Luettelo Suomen historian sodista

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä luettelo kattaa Suomen alueella käydyt aseelliset konfliktit (sodat ja vakavat sisäiset levottomuudet) sekä sellaiset Suomen ulkopuolella käydyt konfliktit (sodat ja sotilasoperaatiot), joihin Suomen valtio tai huomattava joukko Suomen alueen asukkaita on ottanut osaa.

Esihistoriasta keskiajan alkuun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riimukivi Gs 13 Ruotsin Gävlessä kertoo 1000-luvulla Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä.

Esihistorian vuosituhansien aikana Suomenkin alueella lienee nähty suuri määrä aseellisia yhteenottoja, mutta niistä voivat kertoa enintään satunnaiset arkeologiset löydöt. Kivikautisten metsästäjä-kalastajakulttuurien elämäntapaa on usein pidetty suhteellisen rauhanomaisena, joskin tätä käsitystä on viime aikoina kyseenalaistettu. Nuorakeraamisen kulttuurin saapumista Etelä-Suomeen vuoden 3200 eaa. tienoilla on joskus arveltu väkivaltaiseksi prosessiksi. Pronssi- ja rautakauden, varsinkin merovingiajan, löytöihin sisältyy paljon aseita. On tosin epäselvää, milloin niitä on käytetty sotimiseen, milloin paikallisempaan väkivaltaan ja milloin lähinnä sosiaalisen aseman ilmaisemiseen.

1000-1300-luvut olivat Itämeren alueella rauhatonta aikaa. Katolisen kirkon tavoitteena oli alueen pakanallisten kansojen käännyttäminen kristinuskoon. Rauhanomaisten keinojen ei koettu riittävän esimerkiksi Liivinmaalla, joten välineeksi otettiin ristiretkien pohjoinen versio. Katolisen kirkon tavoitteita toteutti pääasiassa alueen orastaneet katoliset kuningas- ja ruhtinaskunnat kuten Tanska, Ruotsi, Novgord ja muut ryhmät, kuten kalparitarit ja ristiretkeläiset, mutta toisaalta ne pyrkivät saamaan uusia alueita hallintaansa myös kirkosta välittämättä. Idässä ortodoksinen Novgord oli maltillisempi käännyttämään lähialueiden pakanallisia kansoja kristinuskoon, mutta teki aktiivisesti sotaretkiä nykyisen Suomen ja luovutetun Karjalan alueellelähde?. Itämeren alueen suomensukuiset kansat sotivat myös keskenään ja liittoutuivat vaihtelevasti Ruotsin ja Novgorodin kanssa tehden myös hyökkäyksiä omien alueittensa ulkopuolelle. Useat Suomen linnavuoret olivat käytössä kyseisenä aikana.

Riimukivissä on muutamia merkintöjä Suomessa surmansa saaneista henkilöistä. Ruotsin Gävlessä sijaitseva riimukivi Gs 13 kertoo Egil-nimisen henkilön kuolleen Hämeeseen tehdyllä ryöstöretkellä joskus 1000-luvun alussa. Retkeä johti Freygeirr-niminen päällikkö. Riimukiven tekstin mukaan sen pystytti Egilin muistoksi hänen veljensä Brúsi. Myös riimukivi G 319 on pystytetty Suomessa 1200-luvun alussa kuolleen Auðvaldr-nimisen henkilön muistoksi. Ruotsin Söderby-Karlin kirkossa sijaineen, mutta myöhemmin kadonneen riimukiven U 582, pystyttivät Bjôrn ja Ígulfríðr heidän Suomessa surmansa saaneen poikansa Ótryggrin muistolle.

Ensimmäiset Suomen kansojen ja Suomen alueen aseellisista konflikteja koskevat lähteet ovat peräisin mm. saagoista, Saxo Grammaticuksen töistä sekä Johannes Messeniuksen tekemästä Suomen kronikasta, joka osittain pohjautuu edellä mainittuihin. Nämä tiedot ovat kuitenkin usein epävarmoja ja sekoittuvat mytologiaan. 1000-luvulta lähtien Suomen tapahtumista kertovat mm. Novgorodin ensimmäinen kronikka, Nestorin kronikka, Sofian ensimmäinen kronikka ja Eerikin kronikka. Tiedot käyvät luotettavammiksi 1200-luvulla, mutta tältäkin vuosisadalta saatu kuva on varmasti puutteellinen.

