Luettelo Suomen historian sodista

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Luettelo Suomen historian sodista pitää sisällään Suomen alueella käydyt aseelliset konfliktit, sodat ja vakavat sisäiset levottomuudet, sekä sellaiset Suomen ulkopuolella käydyt konfliktit joihin Suomen valtio tai merkittävä joukko Suomen alueen asukkaita on ottanut osaa. Luettelossa mainittujen konfliktien ohella pienehköjä määriä suomalaisia ammattisotilaita, vapaaehtoisia tai seikkailijoita on osallistunut moniin muihinkin aseellisiin yhteenottoihin, kuten Venäjän 1800-luvulla käymiin sotiin Euroopassa ja Aasiassa, buurisotiin, Venäjän–Japanin sotaan, Venäjän sisällissotaan, Espanjan sisällissotaan ja Vietnamin sotaan. Ennen Suomen historiallista aikaa lähteiden luettavuus on kysenalainen. Monet lähteet on kirjoitettu satoja vuosia väitettyjen tapahtumien jälkeen ja niissä mytologiat, sepitteet ja todelliset tapahtumat sekoittuvat usein toisiinsa. Vanhoissa historiallisissa lähteissä Suomella tarkoitettiin nykyisen Varsinais-Suomen aluetta.

Riimukivi Gs 13 Ruotsin Gävlessä kertoo 1000-luvulla Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä.
Pekka Halosen maalaus Vainolaista vastaan vuodelta 1896 kuvaa kansallisromanttisesti muinaisten suomalaisten sodankäyntiä. Metsän rajassa palavat vainovalkeat.
Maalaus Suomessa tappion Herdalerin taistelussa vuonna 1008 kärsineen Olavi Pyhän kuolemasta vuonna 1030 Stiklestadin taistelussa.
Suomeen vuonna 1227 hyökännyt Jaroslav II kuvattuna Boris Chorikovin teoksessa vuodelta 1836. .
Suomeen ristiretken vuonna 1202 tehnyt Anders Sunesen kuvattuna vuoden 1219 Lindanisen taistelussa. Itse teos on vuodelta 1885.
Liedon Vanhalinnan seuraaja, 1280-luvulla perustettu Turun linna, kuvattuna maaliskuussa 2013
Vuosi Konflikti Selite
ennen 1000-lukua
300-luku Kuningas Agnin sotaretki Suomeen Snorri Sturulsonin arviolta vuonna 1225 kirjoittamassa myyttisessä Ynglinga saagassa kuvataan kuningas Agnin kesällä tekemää sotaretkeä Suomeen. Suomalaisten joukkoja johti Frosti.[1][2] Myyttisen velho Frostin on tulkittu olleen pakkasen henkilöitymä. On kiistanalaista miten Suomi ja suomalaiset ymmärrettiin saagan kirjoittamisajankohtana. Termillä on voitu tarkoittaa myös saamelaisia.
400- ja 500-luvut Suomalaisia palkkasotureina Manner-Euroopassa Lounais-Suomen miekka- ja kilpihautauksista on päätelty, että suomalaisia liikkui palkkasotureina Manner-Euroopassa.[3]
n. 470 Kuningas Vanlandin sotaretki Suomeen Johannes Messeniuksen 1600-luvulla kirjoittaman Scondia illustratan mukaan kuningas Vanlandi hyökkäsi Suomeen.[4] Vuonna 1225 kirjoitettu varhaisempi Ynglinga saaga puolestaan kertoo Vanlandin viettäneen talvea Suomessa rauhanomaisesti.[1][2]
600-luku. Suomalaisia palkkasotureita skandinaviassa Suomalaisia sotureita palveli Tanskan tai Keski-Ruotsin kuninkaiden hoveissa.[5]
800-luku Saagojen kuvaus sotaretkestä Karjalanpohjaan Arviolta 1300-luvulla kirjoitettu Hálfdanar Eysteinssonarin saagan mukaan Ulfkell ja Bjarmian kuningas Harek tekivät sotaretken Karjalanpohjaan Grímr nimiseksi esitettyä Karjalan kuningasta vastaan yhdessä kahden suomalaisen kuninkaan, "Fidrin" ja "Flokin" kanssa, joiden kerrottiin olevan velhoja.[6]
800-luku Bjarmian perilliset valloittivat Karjalanpohjan Arviolta 1300-luvulla kirjoitetun Hálfdanar Eysteinssonarin saagan mukaan Bjarmian kuningas Harekin veljenpoika Val valloitti Karjalanpohjan.[6]
800-luku Kveenit tekivät sotaretkiä Ruotsiin ja Norjaan Noin vuonna 1300-kirjoitettu Norna-Gestin tarina kertoo kveenien tehneet sotaretkiä Ruotsiin 800-luvun puolivälissä. Ottar Haalogalantilainen kertoo kveenien ja norjalaisten ahdistelevan toisiaan silloin tällöin.
800-luku Eric Anundssonin sotaretket itään Arviolta 1230-luvulla kirjoitettu Heimskringla kertoo myyttisen ruotsalaisten kuninkaan Eric Anundssonin (Eymundsson) valloittaneen kaikki itäisen maat mukaanlukien Suomen, Karjalan, Kuurinmaan ja Viron.[7]
Ennen 900-lukua Tanskan kuningas Gram julistaa sodan Suomen kuninkaalle Sumblumille. Saxo Grammaticus kertoo pääteoksessaan Gesta Danorum kuinka Tanskan myyttinen kuningas Gram julistaa sodan Suomen kuningas Sumblumille. Hän kuitenkin luopuu sotaretkestä tavoitellakseen Sumblumin tytärtä Signeä.[8][9]
n. 818 Tanskalaiset ja bjarmit sotivat Suomen kuningas Matul toi apua bjarmeille Tanskan kuningas Ragnaria vastaan. Aluksi hän oli voitolla, mutta kärsi sitten tappion ja pelastautui pakenemalla.[4]
1000-luku
1008 Herdalerin taistelu Myöhemmin Norjan kuninkaaksi noussut Olavi pyhä teki viikinkiretken Suomeen ja kärsi tappion[10].
