Toripolliisi

Toripolliisi
Nimi	Toripolliisi
Tekijä	Kaarlo Mikkonen
Valmistumisvuosi	1987
Taiteenlaji	kuvanveisto
Teostyyppi	veistos
Materiaali	pronssi
Korkeus	220 cm
Leveys	150 cm
Syvyys	112 cm
Sijainti	Oulun Kauppatori
Koordinaatit	65°00′48″N, 025°27′53″E
	[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
	Infobox OK

Toripolliisi on Oulun kauppatorilla seisova pronssinen patsas.

Patsaan on valmistanut kuvanveistäjä Kaarlo Mikkonen vuonna 1987. Patsas paljastettiin Oulun päivänä 5. syyskuuta 1987, ja siitä on tullut yksi Oulun tunnetuimmista symboleista. Veistos esittää vanhan ajan oululaista toripoliisia, jotka valvoivat torin järjestystä vuosina 1906–1979.

Patsaan mitat ovat 220 × 150 × 112 cm. Toripolliisi rahoitettiin vuonna 1985 aloitetulla kansalaiskeräyksellä, jonka lisäksi myytiin postikortteja, pieniä kipsiveistoksia ja Antellin patsasaiheisia piparkakkuja. Patsas paljastettiin syyskuussa 1987.^[1] Mikkosen toinen julkinen veistos, vuonna 2001 paljastettu Uusi aika sijaitsee Kajaanissa.

Esikuvana Toripolliisi-patsaan hahmolle on ollut Kaarlo Mikkosen ensimmäisen puolison, kuvanveistäjä Raili Mikkosen isä, Paimion nimismies Pekka Repo.^[2]

Toripolliisista on vuosikymmenten aikana muodostunut yksi Oulun tunnetuimmista maamerkeistä ja kaupungin epävirallinen tunnus. Patsasta puetaan säännöllisesti erilaisiin asuihin paikallisten juhlapäivien, tapahtumien ja kampanjoiden yhteydessä luvanvaraisesti.^[3]

Historia

Toripolliisi-hankkeen sai alkunsa vuonna 1985, kun Oulun taidemuseon näyttelysihteeri Kaija-Rita Koivisto vieraili Kaarlo Mikkosen työhuoneella Kajaanissa. Koivisto ihastui taiteilijan 1960-luvulla valmistamaan pieneen kipsiveistokseen, joka esitti poliisia, ja ehdotti siitä suurennetun version toteuttamista Oulun kauppatorille.^[4]

Koivisto kokosi hankkeen tueksi paikallisia vaikuttajia ja perusti yhdessä kulttuuritoimittaja Kaisu Mikkolan kanssa Toripolliisineuvoston. Patsashankkeen rahankeräystä varten perustettiin erillinen Toripolliisipatsasvaltuuskunta. Hankkeen suojelijoiksi ryhtyivät Oulun kaupunginjohtaja Ilmo Paananen ja poliisimestari Erkki Haikola.^[4]

Patsaan kustannusarvio oli noin 200 000 markkaa eli noin 80 000 euroa. Rahoitus päätettiin kerätä kansalaiskeräyksellä, jotta veistoksesta muodostuisi oululaisten yhteinen kaupunkisymboli. Keräyksen käytännön järjestelyistä vastasi Oulun kaupungin kulttuuritoimi Ritva Tienarin johdolla.^[4]

Varainkeruu

Toripolliisi-hanke julkistettiin Oulun päivillä 7. elokuuta 1985.^[5] Kaupunkilaisia kannustettiin osallistumaan keräykseen lahjoituksilla sekä erilaisilla tempauksilla.

Varoja kerättiin muun muassa kaupungille sijoitettuihin lahjoitustonkkiin sekä erilaisten tapahtumien, arpajaisten ja myyjäisten avulla. Lisäksi myytiin Toripolliisi-aiheisia postikortteja, pienoispatsaita ja piparkakkuja. Keväällä 1986 järjestettiin hyväntekeväisyystapahtuma Kulliikit ja kukspelit -tanssit, ja samana vuonna Valtionrautatiet osallistui keräykseen järjestämällä höyryjunamatkoja Oulun ja Tuiran asemien välillä.^[4]