Maalaus Suomessa tappion Herdalerin taistelussa vuonna 1008 kärsineen Olavi Pyhän kuolemasta vuonna 1030 Stiklestadin taistelussa.
Suomeen vuosina 1227 ja 1228 hyökännyt Jaroslav II.
Suomeen ristiretken vuonna 1202 tehnyt Anders Sunesen kuvattuna vuoden 1219 Lindanisen taistelussa. Itse teos on vuodelta 1885.
Vuosi Sota Selite
ennen 1000-lukua
300-luku Agnen sotaretki Suomeen Ynglingan saagan mahdollisesti ensimmäinen maininta suomalaisten aseellisista konfliktista. Suomalaisten joukkoja johti Froste-nimiseksi käännetty henkilö. On kuitenkin kiistanalaista miten Suomi ja suomalaiset ymmärrettiin saagan kirjoittamisajankohtana. Termillä on voitu tarkoittaa myös saamelaisia.
400- ja 500-luvut Suomalaisia palkkasotureina Euroopassa Arkeologisten löytöjen perusteella on arveltu, että suomalaisia saattoi liikkua palkkasotureina mannermaalla kansainvaellusajalla ja merovingiajan alussa.[1]lähde tarkemmin?
n. 470 Vanlanden sotaretki Suomeen Skandinaavisessa mytologiassa esiintyvä Ruotsin kuningas Vanlande hyökkää Suomeen. Hän kuitenkin leppyi saadessaan vaimoksi Suomen ruhtinaan tyttären, jonka nimeksi on käännetty Drifva. Drifva synnytti synnytti myöhemmin valtaistuimen perijän Visburin.[2]
600-luku. Suomalaisia palkkasotureita skandinaviassa Suomalaisia sotureita palveli Tanskan tai Keski-Ruotsin kuninkaiden hoveissa.[3]
800-luku Kveenit tekevät sotaretkiä Ruotsiin Norna-Gestin tarina kertoo kveenien tehneet soaretkiä Ruotsiin 800-luvun puolivälissä. Ottar Haalogalantilainen kertoo kveenien ja norjalaisten ahdistelevan toisiaan silloin tällöin.
n. 818 Tanskalaiset ja bjarmit sotivat Suomen kuningas Matul toi apua bjarmeille Tanskan kuningas Ragnaria vastaan. Aluksi hän oli voitolla, mutta kärsi sitten tappion ja pelastautui pakenemalla.[2]
1000-luku
1000-luku Viikinkien sotaretki Hämeeseen Riimukivi Gs 13 kertoo Egil-nimisen henkilön kuolleen Hämeeseen tehdyllä ryöstöretkellä joskus 1000-luvun alussa. Retkeä johti Freygeirr-niminen päällikkö.
1008 Herdalerin taistelu Myöhemmin Norjan kuninkaaksi noussut Olavi pyhä tekee viikinkiretken Suomeen ja kärsii tappion[4].
1042 Novgorodin sotaretki Suomeen Novgorodin ruhtinas Vladimir Jaroslavitš tekee sotaretken jäämejä vastaan[5]. Nimitys käännetään usein hämäläisiksi, mutta on mahdollista, että nimityksellä tarkoitettiin muitakin Suomen asukkaita.[6].
1050-luku Anundin sotaretki Suomeen Gesta Hammaburgensis ecclesiae pontificum kertoo mahdollisesta Ruotsin kuninkaan Anundin sotaretkestä Terra Feminarumiin eli naisten maahan, joka on mahdollisesti tarkoittanut Suomen aluetta.
n. 1053 Emundin sotaretki Suomeen Johannes Messenius kertoo Adam Bremeniläistä lainaten ruotsalaisten kuningas Emundin "...ahdistelleen ankarasti Kvenlandin amatsoneja, mutta nämä myrkyttivät hänen poikansa, että koko ruotsalaisen sotajoukon hengiltä. Sen jälkeen ruotsalaiset eivät 80 vuoteen lopettaneet taistelua heitä eivätkä muitakaan suomalaisia vastaan ennen kuin olivat hävittäneet amatsonit sukupuuttoon ja saanee koko alueen haltuunsa ja Kristuksen valtaan."[2]
1100-luku
1123 Novgorodin sotaretki Suomeen Novgorodin ruhtinas Vsevolod Mstislavitš teki keväällä paaston aikaan sotaretken jäämejä vastaan[5].