1030-1050 Viikinkiretki Hämeeseen Riimukivi Gs 13 Ruotsin Gävlessä kertoo Egil-nimisen henkilön kuolleen Hämeeseen tehdyllä ryöstöretkellä joskus 1000-luvun ensimmäisen vuosisadan alkupuoliskolla. Unto Salon mukaan retki tehtiin 1030-1050 välisenä aikana, ja se saattoi olla suuri, kuninkaan hyväksymä hyökkäys. Retkeä johti Freygeirr-niminen päällikkö.[11]
n.1030 Mahdollinen viikinkiretki Varsinais-Suomeen Riimukivi U 582 kertoo Björnin ja Ingulfridin pojan Ottrygin tulleen surmatuksi Unto Salon mukaan Varsinais-Suomessa. Kivi on noin vuodelta 1030. Kivestä ei ilmene, tapettiinko hänet taistelussa tai jotenkin muuten, mutta tavallisesti riimukivet pystytettiin juuri viikinkiretkillä kuolleille.[12]
1042 Novgorodin ruhtinas teki sotaretken jäämejä vastaan Novgorodin ruhtinas Vladimir Jaroslavitš teki ensimmäisen historiallisissa lähteissä mainitun sotaretken jäämejä vastaan.[13] Nimitys käännetään usein hämäläisiksi, mutta on mahdollista, että nimityksellä tarkoitettiin muitakin Länsi-Suomen asukkaita.[14]
1050-luku Ruotsin kuningas Anund Jakobin sotaretki Suomeen Gesta Hammaburgensis ecclesiae pontificum eli Hampurin piispan teot kertoo mahdollisesta Ruotsin kuninkaan Anund Jakobin sotaretkestä Terra Feminarumiin eli naisten maahan, joka on mahdollisesti tarkoittanut Suomen aluetta. Nimen taustalla voi olla Adam Bremeniläisen väärin tulkinta nimestä Kvenland, mikä johti kuvitelmiin pohjoisesta amatsonien asuttamasta maasta.
n. 1053 Ruotsin kuningas Emund Vanhan sotaretki Suomeen Johannes Messenius kertoo Adam Bremeniläistä lainaten ruotsalaisten kuningas Emundin "...ahdistelleen ankarasti Kvenlandin amatsoneja, mutta nämä myrkyttivät hänen poikansa, että koko ruotsalaisen sotajoukon hengiltä. Sen jälkeen ruotsalaiset eivät 80 vuoteen lopettaneet taistelua heitä eivätkä muitakaan suomalaisia vastaan ennen kuin olivat hävittäneet amatsonit sukupuuttoon ja saanee koko alueen haltuunsa ja Kristuksen valtaan."[4]
n.1060-1080 Liettualaiset hyökkäsivät karjalaisia vastaan Novgorodista löydetty Tuohikirje 590 kertoo liettualaisten hyökänneen karjalaisia vastaan.[15][16]
1100-luku
1123 Novgorodin ruhtinas teki sotaretken jäämejä vastaan Vasta naimisiin mennyt Novgorodin ruhtinas Vsevolod Mstislavitš teki keväällä paaston aikaan sotaretken jäämejä vastaan.[13]
1142 Jäämien sotaretki Novgorodia vastaan Jäämit tekivät sotaretken Novgorodin alueelle. Novgorodin ensimmäinen kronikka kertoo heidän kärsineen tappion 400 laatokkalaista vastaan.[17]
1143 Karjalaisten sotaretki länsisuomalaisia vastaan Karjalaiset hyökkäsivät meritse jäämejä vastaan, mutta pakenivat menetettyään kaksi laivaa. Karjala mainitaan venäläisissä kronikoissa ensi kerran muista suomalaisista erillisenä kokonaisuutena.[18]
1149 Jäämien sotaretki vatjalaisia vastaan Jäämit tekivät talvella sotaretken noin tuhannen miehen joukolla vatjalaisia vastaan, joita tukemaan Novgorodista lähti 500 miestä.[19]
1149 Karjalaiset osallistuivat Suzdaliin tehtyyn sotaretkeen Kiovan prinssi Izjaslavin veli Rostislav osallistui Suzdaliin tehtyyn sotaretkeen prinssin kanssa yhdessä Novgorodilaisten, Pihkovalaisten ja Karjalaisten kanssa.[20]
n. 1155 Ensimmäinen ristiretki Suomeen Ruotsin kuningas Eerik Pyhä ja englantilainen piispa Henrik tekivät mahdollisesti ensimmäisenä ristiretkenä tunnetun sotaretken Lounais-Suomeen.
1171 tai 1172 Varsinaissuomalaiset pyytivät kristityiltä apua vihollisiaan vastaan Paavi Aleksanteri III:n 9. syyskuuta kirjattu kirje, joka tunnetaan nimellä Gravis admodum kertoo suomalaisten, eli varsinaissuomalaisten, lupaavan aina vaaran uhatessa säilyttää katolisen uskon, mutta vihollisen vetäydyttyä kieltävän uskon ja vainoavan saarnaajia.
