Piparkakku

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Piparkakkuja.
Keskieurooppalaisia piparkakkuja Toruńista.

Piparkakku eli pipari on inkiväärillä maustettu leivonnainen, jota syödään erityisesti jouluisin. Se on tavallisesti ohueksi leivottu rapea pikkuleipä, joka muotoillaan tarkoitukseen valmistetulla muotilla muistuttamaan esimerkiksi tähteä, sydäntä, ihmistä, eläintä tai muuta hahmoa. Piparkakkutalon tekeminen on jouluperinne.[1]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaisissa suomalaisissa piparkakuissa valmistusaineena käytetään tyypillisesti siirappia, sokeria, voita, vehnäjauhoja sekä mausteita kuten kardemummaa, neilikkaa, kanelia ja inkivääriä. Ainekset sekoitetaan ja taikinan annetaan tekeytyä. Seuraavana päivänä taikina kaulitaan noin 3 mm paksuksi levyksi, johon painetaan muotilla halutunmuotoisia piparkakkuja. Piparkakut kovettuvat uunissa rapeiksi. Valmiita pipareita koristellaan usein sokerikuorrutuksella. Piparkakkutaloa valmistettaessa tulee rakennuselementtien olla tavallisia piparkakkuja kovempia, jotta talo ei romahda.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piparkakkutalo.
Piparkakkutalo

Jo faraoiden Egyptissä valmistettiin piparkakkujen edeltäjiä, hunajakakkuja. Hunajaa pidettiin jumalten ruokana ja antiikissa siinä uskottiin piilevän pitkän iän salaisuus. Hunajakakkuja uhrattiin jumalille, ja jotta jumalat ymmärtäisivät paremmin, mitä niiltä pyydetään, kakkuja alettiin muotoilla erilaisiksi hahmoiksi.

Eurooppaan hunajakakut tulivat Kreikan kautta Egyptistä sekä idän kauppamatkoilta ja ristiretkeläisten mukana. Pitkään tätä jumalten herkkua saivat valmistaa vain luostarit, joille kertyi ylijäämähunajaa muun muassa mehiläisvahakynttilöiden valmistuksesta. Vähitellen resepti tuli myös leipureiden tietoisuuteen. Kun Kaukoidästä alettiin tuoda eksoottisia mausteita, niitä lisättiin taikinaan ja hunajan tilalle vaihtui sokeri. Piparkakku on saanut nimensä maustepippurista, joka oli ensimmäisiä pipareissa käytettyjä mausteita.

Pian hunajakakut muokkaantuivat eri Euroopan maissa erilaisiksi pipareiksi, esimerkiksi Saksassa pehmeiksi Lebkucheneiksi. Toisaalta vanhan tyylin hunajakakkuperinne jatkuu edelleen esimerkiksi Venäjällä ja Puolassa, jossa valmistetaan vuokaan leivottuja, pitkänomaisia, pehmeitä piernik-nimisiä maustekakkuja. Varsinkin Toruń (saks. Thorn) on kuuluisa piparkakuistaan. Venäläisten mausteisten hunajakakkujen (пряник eli prenikka) pinta kuvioidaan yleensä puisella muotilla.

Pohjoismaihin pipareiden valmistaminen kulkeutui osittain luostareiden välityksellä keskiajalla. Ensimmäisen kirjallisen dokumentin mukaan vuonna 1685 Turkuun tuotiin kaksi tynnyrillistä piparkakkuja Saksasta. Pohjolassa taikinaan lisättiin myös runsaasti voita. Nykyäänkin perinteiseen piparkakkutaikinaan kuuluu voi, joka tosin usein korvataan kokonaan tai osittain margariinilla. Suomessa piparkakkuja leivottiin ensin pappiloissa ja kartanoissa, joista reseptit kulkivat palvelusväen mukana kansan keskuuteen.[1]

Sokerikuorrutettua piparkakkutaikinasta valmistettua leivonnaisista sanotaan pumpernikkeliksi.