1142 Suomalaisten sotaretki Novgorodia vastaan Jäämit tekevät sotaretken Novgorodin alueelle kärsien tappion laatokkalaisia vastaan.[7]
1143 Karjalaisten sotaretki länsisuomalaisia vastaan Karjalaiset (korela) hyökkäävät meritse jäämejä vastaan, mutta pakenevat menetettyään kaksi laivaa. Karjala mainitaan venäläisissä kronikoissa ensi kerran muista suomalaisista erillisenä kokonaisuutena.[8]
1149 Suomalaisten sotaretki vatjalaisia vastaan Jäämit tekevät talvella sotaretken noin tuhannen miehen joukolla vatjalaisia vastaan, joita tukemaan Novgorodista lähtee 500 miestä[5].
n. 1155 Ensimmäinen ristiretki Suomeen Ruotsin kuningas Eerik Pyhä ja englantilainen piispa Henrik tekevät Suomeen ensimmäisen ristiretkenä tunnetun ledung-retken.
1171 tai 1172 Suomalaiset pyytävät apua vihollisiaan vastaan Gravis admodum kertoo suomalaisten kääntyneen kristinuskoon vaaran uhatessa avun toivossa, mutta luopuvan siitä vaaran väistyessä.
1186 Novgorodin sotaretki Suomeen Novgorodin ruhtinas Vysata Vasiljevitšin tekee sotaretken jäämejä vastaan ja ottaa vankeja[7].
1187 Sigtunan tuho Karjalaiset ryöstävät Sigtunan kaupungin ja tuhoavat sen 12. heinäkuuta. Uppsalan arkkipiispa ja jaarli saavat samalla surmansa.[9]
1191 Novgorodin sotaretki Suomeen Novgorodilaiset tekevät karjalaisten kanssa laivoilla sotaretken jäämejä vastaan.
1191 Tanskalaisten ristiretki Suomeen Tanskalaiset tekevät annaalikirjojen mukaan sotaretken Suomeen. Sotaretkeä pidetään nykyään ristiretkenä[10].
1200-luku
1202 Tanskalaisten ristiretki Suomeen Tanskalaiset tekevät ristiretken[10] Suomeen Lundin arkkipiispa Anders Sunesenin ja hänen veljensä johdolla.
1227 Novgorodin sotaretki Suomeen Novgorodin ruhtinas Jaroslav Vsevolodovitš tekee sotaretken jäämejä vastaan ja ottaa paljon vankeja[7].
1228 Suomalaisten sotaretki Novgorodia vastaan Jäämit tekevät kesällä yli 2000 miehen laivastolla tappiollisen sotaretken Laatokalle[7].
1228 Novgorodin sotaretki Suomeen Novgorodin ruhtinas Jaroslav Vsevolodovitš tekee uuden sotaretken Suomeen.
1237 Hämeen kapina[11] Hämäläiset hylkäävät katolisen kirkon palaavat takaisin suomalaiseen muinaisuskoon.
1240 Nevan taistelu Ruotsalaisten, norjalaisten, varsinais-suomalaisten ja jäämien sotaretki Nevalle[7].
1249-1250 Toinen ristiretki Suomeen Birger Jaarli tekee voitokkaan sotaretken hämäläisiä vastaan ja aloitti linnan rakentamisen Hämeeseen. Sotaretken johdosta Ruotsin vaikutusvalta Suomessa alkaa.
1253 Karjalaisten sotaretki saksalaisten alueille Karjalaiset tekevät vahinkoa saksalaisten alueilla, mahdollisesti Narvan seudulla.[12]
1256 Novgorodin sotaretki Suomeen Aleksanteri Nevskin sotaretki Suomeen, suomalaisten, hämäläisten ja ruotsalaisten epäonnisen Narvan sotaretken jälkeen. [13]
1257 Karjalaisten sotaretki Ruotsiin Karjalaiset tekevät tuhoisan sotaretken Ruotsiin. Sotaretken seurauksena kuningas Valdemarin pyynnöstä Paavi Aleksanteri IV antaa ristiretkijulistuksen Karjalaisia vastaan[14].
1271 Karjalaiset ja kveenit tekevät sotaretken Norjaan Karjalaiset ja kveenit tekevät hyökkäyksen Norjan Hålogalantiin.
1278 Novgorod tekee sotaretken Karjalaan Novgorodin ruhtinas Dimitri Aleksandrovitš päättää rankaista karjalaisia ja valloittaa Karjalan.[12]
1283 Ruotsalaisten ja suomalaisten sotaretki Novgorodin alueille Ruotsalaisten ja suomalaisten sotaretki Nevalle ja Laatokalle.