1186 Novgorodin ruhtinas teki sotaretken jäämejä vastaan Jaroslav Viisaan poika, Novgorodin ruhtinas Vysata Vasiljevitšin, teki sotaretken jäämejä vastaan ja otti vankeja.[17]
1187 Sigtunan tuho Eerikinkronikka kertoo karjalaisten ryöstäneen Sigtunan kaupungin ja tuhonneen sen 12. heinäkuuta. Uppsalan arkkipiispa ja jaarli saivat samalla surmansa.[21]
1191 Novgorodilaisten ja karjalaisten sotaretki jäämien maahan Novgorodilaiset tekivät karjalaisten kanssa laivoilla sotaretken jäämien maahan.[19][13]
1191 Tanskalaisten ristiretki Suomeen Tanskalaiset tekivät annaalikirjojen mukaan sotaretken Suomeen. Sotaretkeä pidetään ristiretkenä.[22]
1200-luku
1202 Tanskalaisten ristiretki Suomeen Tanskalaiset tekivät ristiretken Suomeen Lundin arkkipiispa Anders Sunesenin ja hänen veljensä johdolla.[22]
1221 Suomi osallistui Novgorodin vastaiseen kauppasaartoon Paavi Honorius III kehoitti 13. tammikuuta Suomen piispaa, mahdollisesti piispa Tuomasta, järjestelemään kauppasaartoa Novgorodia vastaan vaikka se olikin gotlantilaisille ja hansalle epämieluisa toimenpide.[23]
1227 Novgorodin ruhtinaan sotaretki jäämejä vastaan Novgorodin ruhtinas Jaroslav Vsevolodovitš teki sotaretken jäämejä vastaan ja otti paljon vankeja[17]. Sotaretken kerrotaan tehdyn "niin kauas ettei kukaan Rusin ruhtinaista ollut aiemmin hyökännyt niin pitkälle". Sotaretki kohdistui mahdollisesti Lappiin asti.[24]
1228 Jäämien sotaretki Novgorodia vastaan Novgorodin ensimmäinen kronikka kertoo jäämien tehneen kesällä veneillä arviolta 2000 miehen tappiollisen sotaretken Laatokalle, jossa he taistelivat karjalaisten, inkerikkojen ja novgorodilaisten kanssa.[17]
1229 Gotlanti tuki Suomen pakanoiden hyökkäyksiä kristittyjä vastaan Paavi Gregorius IX moitti kirjeessään 16. helmikuuta gotlantilaisia aseiden, hevosten, laivojen ja elintarvikkeiden toimittamisesta Suomen pakanoille, joiden avulla he pyrkivät tuhoamaan kristinuskon leviämisen maassa.[25]
1237 Hämeen kapina Hämäläiset hylkäsivät katolisen uskon ja palasivat takaisin pakanallisiin tapoihinsa samalla surmaten kristittyjä ja pappeja.[26]
1240 Nevan taistelu Novgorodin ensimmäinen kronikka sekä Sofian kronikka kertovat ruotsalaisten, norjalaisten, varsinais-suomalaisten ja jäämien sotaretkestä Nevalle.[17]
1249-1250 Toinen ristiretki Suomeen Eerikinkronikan mukaan Birger Jaarli teki voitokkaan sotaretken hämäläisiä vastaan ja aloitti linnan rakentamisen Hämeeseen.
1253 Karjalaisten sotaretki saksalaisia vastaan Karjalaiset tekivät vahinkoa saksalaisten alueilla, mahdollisesti Narvan seudulla.[19]
1256 Ruotsalaiset, varsinaissuomalaiset ja hämäläiset aloittivat linnan rakentamisen Narvaan. Novgorodin ensimmäinen kornikka kertoo ruotsalaisten, hämäläisten ja suomalaisten rakentaneen Narvalle linnaa, mutta paenneen kuullessaan Novogorodilaisten keräävän asemiehiä.[17]
1256 Novgorodin ruhtinas Aleksanteri Nevskin sotaretki jäämejä vastaan Novgorodin ensimmäisen kronikan mukaan ruhtinas Aleksanteri Nevskin teki huonojen teiden johdosta joukoissa paljon uhreja vaatineen sotaretken hämäläisiä vastaan.[17] Nikonin kronikka kertoo myös suzdalilaisten osallistuneen retkelle. Sofian kronikka puolestaan kertoo retken kohdistuneen ruotsalaisia ja virolaisia vastaan.[19]
1257 Karjalaisten sotaretki Ruotsiin Karjalaiset tekivät sotaretken Ruotsiin. Sotaretken seurauksena Ruotsin kuningas Valdemarin pyynnöstä Paavi Aleksanteri IV antoi ristiretkijulistuksen Karjalaisia vastaan.[27]
1259 Suomen pakanat hävittivät Ruotsin kyliä ja kirkkoja Paavi Aleksanteri IV hyväksyi 1. maaliskuuta Ruotsin kuningas Valdemarin ja Tanskan kuningas Kristofferin pojantyttären Sofian avioliiton, jotta Ruotsi pystyisi paremmin ja tehokkaammin torjumaan lähellä asuvien pakanoiden jatkuvia hyökkäyksiä valtakunnan kyliä ja kirkkoja kohtaan.[28] Viro oli jo käännytetty väkivalloin kristinuskoon, joten viittaus voi koskea vain Suomen heimoja.
1271 Karjalaiset ja kveenit tekivät sotaretken Norjaan Karjalaiset ja kveenit tekivät hyökkäyksen Norjan Hålogalantiin.
1278 Novgorod teki sotaretken Karjalaan Novgorodin ruhtinas Dimitri Aleksandrovitš päätti rankaista karjalaisia ja valloitti Karjalan.[19]
1283 Ruotsalaisten ja suomalaisten sotaretki Novgorodin alueille Ruotsalaisten ja suomalaisten sotaretki Nevalle ja Laatokalle.
