Pohjalaiset

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pohjalaiset
Ostrobothnia coat of arms.svg
Historiallinen Pohjanmaan vaakuna.
Asuinalue Etelä-Pohjanmaan maakunnan vaakuna.svg Etelä-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa.vaakuna.svg Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaan vaakuna.svg Pohjois-Pohjanmaa
Kielet Etelä-Pohjanmaan murre,
keski- ja pohjoispohjalaiset murteet

Pohjalaiset on nimitys Pohjanmaan asukkaille. Heidän katsotaan muodostavan kaksi Suomen kansan heimoista: keski- ja pohjoispohjalaiset sekä eteläpohjalaiset.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjanmaan varhaisin asutus sijoittui kivikaudella silloiselle rannikolle, joka nykyisin on jäänyt alueen jokien keskijuoksulle. Myös pronssi- ja varhaisrautakautisesta asutuksesta on Pohjanmaalla runsaasti arkeologista tietoa. Keskisellä rautakaudella (noin 400 - 800 jaa.) Vaasan ympäristössä kukoisti vauras asutus, joka myöhemmin ilmeisesti hävisi tai taantui. Historiallisen ajan alkuaikoina Pohjanmaalla asuivat rinnakkain saamelaiset ja todennäköisesti Satakunnasta lähtöisin olleet suomenkieliset uudisasukkaat. Vuoden 1100 tienoilla karjalaiset levittivät asutuksensa Pohjanmaan pohjoisosassa aina meren rannalle saakka. 1200-luvun tienoilla rannoille ilmaantui ruotsalaista väestöä, joka työnsi itämerensuomalaista asutusta sisämaahan päin. Sittemmin Pohjanmaalle siirtyi myös hämäläistä väkeä ja 1530-luvulta savolaisia kaskenpolttajia kiilana Pohjanlahden rannikkoseudulle saakka.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjalaisille kehittyi 1800-luvulla omalaatuinen kulttuuri, johon olennaisena osana kuuluvat voimakas talonpoikainen itsetunto ja varsinkin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla kansanmusiikki ja rakennustaide.

Murre[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjalaismurteet jakautuvat eteläpohjalaiseen murteeseen sekä keski- ja pohjoispohjalaisiin murteisiin. Näiden murrealueiden sisällä on lisäksi vielä omia vivahteita, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla sanat ilma, lähdetään, noin pieni ja jotta ovat Kurikassa ilima, lähäretähän, nuon pieni ja jotta, kun taas Kauhavalla ilama, lähärethän, nuan piäni ja Lapualla notta ja niin edelleen pieniä eroavaisuuksia. Pienitäryinen r-äänne on Jalasjärven erikoispiirre, eikä sitä esiinny missään muualla eteläpohjalaisen murteen alueella.

Pohjalaisiin liittyvät stereotypiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarlo Hännisen "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten" vuodelta 1929 sanoo pohjalaisista seuraavaa: "Pohjalaiset ovat erikoinen heimohaara, joka näyttää syntyneen hämäläisten, savolaisten ja ruotsalaisten sekoittumisen kautta. Pohjalaiset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia ja kerskailevaisia. He ovat kestäviä maantyössä ja taitavia käsitöissä."

Kuuluisia pohjalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.