1292 Novgodorin sotaretki Suomeen Novgorodilaiset tekevät sotaretken Suomeen, mahdollisesti Hämeeseen. [7].
1292 Ruotsalaisten sotaretki Karjalaan Ruotsalaiset tekevät sotaretken Karjalaan ja Inkeriin.
1293 Kolmas ristiretki Suomeen Marski Torgils Knutssonin eli Torkkeli Knuutinpojan ristiretki Karjalaan. Ruotsalaiset valloittavat karjalaisilta lopulta 14 kihlakuntaa[15]. Viipurin linna perustetaan karjalaisten linnoituksen paikalle.
1294 Novgorod hyökkää Viipurin linnaan Novgorodilaiset hyökkäävät kevättalvella ruhtinas Roman Glebovitshin johdolla Viipurin linnaa vastaan, mutta epäonnistuvat kärsien ilmeisesti raskaat menetykset. Ruotsalaiset valloittavat Käkisalmen.
1295 Novgorod valloittaa Käkisalmen Novgorodilaiset valloittavat Käkisalmen takaisin.
1300-luku
1311 Novgodorin sotaretki Suomeen Novgorodilaiset hävittävät Suomea ja polttavat Vanain kaupungin. Tämän arvellaan tarkoittaneen nykyisen Hämeenlinnan keskustassa sijainnutta asutuskeskusta ("Vanaja") tai Hakoisten linnaa Janakkalassa.
1314 Karjalaisten kapina Novgorodia vastaan Karjalaisjoukko valloittaa Käkisalmen linnan. Novgorodilaiset saavat linnan takaisin ja rankaisivat kapinoitsijoita ankarasti.
1318 Novgodorin sotaretki Suomeen Novgorodilaiset tekevät sotaretken sum-kansaa vastaan "Ljudrevin kaupunkiin" ja "Piskuplin kaupunkiin". Ljudrevin kaupunki on tulkittu Turuksi, koska Turun linnanherrana oli tähän aikaan Lyder van Kyren. Piskuplin kaupunki voisi tällöin olla Kuusiston piispanlinna, ja tulla ruotsin sanasta "biskop", piispa.[16] Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan hyökkäys saattoi kohdistua myös Karjalaan. Myöhempi Suomen piispainkronikka tosin mainitsee "ruteenien" (venäläisten?) hävittäneen Kuusiston linnan tänä vuonna.
1323 Pähkinäsaaren rauha Ruotsi ja Novgorod solmivat Pähkinäsaaren rauhan 12. elokuuta. Sopimus jättää Viipurin Ruotsille ja Käkisalmen Novgorodille.
1337 Käkisalmen kapina Novgorod oli antanut Käkisalmen läänin läänitykseksi liettualaiselle ruhtinaalle, jonka ankarasta verotuksesta seurasi karjalaisten Käkisalmen kapina.
1344 Yrjönyön kapina Virolaiset pyytävät suomalaisilta apua noustessaan kapinaan saksalaisia ja tanskalaisia vastaan.[2]
1364-1365 Turun linnan piiritys Ruotsin valtaistuimesta käydyn kamppailun yhteydessä Turun linna piiritetään ja lopulta valloitetaan kuningas Maunu Erikinpojan miehiltä.
1377 Novgodorin sotaretki Suomeen Novgorodilaiset tekevät sotaretken Pohjois-Pohjanmaalle. Eräiden tietojen mukaan arvoituksellisesta Oulun linnasta taistellaan.
1380-luku Ruotsin valtataistelu Ruotsissa uusia valtataisteluita kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen riitaannuttua ylimystön kanssa. Rauhattomuudet ulottuvat myös Suomen puolelle, vaikka tapahtumien yksityiskohtia ei juuri tunneta.
1387 Turun linnan ryöstö 1500-luvulta peräisin oleva lähde kertoo, että Ruotsin valtakamppailuihin sekaantuneet merirosvot, vitaaliveljet, ryöstävät Turun. Tietoa ei pidetä kovin luotettavana, mutta vitaaliveljien tiedetään muuten liikkuneen Suomen rannikoilla ja pitäneen Korsholman linnaa hallussaan.