1284 Saksalaiset tekevät sotaretken Karjalaan Saksalainen sotapäällikkö Trunda tekee joukkojensa kanssa laivoilla ja veneillä sotaretken Karjalaan Nevaa pitkin tarkoituksenaan verottaa karjalaisia. Novgorodilaiset voittavat saksalaiset Nevan suulla 9. syyskuuta yhdessä posadnikka Semenin laatokanlinnalaisten kanssa.[29]
1292 Novgorodin sotaretki Suomeen Novgorodilaiset tekivät sotaretken Suomeen, mahdollisesti Hämeeseen.[17]
1292 Ruotsalaisten sotaretki Karjalaan ja Inkeriin Ruotsalaiset tekivät sotaretken 400 miehellä karjalaisia ja 400 miehellä inkeriläisiä vastaan.[13]
1293 Kolmas ristiretki Suomeen Marski Torgils Knutssonin eli Torkkeli Knuutinpojan ristiretki Karjalaan. Ruotsalaiset valloittivat karjalaisilta lopulta 14 kihlakuntaa.[30] Viipurin linna perustetaan karjalaisten tuhotun linnoituksen paikalle.[31]
1294 Novgorod hyökkäsi Viipurin linnaan Novgorodilaiset hyökkäsivät kevättalvella ruhtinas Roman Glebovitshin johdolla Viipurin linnaa vastaan, mutta epäonnistuivat kärsien raskaat menetykset. Ruotsalaiset valloittivat Käkisalmen.
1295 Novgorod valloitti Käkisalmen Novgorodilaiset valloittivat Käkisalmen takaisin.
1300-luku
1311 Novgorodin sotaretki Suomeen Novgorodilaiset tekivät Dmitri Romanovichin johdolla sotaretken Suomeen ja polttivat Vanain kaupungin. Tämän arvellaan tarkoittaneen nykyisen Hämeenlinnan keskustassa sijainnutta asutuskeskusta ("Vanaja") tai Hakoisten linnaa Janakkalassa.
1314 Karjalaisten kapina Novgorodia vastaan Karjalaisjoukko valloitti Käkisalmen linnan. Novgorodilaiset saivat linnan takaisin ja rankaisivat kapinoitsijoita ankarasti.
1318 Novgorodin sotaretki Suomeen Novgorodilaiset tekivät sotaretken sum-kansaa vastaan "Ljudrevin kaupunkiin" ja "Piskuplin kaupunkiin". Ljudrevin kaupunki on tulkittu Turuksi, koska Turun linnanherrana oli tähän aikaan Lyder van Kyren. Piskuplin kaupunki voisi tällöin olla Kuusiston piispanlinna, ja tulla ruotsin sanasta "biskop", piispa.[32] Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan hyökkäys saattoi kohdistua myös Karjalaan. Myöhempi Suomen piispainkronikka tosin mainitsee "ruteenien" (venäläisten?) hävittäneen Kuusiston linnan tänä vuonna.
1323 Pähkinäsaaren rauha Ruotsi ja Novgorod solmivat Pähkinäsaaren rauhan 12. elokuuta. Sopimus jätti Viipurin Ruotsille ja Käkisalmen Novgorodille.
1337 Käkisalmen kapina Novgorod oli antanut Käkisalmen läänin läänitykseksi liettualaiselle ruhtinaalle, jonka ankarasta verotuksesta seurasi karjalaisten Käkisalmen kapina.
1344 Yrjönyön kapina Virolaiset pyytivät Turun ja Viipurin voudeilta apua noustessaan kapinaan saksalaisia ja tanskalaisia vastaan.[4] Kapinallisten vastarinta kuitenkin kukistettiin ennen Suomesta tulleiden apujoukkojen saapumista.
1350 Novgorodilaiset hyökkäsivät Viipuriin Novgorodilaiset tekivät sotaretken Viipuriin 21. maaliskuuta Ivan Fedorovichin ja voivodien Mikhali Danilovichin, Juri Ivanovichin ja Yakov Khotovin johdolla ja polttivat kaupungin taisteluiden ohessa.[13]
1364-1365 Turun linnan piiritys Ruotsin valtaistuimesta käydyn kamppailun yhteydessä Turun linna piiritettiin ja lopulta valloitettiin kuningas Maunu Erikinpojan miehiltä.
1377 Novgorodin sotaretki Suomeen Novgorodilaiset tekivät sotaretken Pohjois-Pohjanmaalle. Eräiden tietojen mukaan arvoituksellisesta Oulun linnasta taisteltiin.
1380-luku Ruotsin valtataistelu Ruotsissa uusia valtataisteluita kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen riitaannuttua ylimystön kanssa. Rauhattomuudet ulottuivat myös Suomen puolelle, vaikka tapahtumien yksityiskohtia ei juuri tunneta.
1387 Turun linnan ryöstö 1500-luvulta peräisin oleva lähde kertoo, että Ruotsin valtakamppailuihin sekaantuneet merirosvot, vitaaliveljet, ryöstivät Turun. Tietoa ei pidetä kovin luotettavana, mutta vitaaliveljien tiedetään muuten liikkuneen Suomen rannikoilla ja pitäneen Korsholman linnaa hallussaan.
1396 Ruotsalaisten sotaretki Karjalaan Epämääräisiä tietoja ruotsalaisten sotaretkestä Karjalaan, Kurkijoen tienoille.
1400-luku
1411 Novgorodilaiset polttivat Viipurin Novgorodilaiset polttivat Viipurin esikaupungin 26.3. kostoksi hieman aiemmin tapahtuneesta Tiurinlinnan hävityksestä, josta he syyttivät ruotsalaisia.
1438-1439 Davidin kapina Talonpoikien kapina veronkantoa kohtaan Satakunnassa, Hämeessä ja Karjalassa.
1446 Hämäläiset ja Savolaiset kahakoivat erämaiden omistuksesta Kaarle Knuutinpoika vahvisti rajan hämäläisten ja savolaisten erämaiden välille. Rajanvetoa olivat tiettävästi edeltäneet väkivaltaiset kahakat erämailla sijaitsevien riistamaiden ja kalavesien käyttöoikeuksista. Savolaiset väittivät hämäläisten erämiesten murhanneen savolaisia ja syöttäneen näiden ruumiit koirille.
