhdistys perustettiin vuonna 1862. Yhdistys piti säännöllisiä kokouksia Ritarihuoneella Helsingissä. Pörssitoiminta pysyi vähäisenä, sillä vain muutama yhtiö oli listattuna. Toiminta jäi myös rajalliseksi, koska taloudelliset olosuhteet heikkenivät, rahan arvo oli epävakaa ja Suomea koettelivat katovuodet. Pörssiyhdistys lopetti toiminnan 1860-luvun loppupuolella.[1]

Arkkitehti Karl August Wrede suunnitteli pörssirakennuksen Helsinkiin vuonna 1882 uusbarokkityyliin. Tämä osoitti, että Suomessa oli ollut pitkään pyrkimyksiä vakiinnuttaa pörssitoimintaa.[1]

1800–1900-lukujen vaihteessa Helsingin väkiluku kasvoi nopeasti. Suomi teollistui, ja talouskasvu oli vauhdikasta. Belle époque -aika loi otollisen hetken pörssitoiminnan käynnistämiselle.[1][2]

Helsingin pörssi ja Helsingin Pörssiklubi perustettiin vuonna 1910. Molempien instituutioiden taustalla olivat samat perustajat.[1]

Fabianinkadulla sijaitsevan, vuonna 1912 valmistuneen vanhan pörssitalon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Vuonna 1934 Helsingin pörssiin hankittiin toisena maailmassa koneelliset merkinantolaitteet, joiden ansiosta meklarien ei enää tarvinnut tehdä tarjouksiaan huutaen vaan jokaisen pörssijäsenen pulpetissa olleiden painonappien avulla. Vastaavat L. M. Ericssonin valmistamat laitteet oli tätä ennen asennettu Tukholman arvopaperipörssiin.[3] Pörssikauppa muuttui 1990-luvulla sähköiseksi, minkä jälkeen meklarit jättivät talon. Talossa ovat silti edelleen Nasdaq Helsingin toimistotilat. Rakennuksessa toimii myös Pörssisäätiö, ravintola ja Pörssiklubi.

Listatut osakkeet on jaettu 2. lokakuuta 2006 lähtien kolmeen ryhmään markkina-arvon mukaan: suuret (Large Cap), keskisuuret (Mid Cap) ja pienet yhtiöt (Small Cap).

Pörssin yleistä kehitystä kuvaavissa OMXH-, OMXH CAP- ja OMX Helsinki 25 -indekseissä otetaan huomioon kaikkien kauppojen yhteenlaskettu kurssikehitys. Cap-indeksissä yksittäisen osakkeen korkein mahdollinen painoarvo on 10 prosenttia, ja OMX Helsinki 25 -indeksissä huomioidaan ainoastaan 25 vaihdetuinta yhtiötä.[4]

Nasdaq Helsinki on lisäksi ylläpitänyt 4. huhtikuuta 2011 alkaen Nasdaq First North Finland -kasvumarkkinaa kasvuyhtiöitä varten.[5]

Helsingin pörssissä tehdyillä kaupoilla on verovapaus varainsiirtoverosta, joka pitää suorittaa pörssin ulkopuolella tehdyistä kaupoista.[6]

Huhtikuussa 2006 pörssi ilmoitti luopuvansa pörssieristä, ja 25. syyskuuta 2006 lähtien kauppaa on käyty yksittäisillä osakkeilla.[7]

Osakkeilla käydään jatkuvaa kauppaa noin kello 10:stä kello 18.20:een. Jatkuvaa kaupankäyntiä edeltää avaushuutokauppa, ja sen jälkeen on päätöshuutokauppa, jonka päättyessä kello 18.30 määräytyy osakkeen päivän päätöskurssi. Sopimuskauppojen raportointi on mahdollista kello 19.00 asti.[8][9]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Suvikumpu, Liisa: Helsingin herrat : sata vuotta Pörssiklubilla - Helsingin pörssiklubi 1910. Helsingin pörssiklubi, 2012.
  2. ↑ Jussila, Osmo (2004). Suomen suuriruhtinaskunta 1809-1917 [The Grand Duchy of Finland 1809-1917] (in Finnish). WSOY.
  3. ↑ Kaupanteko pörssissä sähköistetty. Tarjouksia ei enää tarvitse tehdä huutaen sillä Helsingin Arvopaperipörssi on hankkinut koneelliset merkinantolaitteet. Ne ovat järjestyksessään toiset koko maailmassa, Ilta-Sanomat, 29.12.1934, nro 301, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.Viitattu 26.12.2024
  4. ↑ OMX Helsingin indeksit Nasdaq OMX. Viitattu 27.1.2010.
  5. ↑ Varjoista valtavirtaan – kypsyykö First Northista viimein yhtiöitä päälistalle?
  6. ↑ Varainsiirtovero
  7. ↑ Pörssi luopuu osakkeiden pörssieristä
  8. ↑ NASDAQ OMX: Osakekaupankäynti nasdaqomxnordic.com. Viitattu 22.1.2008.
  9. ↑ eQ: Kaupankäynti portal.eqonline.fi. Viitattu 22.1.2008.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin pörssi.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_pörssi&oldid=23545186”