1396 Ruotsalaisten sotaretki Karjalaan Epämääräisiä tietoja ruotsalaisten sotaretkestä Karjalaan, Kurkijoen tienoille.
1400-luku
1411 Novgorodilaiset polttavat Viipurin Novgorodilaiset polttavat Viipurin esikaupungin 26.3. kostoksi hieman aiemmin tapahtuneesta Tiurinlinnan hävityksestä, josta he syyttävät ruotsalaisia.
1438-1439 Davidin kapina Talonpoikien kapina veronkantoa kohtaan Satakunnassa, Hämeessä ja Karjalassa.
1446 Hämäläiset ja Savolaiset kahakoivat erämaiden omistuksesta Kaarle Knuutinpoika vahvistaa rajan hämäläisten ja savolaisten erämaiden välille. Rajanvetoa ovat tiettävästi edeltäneet väkivaltaiset kahakat erämailla sijaitsevien riistamaiden ja kalavesien käyttöoikeuksista. Savolaiset väittävät hämäläisten erämiesten murhanneen savolaisia ja syöttäneen näiden ruumiit koirille.
1456 Tanskalaiset piirittävät Viipurin linnaa Tanskan kuningas Kristian I pyrkii valoittamaan Suomen ja piirittää Viipurin linnaa.[2]
1479 Novgorod tekee sotaretken Savoon Novgorodilaiset tekevät hävitysretken Savoon.
1480 Ruotsalaisten sotaretki Karjalaan Eerik Akselinpoika Tott tekee kostoretken Karjalaan ja saa kronikkatietojen mukaan suuren voiton.
14951497 Vanha viha Ruotsin ja Venäjän välinen sota, jossa Suomea hävitetään pahasti. Iivana III Suuri on ensimmäinen koko Venäjän suuriruhtinas. Viipurin linnan ja Olavinlinnan piiritykset: Viipurin pamaus vuonna 1495.
1500-luku
1506-1509 Juuttiviha Tanskan kuninkaan Hannu I:n joukot pyrkivät Otto Rudin johdolla valloittamaan Suomen. Tanskalaiset ryöstelevät rannikkoa ja polttavat Turun vuonna 1509.
1516 Venäläiset hyökkäävät Suomeen Venäläiset hyökkäävät Suomeen rikkoen aseleposopimuksen.[2]
1521-1523 Kristian II hyökää Ruotsiin ja Suomeen Tanskan kuningas Kristian II valloittaa Ruotsin ja Suomen. Kustaa Erikinpojan (Kustaa Vaasa) johtama kapinaliike karkottaa kuitenkin hänet Lyypekin tuella. Suomessa taisteluita käydään mm. Turun, Viipurin ja Raaseporin linnojen omistuksesta.
1534-1537 Kreivisota Tanskan kanssa liittoutunut Ruotsi irrottautuu Lyypekin holhouksesta. Suomessa sotatoimet rajoittuvat Viipurin linnan ja Olavinlinnan piirityksiin linnanpäälliköiden asettauduttua Lyypekin puolelle.
1542 Dacken sota Nils Dacken johtama laaja talonpoikaiskapina Ruotsissa. Kapinan kukistamiseen osallistuu suomalaisia joukkoja.
15551557 Suuri Venäjän sota Venäjän ensimmäisenä tsaarina Iivana Julma. Joutselän taistelussa Karjalankannaksella lyödään venäläinen hyökkäysosasto. Rauhanneuvottelijana toiminut Mikael Agricola kuolee matkalla neuvotteluista Kuolemajärven Kyröniemen kylässä 9. huhtikuuta 1557.
1563 Erik XIV:n ja Suomen herttua Juhana konflikti Ruotsin kuningas Erik XIV ja Suomen herttua Juhana ajautuvat aseelliseen välienselvittelyyn: Turun linna valloitetaan ja herttua viedään vankina Ruotsiin.
1563-1570 Seitsenvuotinen sota Tanska-Norjan, Puola-Liettuan ja Lyypekin muodostaman liittouman ja Ruotsin välinen sodassa Suomalaisia joukkoja sotatoimissa Blekingen ja Hallannin alueilla. Suomalaiset osallistuvat verilöylyyn Ronnebyn kaupungissa.
15701595 Pitkäviha Ruotsin 25-vuotinen sota Venäjää vastaan, joka päättyi Täyssinän rauhaan. Sota näännyttää pahoin Suomen väestöä. Oulujärven alueen uudisasutus kärsii vakavaa tuhoa. Helsinki ja Porvoo hävitetään. 1580-luvulla raivoaa rappasota ja aselevosta huolimatta pohjalaiset ja vienalaiset talonpojat tekevät julmia hävitysretkiä toistensa kimppuun. Yksi tällaisten sissiretkien johtana toimi Pekka Vesainen.