1456 Tanskalaiset piirittivät Viipurin linnaa Tanskan kuningas Kristian I pyrki valloittamaan Suomen ja piiritti Viipurin linnaa.[4]
1479 Novgorod teki sotaretken Savoon Novgorodilaiset tekivät hävitysretken Savoon.
1480 Ruotsalaisten sotaretki Karjalaan Eerik Akselinpoika Tott teki kostoretken Karjalaan ja sai kronikkatietojen mukaan suuren voiton.
14951497 Vanha viha Ruotsin ja Venäjän välinen sota, jossa Suomea hävitettiin pahasti. Iivana III Suuri oli ensimmäinen koko Venäjän suuriruhtinas. Viipurin linnan ja Olavinlinnan piiritykset: Viipurin pamaus vuonna 1495.
1500-luku
1506-1509 Juuttiviha Tanskan kuninkaan Hannu I:n joukot pyrkivät Otto Rudin johdolla valloittamaan Suomen. Tanskalaiset ryöstelivät rannikkoa ja polttivat Turun vuonna 1509.
1516 Venäläiset hyökkäsivät Suomeen Venäläiset hyökkäsivät Suomeen rikkoen aseleposopimuksen.[4]
1521-1523 Kristian II hyökkäsi Ruotsiin ja Suomeen Tanskan kuningas Kristian II valloitti Ruotsin ja Suomen. Kustaa Erikinpojan (Kustaa Vaasa) johtama kapinaliike karkotti kuitenkin hänet Lyypekin tuella. Suomessa taisteluita käytiin mm. Turun, Viipurin ja Raaseporin linnojen omistuksesta.
1534-1537 Kreivisota Tanskan kanssa liittoutunut Ruotsi irrottautuu Lyypekin holhouksesta. Suomessa sotatoimet rajoittuivat Viipurin linnan ja Olavinlinnan piirityksiin linnanpäälliköiden asettauduttua Lyypekin puolelle.
1542 Dacken sota Nils Dacken johtama laaja talonpoikaiskapina Ruotsissa. Kapinan kukistamiseen osallistui suomalaisia joukkoja.
15551557 Suuri Venäjän sota Venäjän ensimmäisenä tsaarina Iivana Julma. Joutselän taistelussa Karjalankannaksella lyötiin venäläinen hyökkäysosasto. Rauhanneuvottelijana toiminut Mikael Agricola kuoli matkalla neuvotteluista Kuolemajärven Kyröniemen kylässä 9. huhtikuuta 1557.
1563 Erik XIV:n ja Suomen herttua Juhana konflikti Ruotsin kuningas Erik XIV ja Suomen herttua Juhana ajautuivat aseelliseen välienselvittelyyn: Turun linna valloitettiin ja herttua vietiin vankina Ruotsiin.
1563-1570 Seitsenvuotinen sota Tanska-Norjan, Puola-Liettuan ja Lyypekin muodostaman liittouman ja Ruotsin välisessä sodassa suomalaisia joukkoja sotatoimissa Blekingen ja Hallannin alueilla. Suomalaiset osallistuivat verilöylyyn Ronnebyn kaupungissa.
15701595 Pitkäviha Ruotsin 25-vuotinen sota Venäjää vastaan, joka päättyi Täyssinän rauhaan. Sota näännytti pahoin Suomen väestöä. Oulujärven alueen uudisasutus kärsi vakavaa tuhoa. Helsinki ja Porvoo hävittiin. 1580-luvulla raivosi rappasota ja aselevosta huolimatta pohjalaiset ja vienalaiset talonpojat tekivät julmia hävitysretkiä toistensa kimppuun. Yksi tällaisten sissiretkien johtana toimi Pekka Vesainen.
1592 Rautalammin ensimmäinen kapina Nuijasotaa edeltäneissä levottomuuksissa Rautalammin talonpojat hyökkäsivät joulukuun yönä Uplannin lipustoon kuuluneen ratsumies Hannu Niilonpojan kimppuun ja surmasivat hänet ja hänen palvelijansa. Muita huoveja otettiin kiinni ja heitä mestattiin. Kapinapurkaus kuitenkin tukahdutettiin nopeasti, jolloin talonpoikia pakeni metsiin ja osa heistä surmattiin.
15961597 Nuijasota Ruotsin sisäisen valtataistelun yhteydessä pohjalaiset, hämäläiset ja savolaiset talonpojat nousevat kapinaan verotusta, riistoa ja sotilasterroria vastaan. Suuri määrä talonpoikia tapettiin ja kapinajohtaja Jaakko Ilkka mestattiin sodan päätteeksi.
1599 Marttilan taistelu Ruotsin valtionhoitaja, Kaarle-herttua, kukisti syrjäytettyä Sigismund-kuningasta kannattaneen Suomen aatelin aseellisen vastarinnan Marttilan taistelussa. Taistelun jälkeen Suomen aateliset taltutettiin Turun verilöylyssä.
1600-luku
1600-1629 Puolan sota Ruotsi ja Puola taistelivat Liivinmaan herruudesta. Sodassa oli neljä aktiivista vaihetta, joiden välillä vallitsi aselepo:
16101617 Inkerin sota Sekasorron aika Venäjällä. Ruotsi ja Puola sekaantuivat Venäjän sisäisiin valtataisteluihin. Jakob De la Gardien joukot miehittävät Novgorodia ja Moskovaa. Käkisalmen valloitus. Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsi sai Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan. Novgorod kuitenkin joudutaan luovuttamaan eikä ruotsalaista prinssiä saada Venäjän tsaariksi.
1611-1613 Kalmarin sota Etelä-Ruotsin alueella käyty Ruotsin tappiollinen sota Tanskaa vastaan. Suomalaisia mukana. Älvsborgin lunnaat.
