Samuli Paulaharju

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Samuli Paulaharju
Samuli Paulaharju 1910s.jpg
Syntynyt 14. huhtikuuta 1875
Kurikka
Kuollut 6. helmikuuta 1944 (68 vuotta)
Oulu
Ammatit kirjailija, kansakoulunopettaja, valokuvaaja
Kansalaisuus suomalainen
Äidinkieli suomi
Puoliso Kreeta-Liisa Paulaharju (k. 1913)
Jenny Paulaharju (1919–1964)
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Samuli Paulaharju (14. huhtikuuta 1875 Kurikka6. helmikuuta 1944 Oulu) oli kansakoulunopettaja, kirjailija ja kansanperinteen kerääjä. Paulaharju oli myös merkittävä suomalainen valokuvaaja.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paulaharjun entinen asunto Oulun Tuirassa. Myöhemmin Sinisenä talona tunnetussa rakennuksessa on toiminut muun muassa antikvariaatti.

Paulaharju oli käsityönopettajana Oulun kuurojen koulussa, ja hän työskenteli myös Oulun museon hoitajana. Hän valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1901. Seminaarin opettaja Yrjö Blomstedtin kehotuksesta Paulaharju alkoi kesäisin tehdä kansanperinteen keruumatkoja. Paulaharju muutti vuonna 1904 Ouluun, missä hän asui kuolemaansa saakka. Paulaharju tapasi ihmisiä, haastatteli heitä ja kirjoitti muistiin tuhansia sivuja vanhojen kertomuksia entisistä tavoista, taioista ja tapahtumista yli neljänkymmenen vuoden aikana. Paulaharju otti myös keruumatkoillaan runsaasti valokuvia, ja hän piirsi taidokkaasti kohteita ja vanhoja esineitä. Matkat hän teki vuodesta toiseen pääosin jalan – satoja, jopa tuhat kilometriä kesässä.

Samuli Paulaharjun ensimmäinen vaimo oli Kreeta-Liisa (o.s. Isokorpi), ja tästä avioliitosta syntyi viisi lasta. Kreeta-Liisa kuoli 1913. Samulin toinen vaimo Jenny Paulaharju (vuodesta 1919) oli myös opettajana samassa kuurojen koulussa. Tämä avioliitto oli lapseton. Samuli ja Jenny matkustivat usein yhdessä keräten kansanperinnettä. Talvisin Samuli Paulaharju työsti kesäisten keruumatkojensa tuloksia julkaistavaksi. Aikalaisten kertoman mukaan tämäkin työvaihe toteutettiin äärimmäisen pikkutarkasti.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on runsaat Paulaharjun kokoamat kokoelmat, joista on hyödynnetty julkisuudessa vain osaa. Elämänsä aikana Paulaharju julkaisi kymmeniä teoksia ja satoja lehtijuttuja, ja hän oli Suomen tuotteliaimpia kirjailijoita. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1943. Elämäkertateoksen mukaan Paulaharju joutui jossain määrin kärsimään ja muutamien henkilöiden taholta tuntemaan alemmuudentunnetta akateemisen loppututkinnon suorittaneiden ammattitutkijoiden seurassa. Jälkimaailma on kääntänyt arvostukset. Sekä Paulaharjun kuvaileva että suoremmin kansatieteellinen tuotanto nauttii suurta arvostusta, ja hänen kirjoistaan ilmestyy uusia painoksia.

Paulaharju osui tallettamaan myöhemmin kirjaimellisesti kadonnutta maailmaa esimerkiksi teoksessaan Sompio. Sompion kylät jäivät sotien jälkeen tekoaltaiden alle. Sama koskee tietysti Petsamon kuvauksia. Kaunokirjallisin perustein Tunturien yöpuolta puolestaan on kulttikirjan maineessa, jonka se on saavuttanut sekoittamalla omaperäisesti tarinaperinteeseen yleismaailmallisen kauhukertomuksen aineksia.

Samuli ja Jenny Paulaharju asuivat Oulussa Tuiran kaupunginosassa Valta- ja Kalliotien puisessa kulmatalossa, joka tuli myöhemmin tunnetuksi nimellä Sininen talo. Tuiraan on vuonna 1995 pystytetty kuvanveistäjä Ari Kochin tekemä Samuli Paulaharjun muistomerkki Tuirasta Ruijan rannoille.