1592 Rautalammin ensimmäinen kapina Nuijasotaa edeltäneissä levottomuuksissa Rautalammin talonpojat hyökkäsivät joulukuun yönä Uplannin lipustoon kuuluneen ratsumies Hannu Niilonpojan kimppuun ja surmasivat hänet ja hänen palvelijansa. Muita huoveja otettiin kiinni ja heitä mestattiin. Kapinapurkaus kuitenkin tukahdutettiin nopeasti, jolloin talonpoikia pakeni metsiin ja osa heistä surmattiin.
15961597 Nuijasota Ruotsin sisäisen valtataistelun yhteydessä pohjalaiset, hämäläiset ja savolaiset talonpojat nousevat kapinaan verotusta, riistoa ja sotilasterroria vastaan. Suuri määrä talonpoikia tapetaan ja kapinajohtaja Jaakko Ilkka mestataan sodan päätteeksi.
1599 Marttilan taistelu Ruotsin valtionhoitaja, Kaarle-herttua, kukistaa syrjäytettyä Sigismund-kuningasta kannattaneen Suomen aatelin aseellisen vastarinnan Marttilan taistelussa.Taistelun jälkeen Suomen aateliset taltutettiin Turun verilöylyssä.
1600-luku
Kustaa II Adolf juhlii voittoa Breitenfeltin taistelussa 30-vuotisessa sodassa
  • 16551661: Pohjan sota. Suomalaisia joukkoja mukana.
    • 16551660: sota Puolaa vastaan Liettuassa ja Puolassa. Puolan kruunua havitteleva Kaarle X Kustaa valloittaa Varsovan, mutta joutuu perääntymään katolisen kansannousun johdosta. Tämän jälkeen Ruotsin uusi suurhyökkäys liitossa Brandenburgin kanssa. Varsovan taistelussa saavutetusta voitosta huolimatta edessä on taas perääntyminen Itämeren rannikolle. Olivan rauha vuonna 1660 päättää Ruotsin ja Puolan vuodesta 1598 jatkuneen kruununperimysriidan.
    • 16561658: Kaarle X Kustaan Venäjän sota eli ruptuurisota. Venäjän hyökkäys Liivinmaalle, Inkeriin, Karjalaan ja Suomeen torjutaan alivoimasta huolimatta. Ortodoksinen talonpoikaisväestö tukee venäläisiä. Venäläisten perääntyessä Käkisalmen läänin ortodoksiväestöä pakenee runsaasti Venäjälle. Ruotsin Karjala luterilaistuu ja suomalaistuu. Välirauhaa seuraa Kardisin rauha vuonna 1661. Stolbovan rauhassa 1617 päätetty valtakunnanraja pysyi ennallaan.
    • 1657-1658: Tanskan sota. Puolasta marssinut Kaarle X Kustaa hyökkää etelästä Tanskan kimppuun. Kuuluisa "jäämarssi" Iso-Beltin salmen yli Själlantiin. Roskilden rauhassa Ruotsi saa suuret alueet: Skånen, Blekingen, Hallandin ja Bohuslänin, Bornholmin saaren sekä Trondheimin läänin Norjasta.
    • 1658-1660: Kolmiliiton ja Tanskan sodat. Itävalta, Brandenburg ja Puola tekevät kolmiliiton Ruotsia vastaan. Ruotsi rikkoo rauhan ja hyökkää uudestaan vuonna 1658 lopettaakseen Tanskan itsenäisyyden. Kööpenhaminan piiritys. Juutinrauman meritaistelu. Hollannin laivaston tukema Tanska selviytyy. Kööpenhaminan rauhassa Ruotsi joutuu palauttamaan Bornholmin ja Trondheimin läänin, mutta ei Skånea ja sen naapurimaakuntia.

Vapauden aika ja kustavilainen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 18771878: Turkin sota: Venäjä hyökkää Turkkia vastaan tavoitellessaan Välimerelle johtavia salmia ja panslavismin hengessä Balkanin slaavilaiskansojen suojelijan asemaa. Suomen Kaarti pannaan liikekannalle, vapaaehtoisia ilmoittautuu yli tarpeen. 900-miehinen kaarti kärsii laulun sanoin "vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa". Neljäsosa miehistä kuolee tauteihin tai kaatuu taistelussa. Kunnostautunut kaarti saa vanhan kaartin arvonimen. Voitoistaan huolimatta Venäjä pakotetaan Berliinin kongressissa luovuttamaan valloittamansa alueet.