16181648 kolmikymmenvuotinen sota Saksaa runteleva suursota koostui useista erillisistä sodista ja päättyi lopullisesti Westfalenin rauhaan 1648. Ruotsi liittyy sotaan 1630. Breitenfeldin ensimmäinen ja toinen taistelu. Lützenin taistelu. Suomalaiset hakkapeliitat hävittävät Saksaa ja Böömiä. Ruotsi nousi suurvallaksi ja sai hallintaansa alueita Saksassa. Myös Tanskaa vastaan taisteltiin: Brömsebron rauhassa muun muassa Gotlanti siirtyi Ruotsille. Sodat rasittivat pahoin Suomen ja Ruotsin väestöä.
16551661 Pohjan sota Suomalaisia joukkoja Ruotsin armeijassa.
  • 16551660: sota Puolaa vastaan Liettuassa ja Puolassa. Puolan kruunua havitteleva Kaarle X Kustaa valloitti Varsovan, mutta joutui perääntymään katolisen kansannousun johdosta. Tämän jälkeen Ruotsin uusi suurhyökkäys liitossa Brandenburgin kanssa. Varsovan taistelussa saavutetusta voitosta huolimatta edessä oli taas perääntyminen Itämeren rannikolle. Olivan rauha vuonna 1660 päätti Ruotsin ja Puolan vuodesta 1598 jatkuneen kruununperimysriidan.
  • 16561658: Kaarle X Kustaan Venäjän sota eli ruptuurisota. Venäjän hyökkäys Liivinmaalle, Inkeriin, Karjalaan ja Suomeen torjuttiin alivoimasta huolimatta. Ortodoksinen talonpoikaisväestö tuki venäläisiä. Venäläisten perääntyessä Käkisalmen läänin ortodoksiväestöä pakeni runsaasti Venäjälle. Ruotsin Karjala luterilaistui ja suomalaistui. Välirauhaa seurasi Kardisin rauha vuonna 1661. Stolbovan rauhassa 1617 päätetty valtakunnanraja pysyi ennallaan.
  • 1657-1658: Tanskan sota. Puolasta marssinut Kaarle X Kustaa hyökkäsi etelästä Tanskan kimppuun. Kuuluisa "jäämarssi" Iso-Beltin salmen yli Själlantiin. Roskilden rauhassa Ruotsi sai suuret alueet: Skånen, Blekingen, Hallandin ja Bohuslänin, Bornholmin saaren sekä Trondheimin läänin Norjasta.
  • 1658-1660: Kolmiliiton ja Tanskan sodat. Itävalta, Brandenburg ja Puola tekivät kolmiliiton Ruotsia vastaan. Ruotsi rikkoi rauhan ja hyökkäsi uudestaan vuonna 1658 lopettaakseen Tanskan itsenäisyyden. Kööpenhaminan piiritys. Juutinrauman meritaistelu. Hollannin laivaston tukema Tanska selviytyi. Kööpenhaminan rauhassa Ruotsi joutui palauttamaan Bornholmin ja Trondheimin läänin, mutta ei Skånea ja sen naapurimaakuntia.
16741679 Skånen sota Tanska yritti valloittaa Ruotsilta takaisin edellisissä sodissa menettämänsä Juutinrauman itäpuoliset maakunnat. Mukana myös suomalaisia joukko-osastoja. Lundin taistelu oli pohjoismaiden historian verisimpiä.
1700-luku
17001721 Suuri Pohjan sota Saksin, Tanskan ja Venäjän yhteinen hyökkäys Ruotsin kimppuun. Aluksi Ruotsi tyrmäsi kaikki hyökkääjät yksi kerrallaan (esim. Narvan taistelu), mutta Kaarle XII:n johtama armeija kohtasi lopulta tuhonsa Ukrainassa Pultavan taistelussa Moskovaan pyrkiessään. Pietari Suuren Venäjä miehitti Suomen vuosina 17131714 nousten Itämeren hallitsevaksi suurvallaksi. Napuen taistelu. Kajaanin linnan piiritys. Isoviha. Uudenkaupungin rauha vuonna 1721 lopetti Ruotsin suurvalta-aseman, ja luovutti Venäjälle mm. Liivinmaan ja Viron, Inkerinmaan ja suuren osan Viipurin lääniä. Suomi oli sodan ja miehityksen jäljiltä köyhtynyt ja ränsistynyt, ja Ruotsin menettämistä Viipurin läänin alueista tuli Venäjän hallitsema ns. Vanha Suomi.
17411743 Hattujen sota

Pikkuviha

Hattupuolueen epäonnistunut revanssisota Venäjää vastaan. Lappeenrannan taistelu. Suomi miehitettynä. Venäjän keisarinna Elisabet kannusti suomalaisia itsenäistymään Ruotsista. Turun rauhassa Venäjä sai lisää alueita Suomen kaakkoisosasta (ns. Vanha Suomen loppuosa).
17561763 Seitsenvuotinen sota Iso-Britannia ja Preussi vastassaan Ranska, Saksa, Itävalta, Venäjä, Ruotsi ja Espanja. Ruotsin osalta Pommerin sota.
17881790 Kustaa III:n sota Ruotsin Kustaa III:n aloittama sota Venäjää vastaan. Ruotsi sai vastaansa myös Tanskan. Rintamalinjat kulkivat Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Kiivasta merisotaa Suomenlahdella. Anjalan liitto. Porrassalmen, Parkumäen ja Ruotsinsalmen voitoista huolimatta Ruotsi ei saanut Värälän rauhassa lisäalueita.
1800-luku
18081809 Suomen sota Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta tarkoituksenaan taivuttaa Ruotsi mukaan Englannin mannermaansulkemukseen. Viaporin antautuminen romahdutti Ruotsin puolustusstrategian. Taistelut keskittyivät Pohjanmaalle ja Savoon. Meritaisteluita Turunmaan saaristossa. Oravaisten taistelu. Koljonvirran taistelu. Haminan rauha.
