Pohjois-Pohjanmaan museo
| Pohjois-Pohjanmaan museo | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | alueellinen vastuumuseo |
| Perustettu | 1896 |
| Sijainti | Ainolan puisto, Myllytulli, Oulu |
| Koordinaatit | |
| Vierailijoita vuodessa | 23 234 (2011, Ainolan museo)[1] |
| Ylläpitäjä | Oulun kaupunki |
| Johtaja | Pasi Kovalainen |
| Kotisivut |
www |
Pohjois-Pohjanmaan museo on perustettu vuonna 1896. Museo sijaitsee Ainolan puistossa Hupisaarilla Myllytullin kaupunginosassa Oulun keskustassa. Museorakennuksen on suunnitellut arkkitehti Oiva Kallio, ja se on valmistunut vuonna 1931. Vuosina 1911–1929 museo toimi vanhassa Åströmin perikunnan lahjoittamassa Ainola-huvilassa, joka tuhoutui tulipalossa 9. heinäkuuta 1929. Palossa tuhoutui myös osa museon kokoelmia.
Museo on kulttuurihistorian museo, jonka perusnäyttely esittelee Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun historiaa.
Perusnäyttely on uusittu vuonna 2002, ja siiheen kuuluvat muiden muassa
- Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan esihistoria, kansankulttuuri ja elinkeinot
- yhteiskunta- ja kulttuurihistoria
- koulu-, kirkko- ja rahaosastot
- merenkulku-, kalastus-, tervanpoltto- sekä varuskuntahistoria
- kirjailija Samuli Paulaharjun työhuone
- tyylihistoriaa esittelevät interiöörien ja puku-, lasi-, posliini- ja hopeakokoelmat.
Museon Lappi-osaston saamelaista kulttuuria esitellyt näyttely purettiin 2019.[2] Myös museossa aiemmin esillä ollut Mauri Kunnaksen hahmoihin perustuva Koiramäki-näyttely on purettu taloteknisten ongelmien vuoksi. Näiden ongelmien takia myös vaihtuvien näyttelyiden järjestäminen on keskeytetty.[3]
Pohjois-Pohjanmaan museo on suorittanut meriarkeologisia tutkimuksia 1970-luvulta lähtien. Päätutkimuskohteina ovat olleet Hailuodon pohjoispuolelle vuonna 1859 uponnut hollantilainen kauppalaiva, kuunarikoffi Sophia Maria sekä niin kutsuttu Laitakarin malmihylky.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ ”4. Kävijät ja avoinnaolo museokohteittain 2011”, Museotilasto 2011, s. 37. Helsinki: Museovirasto, 2012. ISSN 1239-4149 (Painettu) ISSN 1798-4572 (Verkkojulkaisu). Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 15.5.2013).
- ↑ Oulussa esiteltiin vielä viime viikolla shamaanin pääkalloa ja luurangon jäänteitä – onko tämä nykypäivänä sopimatonta? Yle Uutiset. 28.8.2019. Viitattu 9.7.2022.
- ↑ Esittely Pohjois-Pohjanmaan museo Oulun kaupunki - www.ouka.fi. 22.12.2020. Viitattu 9.7.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjois-Pohjanmaan museo Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Museo- ja tiedekeskus Luuppi |
| Oulun taidemuseo | Pohjois-Pohjanmaan museo | Tiedekeskus Tietomaa |
| Puistot ja nähtävyydet | Franzénin puisto • Heinätorin puisto • Hollihaan puisto • Hautausmaa • Mannerheimin puisto • Hupisaaret • Kasvitieteellinen puutarha • Kaupunginojan puistovyöhyke • Letonniemi • Markkuun ryhmäpuutarha • Pilpasuo • Tuiranpuisto • Hautausmaa • Äimäraution siirtolapuutarha |
| Museot | Automuseo • Kierikkikeskus • Merimiehenkotimuseo • Sahamuseo • Pohjois-Pohjanmaan museo • Taidemuseo • Turkansaaren ulkomuseo |
| Rakennukset ja alueet | Kauppahalli • Kauppatori • Kaupungintalo • Kaupunginteatteri • Maikkulan kartano • Nallikari • Nuijamiesten lava • Pikisaari • Rotuaari • Tietomaa • Tuiran sillat • Tuomiokirkko • Vesaisenlinna • Villa Hannala • Ylikiimingin kirkko |
| Patsaat ja veistokset | Frans Mikael Franzénin patsas • Futura – Tuntematon • Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus • Kalasääski ja lohi • Kevätmyrskyä • Pallautuneet • Pohjan neito • Polskis • Ruutuvihko • Siivet • Toripolliisi • Tuirasta Ruijan rannoille • Valaistuksen tie |