Itsenäisyyden aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset puolustautuvat talvisodassa Neuvostoliiton hyökkäykseltä.
Suomalaiset joukot ylittävät jatkosodassa Moskovan rauhan rajan.
  • 1918: sisällissota. Ensimmäinen maailmansota hajottaa Venäjän keisarikunnan, mikä johtaa vastaavaan yhteiskunnan hajoamiseen ja taisteluun valtiovallasta myös Suomessa. Sisäinen valtataistelu aiheuttaa lopulta sisällissodan Etelä-Suomea hallinneiden punaisten (Suomen kansanvaltuuskunta) sekä Keski- ja Pohjois-Suomea hallinneiden valkoisten (Vaasan senaatti) välillä, 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Tampereen taistelu maalis-huhtikuussa 1918 on sisällissodan ratkaiseva yhteenotto, joka päättyy valkoisten voittoon. Neuvosto-Venäjä tukee punaisia sotajoukoin ja asein. Valkoiset voittavat sodan keisarillisen Saksan tuella. Saksan armeija miehittää eteläisimmän Suomen tärkeitä keskuksia. Sodan aikana molemmat osapuolet syyllistyvät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan jälkeen tuhansia punaisia tai punaisiksi epäiltyjä kuolee vankileireillä nälkään ja tauteihin. Yhteensä sota vaatii 37 000 uhria.[17]
  • 19411944: jatkosota on suomalaisten näkökulmasta talvisodan jatke, jossa suomalaiset lähtevät valtaamaan Neuvostoliitolta takaisin talvisodassa menetettyjä alueita. Sota alkaa Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon, joka pitää Suomea Saksan liittolaisena, koska Suomessa on saksalaisia joukkoja ja Suomen ilmatilaa käytetään saksalaisiin pommituslentoihin. Neuvostoliitto iskee pommikonein Suomeen, minkä jälkeen Suomi julistaa sodan. Myöhemmin myös Iso-Britannia, sekä Australia, Kanada ja Uusi-Seelanti toimittivat sodanjulistuksen Suomelle. Aluksi suomalaisten onnistuu edetä menetetyille alueille ja vanhan rajan ylikin. Itä-Karjalan miehitys. 1944 kesällä Neuvostoliitto aloittaa suurhyökkäyksensä Karjalankannaksella joka pysäytetään lopulta Talin–Ihantalan taistelussa. Rauhanteossa menetetään Moskovan rauhan rajojen lisäksi Petsamo sekä Porkkala vuokralle 50 vuodeksi.
  • 19441945: Lapin sota: Jatkosodan välirauhansopimuksen vaatimuksena on, että Suomi ajaa saksalaisjoukot pois Lapista. Aluksi saksalaiset vetäytyvät ilman taistelua ja suomalaiset joukot lähinnä vain seuraavat vetäytyjää. Neuvostoliitto kuitenkin vaatii aloittamaan varsinaiset sotatoimet saksalaisia vastaan. Seuranneen täysimittaisen sodan aikana saksalaiset tuhoavat jättämiään alueita ja polttavat mm. Rovaniemen.

Luettelon ulkopuolelle jääneet konfliktit 1800- ja 1900-luvuilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa mainittujen konfliktien ohella pienehköjä määriä suomalaisia ammattisotilaita, vapaaehtoisia tai seikkailijoita on osallistunut moniin muihinkin aseellisiin yhteenottoihin, kuten Venäjän 1800-luvulla käymiin sotiin Euroopassa ja Aasiassa, buurisotiin, Venäjän–Japanin sotaan, Venäjän sisällissotaan, Espanjan sisällissotaan ja Vietnamin sotaan.