18301831 Puolan kapina Suomen Kaarti oli mukana kukistamassa puolalaisten kansannousua Venäjän valtaa vastaan. Kiivas taistelu Varsovassa. Raskaat tappiot kärsinyt kaarti sai tunnustuksena Pyhän Yrjön ritarikunnan lipun.
18531856 Krimin sota Suomi oli Krimin sodan sivunäyttämönä. Oolannin sodassa Englannin ja Ranskan laivastot hyökkäilivät Suomen rannikoille tuottaen suurta tuhoa. Bomarsundin taistelu ja Viaporin pommitus. Kokkolassa englantilainen maihinnousu torjuttiin (Halkokarin kahakka).
18771878 Turkin sota Venäjä hyökkäsi Turkkia vastaan tavoitellessaan Välimerelle johtavia salmia ja panslavismin hengessä Balkanin slaavikansojen suojelijan asemaa. Suomen Kaarti pantiin liikekannalle, vapaaehtoisia ilmoittautui yli tarpeen. 900-miehinen kaarti kärsi laulun sanoin "vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa". Neljäsosa miehistä kuoli tauteihin tai kaatui taistelussa. Kunnostautunut kaarti sai vanhan kaartin arvonimen. Voitoistaan huolimatta Venäjä pakotettiin Berliinin kongressissa luovuttamaan valloittamansa alueet.
1900-luku
19141918 Ensimmäinen maailmansota Suomen alueella ei juurikaan ollut sotatoimia, mutta yhteensä noin 2 500 suomalaista osallistui sotaan joko Venäjän tai Saksan armeijassa (jääkäriliike). Venäjän armeija teki Suomessa runsaasti linnoitustöitä vihollisen maihinnousun varalta.
1918 Suomen sisällissota Ensimmäinen maailmansota hajotti Venäjän keisarikunnan, mikä johti vastaavaan yhteiskunnan hajoamiseen ja taisteluun valtiovallasta myös Suomessa. Sisäinen valtataistelu aiheutti lopulta sisällissodan Etelä-Suomea hallinneiden punaisten (Suomen kansanvaltuuskunta) sekä Keski- ja Pohjois-Suomea hallinneiden valkoisten (Vaasan senaatti) välillä, 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Tampereen taistelu maalis-huhtikuussa 1918 oli sisällissodan ratkaiseva yhteenotto, joka päättyi valkoisten voittoon. Neuvosto-Venäjä tuki punaisia sotajoukoin ja asein. Valkoiset voittivat sodan keisarillisen Saksan tuella. Saksan armeija miehitti eteläisimmän Suomen tärkeitä keskuksia. Sodan aikana molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan jälkeen tuhansia punaisia tai punaisiksi epäiltyjä kuoli vankileireillä nälkään ja tauteihin. Yhteensä sota vaati 37 000 uhria.[33]
19181922 Heimosodat Muutama tuhat vapaaehtoista suomalaista osallistui sotatoimiin, joissa tuettiin ”heimokansojaVirossa, Inkerissä ja Itä-Karjalassa.
19391940 Talvisota Sota alkoi Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen lavastamalla Mainilan laukaukset. Neuvostoliitto uskoi valtaavansa Suomen muutamassa viikossa – siihen kuitenkaan pystymättä. Raatteen tien taistelu. Kollaan taistelu. Merkittävistä torjuntavoitoista huolimatta Suomen voimat ehtyivät ylivoimaa vastaan käydyssä epätasaisessa kamppailussa. Moskovan rauhassa Suomi menetti suuria alueita: Karjalan sekä Sallan ja Kuusamon itäosat. Lisäksi Hanko vuokrattiin Neuvostoliitolle.
19411944 Jatkosota Jatkosota oli suomalaisten näkökulmasta talvisodan jatke, jossa suomalaiset lähtivät valtaamaan Neuvostoliitolta takaisin talvisodassa menetettyjä alueita. Sota alkoi Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon, joka piti Suomea Saksan liittolaisena, koska Suomessa oli saksalaisia joukkoja ja Suomen ilmatilaa käytettiin saksalaisiin pommituslentoihin. Neuvostoliitto iski pommikonein Suomeen, minkä jälkeen Suomi julisti sodan. Myöhemmin myös Iso-Britannia, sekä Australia, Kanada ja Uusi-Seelanti toimittivat sodanjulistuksen Suomelle. Aluksi suomalaisten onnistui edetä menetetyille alueille ja vanhan rajan ylikin. Itä-Karjalan miehitys. 1944 kesällä Neuvostoliitto aloitti Karjalankannaksella suurhyökkäyksensä, joka pysäytettiin lopulta Talin–Ihantalan taistelussa. Rauhanteossa menetettiin Moskovan rauhan rajojen lisäksi Petsamo sekä Porkkala vuokralle 50 vuodeksi.
19441945 Lapin sota Jatkosodan välirauhansopimuksen vaatimuksena oli, että Suomi ajaa saksalaisjoukot pois Lapista. Aluksi saksalaiset vetäytyivät ilman taistelua ja suomalaiset joukot lähinnä vain seurasivat vetäytyjää. Neuvostoliitto kuitenkin vaati aloittamaan varsinaiset sotatoimet saksalaisia vastaan. Seuranneen täysimittaisen sodan aikana saksalaiset tuhosivat jättämiään alueita ja polttivat mm. Rovaniemen.