Ensimmäisen merkittävän lahjoituksen teki Oulun Kansallis-Osake Pankki, joka lahjoitti hankkeelle 10 000 markkaa helmikuussa 1986. Lopullisesti rahoitus saatiin kokoon, kun Oulun kaupunki myönsi hankkeelle puuttuneet 30 000 markkaa.^[4]

Julkistaminen

Toripolliisi paljastettiin juhlallisesti Oulun päivänä 5. syyskuuta 1987. Julkistamistilaisuudessa esiintyivät Poliisien kuoro ja Vaskiveikot. Patsaan paljastivat kaupunginjohtaja Ilmo Paananen ja poliisimestari Erkki Haikola.^[4]

Juhlapuheissa korostettiin Toripolliisin merkitystä oululaisuuden symbolina. Toripolliisineuvoston puheenjohtaja Ilkka Lantto totesi, että patsaan jalusta oli tarkoituksella tehty matalaksi, jotta hahmo olisi mahdollisimman helposti lähestyttävä.^[4]

Paljastamisen jälkeen patsaan vastaanotti Oulun kaupungin puolesta kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Rounaja. Veistos liitettiin Oulun kaupungin taidekokoelmaan, jota hallinnoi Oulun taidemuseo.^[4]

Lähteet

1 2 3 Toripolliisi, 1987 Oulun taidemuseo – julkiset ulkoveistokset. 1.12.2003. Oulun Taidemuseo. Arkistoitu 22.2.2025. Viitattu 2.1.2014.
↑ Paimion nimismiehestä Oulun Toripolliisiksi 1.10.2015. Kuvasto. Viitattu 11.10.2021.
↑ Julkisten veistosten käyttöluvat ja ohjeita Oulun taidemuseo. Viitattu 7.7.2026.
1 2 3 4 5 6 7 8 Toripolliisi - Oulun tunnetuin hahmo Oulun taidemuseo. 29.5.2026. Viitattu 7.7.2026.
↑ Oulun Toripolliisi katsonut oululaisten perään lähes 40 vuotta - syntyhetkissä kansalaiskeräystä ja appiukon mallia Mun Oulu. 5.6.2026. Viitattu 7.7.2026.

Aiheesta muualla

Oulun poliisilaitos: Toripolliisipatsas

Oulun nähtävyydet

Puistot ja nähtävyydet	Franzénin puisto Heinätorin puisto Hollihaan puisto Hautausmaa Mannerheimin puisto Hupisaaret Kasvitieteellinen puutarha Kaupunginojan puistovyöhyke Letonniemi Markkuun ryhmäpuutarha Pilpasuo Tuiranpuisto Hautausmaa Äimäraution siirtolapuutarha
Museot	Automuseo Kierikkikeskus Merimiehenkotimuseo Sahamuseo Pohjois-Pohjanmaan museo Taidemuseo Turkansaaren ulkomuseo
Rakennukset ja alueet	Kauppahalli Kauppatori Kaupungintalo Kaupunginteatteri Maikkulan kartano Nallikari Nuijamiesten lava Pikisaari Rotuaari Tietomaa Tuiran sillat Tuomiokirkko Vesaisenlinna Villa Hannala Ylikiimingin kirkko
Patsaat ja veistokset	Frans Mikael Franzénin patsas Futura – Tuntematon Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus Kalasääski ja lohi Kevätmyrskyä Pallautuneet Pohjan neito Polskis Ruutuvihko Siivet Toripolliisi Tuirasta Ruijan rannoille Valaistuksen tie

[oma-1] 1 2 3 Toripolliisi, 1987 Oulun taidemuseo – julkiset ulkoveistokset. 1.12.2003. Oulun Taidemuseo. Arkistoitu 22.2.2025. Viitattu 2.1.2014.

[2] Paimion nimismiehestä Oulun Toripolliisiksi 1.10.2015. Kuvasto. Viitattu 11.10.2021.

[3] Julkisten veistosten käyttöluvat ja ohjeita Oulun taidemuseo. Viitattu 7.7.2026.

[:0-4] 1 2 3 4 5 6 7 8 Toripolliisi - Oulun tunnetuin hahmo Oulun taidemuseo. 29.5.2026. Viitattu 7.7.2026.

[5] Oulun Toripolliisi katsonut oululaisten perään lähes 40 vuotta - syntyhetkissä kansalaiskeräystä ja appiukon mallia Mun Oulu. 5.6.2026. Viitattu 7.7.2026.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]