Sotilasoperaatiot 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2002–: Afganistanin sota, Suomen sotilasoperaatio Afganistanissa (2002-): Suomi on osallistunut noin 200[18] sotilaan voimin ISAF-kriisinhallintaturvaoperaatioon Afganistanin sisällissodassa vuodesta 2002. Vuodesta 2003 operaatio on ollut Naton johtama ja YK:n turvallisuusneuvoston laajentamana mandaatti on koskenut koko Afganistania.[19] Vuonna 2006 Isaf yhdistettiin Yhdysvaltojen Enduring Freedom -operaation kanssa, jonka tavoitteena on tuhota islamistien valta Afganistanissa ja Pohjois-Pakistanissa. Keväällä ja kesällä 2009 Suomessa virisi keskustelua siitä, onko rauhanturvaoperaatioon osallistuminen johtanut siihen, että Suomesta on tosiasiallisesti tullut sisällissodan osapuoli.[20] [21] [22] Vuonna 2010 Suomi suunnitteli liittyvänsä uuden kansainvälisen taisteluosaston perustamiseen Afganistanin sodassa. Taisteluosaston tehtävänä olisi joustavasti puuttua afganistanilaisten vihollistaistelijoiden liikkeisiin ja solutukseen Pohjois-Afganistanissa, torjua iskuja ja järjestää afgaaniarmeijan koulutusta.[23]
  • 2011: Somalian merirosvo-operaatio. Suomi osallistui vuonna 2011 EU:n johtamaan Atalanta-sotilasoperaatioon, jonka tarkoituksena oli Somalian rannikolla kauppa-alusten suojaaminen somalialaisia merirosvoja vastaan. Sotilasoperaatioon osallistui 120 suomalaista sotilasta. Operaation aikana suomalainen sota-alus Pohjanmaa upotti yhden somalialaisen aluksen ja pidätti 18 merirosvoa epäiltynä aluskaappauksen yrityksestä. Somalialaiset kuitenkin vapautettiin, koska mikään maa ei halunnut ottaa heitä vastaan oikeudenkäyntiä varten. [24]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haapa, Pertti (1995): Kun yhteiskunta hajosi, Suomi 1914–1920. ISBN 951-37-1532-9.
  • Harrison, Dick: Gud vill det! : nordiska korsfarare under medeltiden. Ordfront Förlag AB, 2005. ISBN 91-7037-119-9.
  • Line, Philip: Kingship and State Formation in Sweden, 1130-1290. BRILL, 2007. ISBN 9004155783. Google Books. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. S. Pihlman. Suomen kansainvaellus- ja varhaismerovinkiajan aseet. Helsinki 1990. ISBN 951-9056-95-5.
  2. a b c d e f Latinan kielestä Suomentaneet Martti Linna, Jorma Lagersted ja Erkki Palmen: Johannes Messenius: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988.
  3. K. H. Nielsen: Euran miekka skandinaavisesta näkökulmasta. Artikkeli kirjassa Viikinkejä Eurassa? Pohjoismaisia näkökulmia Suomen esihistoriaan. (toim. Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander). Eura 2001. ISBN 9789529135615.
  4. Edited by Joonas Ahola & Frog with Clive Tolley: Fibula, Fabula, Fact: The Viking Age in Finland, s. 422. Studia Fennica, 2014.
  5. a b c The Chronicle of Novgorod London Offices of the Society, 1914. Viitattu 11.7.2016.
  6. Toimittanut Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 8. Historian Aitta, 1989.
  7. a b c d e f The Chronicle of Novgorod London Offices of the Society, 1914. Viitattu 11.7.2016.
  8. Line 2007, s. 412.
  9. Line 2007, s. 333.
  10. a b Gerog Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 380. Gaudeamus, 2015.
  11. Toimittanut Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 64. Historian Aitta, 1989.
  12. a b toimi. Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä. Historian Aitta, 1989.
  13. Translated by Robert Michell: The chronicle of Novgorod, s. 95. London Offices of the Society, 1914.
  14. toimittanut Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 82-83. Historian Aitta, 1989.
  15. suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna: Eerikinkronikka, s. 99. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2013.
  16. Line 2007, s. 440.
  17. Haapala 1995
  18. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/10/968810
  19. Puolustusvoimat: Operaatiot: Afganistan. Viitattu 18.10.2009.
  20. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hägglund+Suomalaisjoukot+eivät+kuulu+Afganistaniin/1135249384550
  21. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/10/984789
  22. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/73974-viro-sanoo-suoraan-%E2%80%9Dsuomalaiset-ovat-sodassa-%E2%80%93-varmasti%E2%80%9D
  23. http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/01/isaf-operaatio_muuttaa_luonnettaan_pohjois-afganistanissa_1384897.html
  24. http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/su+puolustusvoimat.fi/puolustusvoimat.fi/puolustusvoimat/kansainvalinen+yhteistyo/kansainvalinen_kriisinhallinta/operaatiot_etusivu/somalian+merialue/somalian+merialue

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]