2000-luku
2002 Afganistanin sota Suomen sotilasoperaatio Afganistanissa (2002-): Suomi on osallistunut noin 200[34] sotilaan voimin ISAF-kriisinhallintaturvaoperaatioon Afganistanin sisällissodassa vuodesta 2002. Vuodesta 2003 operaatio on ollut Naton johtama ja YK:n turvallisuusneuvoston laajentamana mandaatti on koskenut koko Afganistania.[35] Vuonna 2006 Isaf yhdistettiin Yhdysvaltojen Enduring Freedom -operaation kanssa, jonka tavoitteena on tuhota islamistien valta Afganistanissa ja Pohjois-Pakistanissa. Keväällä ja kesällä 2009 Suomessa virisi keskustelua siitä, onko rauhanturvaoperaatioon osallistuminen johtanut siihen, että Suomesta on tosiasiallisesti tullut sisällissodan osapuoli.[36] [37] [38] Vuonna 2010 Suomi suunnitteli liittyvänsä uuden kansainvälisen taisteluosaston perustamiseen Afganistanin sodassa. Taisteluosaston tehtävänä olisi joustavasti puuttua afganistanilaisten vihollistaistelijoiden liikkeisiin ja solutukseen Pohjois-Afganistanissa, torjua iskuja ja järjestää afgaaniarmeijan koulutusta.[39]
2011 Somalian merirosvo-operaatio Suomi osallistui vuonna 2011 EU:n johtamaan Atalanta-sotilasoperaatioon, jonka tarkoituksena oli Somalian rannikolla kauppa-alusten suojaaminen somalialaisia merirosvoja vastaan. Sotilasoperaatioon osallistui 120 suomalaista sotilasta. Operaation aikana suomalainen sota-alus Pohjanmaa upotti yhden somalialaisen aluksen ja pidätti 18 merirosvoa epäiltynä aluskaappauksen yrityksestä. Somalialaiset kuitenkin vapautettiin, koska mikään maa ei halunnut ottaa heitä vastaan oikeudenkäyntiä varten. [40]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haapa, Pertti (1995): Kun yhteiskunta hajosi, Suomi 1914–1920. ISBN 951-37-1532-9.
  • Harrison, Dick: Gud vill det! : nordiska korsfarare under medeltiden. Ordfront Förlag AB, 2005. ISBN 91-7037-119-9.
  • Line, Philip: Kingship and State Formation in Sweden, 1130-1290. BRILL, 2007. ISBN 9004155783. Google Books. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b OMACL: Heimskringla: The Ynglinga Saga omacl.org. Viitattu 3.9.2017.
  2. a b Ynglinga saga www.snerpa.is. Viitattu 3.9.2017.
  3. Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 253-254. Gaudeamus, 2015.
  4. a b c d e f Latinan kielestä Suomentaneet Martti Linna, Jorma Lagersted ja Erkki Palmen: Johannes Messenius: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988.
  5. K. H. Nielsen: Euran miekka skandinaavisesta näkökulmasta. Artikkeli kirjassa Viikinkejä Eurassa? Pohjoismaisia näkökulmia Suomen esihistoriaan. (toim. Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander). Eura 2001. ISBN 9789529135615.
  6. a b Fornaldarsögur Norðurlanda www.germanicmythology.com. Viitattu 30.8.2017.
  7. OMACL: Heimskringla omacl.org. Viitattu 7.8.2017.
  8. The Testament of Cresseid omacl.org. Viitattu 7.10.2017.
  9. Saxo Grammaticus, Gesta Danorum, Liber 1, Caput 4 wayback-01.kb.dk. Viitattu 7.10.2017. (latinaksi)
  10. Edited by Joonas Ahola & Frog with Clive Tolley: Fibula, Fabula, Fact: The Viking Age in Finland, s. 422. Studia Fennica, 2014.
  11. Jukka Peltovirta: Hämeen käräjät osa 1, s. 156. Hämeen heimoliitto, 2000.
  12. Jukka Peltovirta: Hämeen käräjät osa 1, s. 156. Hämeen heimoliitto, 2000.
  13. a b c d e The Chronicle of Novgorod London Offices of the Society, 1914. Viitattu 11.7.2016.
  14. Toimittanut Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 8. Historian Aitta, 1989.
  15. Pirjo Uino: Ancient Karelia, s. 194-195. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 104, 1997.
  16. Древнерусские берестяные грамоты. Грамота №590 gramoty.ru. Viitattu 13.1.2017.
  17. a b c d e f g h The Chronicle of Novgorod London Offices of the Society, 1914. Viitattu 11.7.2016.
  18. Line 2007, s. 412.
  19. a b c d e toimi. Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä. Historian Aitta, 1989.
  20. Pirjo Uino: Ancient Karelia, s. 192. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 104, 1997.
  21. Line 2007, s. 333.
  22. a b Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 380. Gaudeamus, 2015.
  23. Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 94. Svenska litteratrusällskapet i Finland. Helsinki., 2010.
  24. Jukka Korpela: Idän orjakauppa keskiajalla, s. 120. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2014.
  25. Toim. Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 44. Historian aitta, 1989.
  26. Toimittanut Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 64. Historian Aitta, 1989.
  27. toimittanut Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 82-83. Historian Aitta, 1989.
  28. Toimittanut Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 84-85. Historian aitta, 1989.
  29. Toimittanut Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 138. Historian aitta, 1989.
  30. suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna: Eerikinkronikka, s. 99. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2013.
  31. Pirjo Uino: Ancient Karelia, s. 346. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 104, 1997.
  32. Line 2007, s. 440.
  33. Haapala 1995
  34. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/10/968810
  35. Puolustusvoimat: Operaatiot: Afganistan. Viitattu 18.10.2009.
  36. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hägglund+Suomalaisjoukot+eivät+kuulu+Afganistaniin/1135249384550
  37. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/10/984789
  38. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/73974-viro-sanoo-suoraan-%E2%80%9Dsuomalaiset-ovat-sodassa-%E2%80%93-varmasti%E2%80%9D
  39. http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/01/isaf-operaatio_muuttaa_luonnettaan_pohjois-afganistanissa_1384897.html
  40. http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/su+puolustusvoimat.fi/puolustusvoimat.fi/puolustusvoimat/kansainvalinen+yhteistyo/kansainvalinen_kriisinhallinta/operaatiot_etusivu/somalian+merialue/somalian+merialue

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]