Tuomas Anhava oli Samuli ja Kreeta-Liisa Paulaharjun tyttärenpoika.[1] Jyri Paulaharju on Samuli ja Kreeta-Liisa Paulaharjun pojanpoika. [2][3]

Samuli Paulaharjun elämäntyön tunnettuuden parantamiseksi ja hänelle tärkeiden kansanperinteen keräämisen ja julkaisemisen sekä perinteisen käsityötaidon ja rakennustaidon edistämiseksi on perustettu Samuli Paulaharjun Säätiö[4]

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kansatieteellinen kuvaus asuinrakennuksista Uudellakirkolla Viipurin läänissä (1906)
  • Matkakertomuksia Karjalan kankahilta (1908)
  • Kuvauksia Hailuodosta (1914)
  • Kolttain mailta: Kansatieteellisiä kuvauksia Kuolan Lapista (1921)
  • Lapin muisteluksia (1922)
  • Kainuun mailta (1922)
  • Vanhaa Lappia ja Perä-Pohjaa (1923)
  • Syntymä, lapsuus ja kuolema. Vienan-Karjalan tapoja ja uskomuksia. (1924)
  • Vanha Raahe (1925)
  • Taka-Lappia (1927)
  • Ruijan suomalaisia (1928)
  • Suomenselän vieriltä (1930)
  • Seitoja ja seidan palvontaa. Eripainos aikakauskirjasta Suomi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1932.
  • Härmän aukeilta (1932)
  • Tunturien yöpuolta (1934)
  • Ruijan äärimmäisillä saarilla (1935)
  • Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta (1936)
  • Sompio: Luiron korpien vanhaa elämää (1939)
  • Rintakyliä ja larvamaita (1943)

Postuumit teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Metsän satua ja totta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000 (1. painos 1945). ISBN 951-746-236-0.
  • Vaeltaja tunturien maassa. Porvoo: WSOY, 1947.
  • Kymmenen virran maata. Toimittanut Erkki Kärkkäinen. Oulu: Oulu-seura, 1995. ISBN 951-96461-1-6.
  • Syntymä, lapsuus ja kuolema: Vienan Karjalan tapoja ja uskomuksia. Toimittanut Pekka Laaksonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-825-5.
  • Karjalaista rakennustaitoa: Kuvaus Pohjois- ja Itä-Karjalan rakennuksista. Toimittanut Pekka Laaksonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-525-4.
  • Kytösavujen mailla: Kuvauksia Etelä-Pohjanmaalta. Kirjoitukset julkaistu pääosin Vaasa-lehdessä 1920–1940-luvulla. Toimittanut Marjut Paulaharju. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30349-6.
  • Samuli Paulaharjun Inkeri. Lehtikirjoituksia Samuli Paulaharjun vuonna 1911 Inkeriin suuntautuneelta rakennustutkimusmatkalta. Toimittanut Marjut Paulaharju. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Museovirasto, 2010. ISBN 978-951-616-217-4.
  • Ingermanlandija glazami Samuli Paulakharju Veloekspeditsija letom 1911 goda. Gjolj 2014.(venäl. Samuli Paulaharjun Inkeri). ISBN: 978-590-479-021-9

Uusintapainoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matkakuvia Karjalan kankailta 1907. Ilmestynyt aiemmin 1909 teoksessa: Matkakertomuksia Karjalan kankahilta, 1908. Toimittanut Pekka Laaksonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981. ISBN 951-717-251-6.
  • Kolttain mailta: Kansatieteellisiä kuvauksia Kuolan Lapista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009 (1. painos 1921). ISBN 978-952-222-072-1.
  • Lapin muisteluksia
  • Kainuun mailta: Kansantietoutta Kajaanin kulmilta. Porvoo: WSOY, 1958 (1. painos 1922).
  • Kainuun mailta : Kansantietoutta Kajaanin kulmilta. Julkaisupaikka: Helsinki: Salakirjat, 2016.
  • Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa. Helsinki: WSOY, 1963 (1. painos 1923).
  • Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa. Esipuhe Pekka Laaksonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010 (1. painos 1923). ISBN 978-952-222-171-1.
  • Taka-Lappia
    • Taka-Lappia, Kirja, 1927
    • Taka-Lappia, 2. p. WSOY, 1965
    • Taka-Lappia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011 (1. painos 1927). ISBN 978-952-222-266-4.
    • Taka-Lappia, näköispainos, Salakirjat, 2015 ISBN 978-952-5774-83-2
  • Ruijan suomalaisia. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985 (1. painos 1928). ISBN 951-0-13022-2.
  • Suomenselän vieriltä. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1981 (1. painos 1930). ISBN 951-0-10897-9.
  • Härmän aukeilta. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1996 (1. painos 1932). ISBN 951-0-20917-1.
  • Tunturien yöpuolta: Vanhoja tarinoita. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000 (1. painos: WSOY, 1934). ISBN 951-746-174-7.
  • Ruijan äärimmäisillä saarilla. Porvoo Helsinki: WSOY, 1968 (1. painos 1935).
  • Sompio
  • Rintakyliä ja larvamaita: Kurikan wanhaa elämää. Helsinki: WSOY, 2001 (1. painos 1943). ISBN 951-0-25729-X.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harju, Marjut: Samuli Paulaharju: Ruijanrannan reppuherra. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 490. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989. ISBN 951-717-537-X.
  • Paulaharju, Samuli (1875–1944) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anhava, Tuomas (1927–2001) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Paulaharju, Jyri (1932–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Paulaharju, Samuli (1875–1944) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. http://www.paulaharju.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]