Uskomukset ja symboliikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkin piparkakkuihin liitetyistä uskomuksista kulkevat kansanperinteessä vielä tänäkin päivänä. Useimmiten näillä uskomuksilla haviteltiin onnea, rikkautta ja menestystä. Aikoinaan esimerkiksi uskottiin, että pitämällä piparkakkua kirkonmenojen ajan taskussa vältyttiin sairauksilta. Kakkuun siunaantui voimaa ja sitä syömällä välttyi tarttuvilta taudeilta. Luostareiden kahvipöydissä esiintyneiden eläinhahmoisten piparkakkujen tarkoituksena oli taas karjaonnen turvaaminen. Kristillisessä perinteessä piparkakkujen ja muiden makeiden joululeivonnaisten sanottiin kuvaavan synnitöntä Kristusta, enkelten leipää.[1]

Piparkakkumallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monilla piparkakkumalleilla on oma vertauskuvallinen merkityksensä, vaikka tätä ei enää välttämättä tiedostetakaan.

Esimerkiksi possupipari on symboli viikinkiajan uhrileivästä, jonka avulla jumalilta toivottiin rikkautta. Suomessa suosituin kukan mallinen piparkakku on hyvän sadon, rikkauden ja hedelmällisyyden vertauskuva. Piparkakku-ukko ja -akka puolestaan kuuluvat ikivanhaan elämänpuuaiheeseen, joka on pitkän ja onnellisen elämän symboli. Sydän, tähti ja lintu ovat uskonnollisia rakkauden, uskon ja Pyhän Hengen vertauskuvia. Sitä mukaa kun uskomukset ja symboliikka ovat vähentyneet, on muotteihin ilmaantunut myös uusia malleja. Nykypäivänä näemme piparkakkuina esimerkiksi autoja, viuluja ja muumeja.[1]

Piparkakun muodoilla on ollut myös poliittisia merkityksiä, esimrkiksi kun kansalliset tunnukset olivat kiellettyjä Unkarissa, siellä paistettiin vaakuna- ja kansallissankariaiheisia hunajakakkuja.[1]

Piparinleivonnan SM-kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Paras järjesti vuonna 2011 Suomen ensimmäiset Piparinleivonnan SM-kisat. Kisoissa palkittiin se, joka muotoilee, paistaa ja koristelee valmistaikinasta upeimman piparkakun.[3] Ensimmäisen piparimestaruuden vei helsinkiläinen Sakari Kannosto, jonka piparissa joulupukki moottoripyöräili. [4] Vuonna 2012 SM-voittajaksi selviytyi turkulainen Marika Löfgren, jonka sauna-teoksessa oli mm. piparihalkoja, -kiuas ja -saunakiulu. [5] Vuoden 2013 voittaja raisiolainen Ninna Mäkinen valmisti keinuvan keinuhevosen. [6] Vuonna 2014 kilpailun voitti kajaanilainen Sari Juntunen, jonka työssä oli yksityiskohtainen näkymä, jossa oli muun muassa leivinuuni, piparkakkupelti ja kaulin tuvanpöydällä.[7] Vuonna 2015 voitti Linda Järvinen, joka kilpailutyö esitti puuhun rakennettua pientä taloa.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Piparkakkutalon taustalla leipurin kaamea kohtalo STT. Viitattu 28.6.2016.
  2. Piparkakkutaikina, perinteinen Myllyn Paras. Viitattu 28.6.2016.
  3. Suomen ensimmäiset Piparinleivonnan SM-kisat 10. - 11.12.2011 Helsingin Kampissa syksy 2011. Suomela. Viitattu 27.6.2013.
  4. Joulupukki sai piparisen moottoripyörän 14.12.2011. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 27.6.2013.
  5. Joulusauna syntyy piparkakkutaikinasta 5.12.2011. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 27.6.2013.
  6. Piparinleivonnan suomenmestaruus Raisioon 9.12.2013. Turun Sanomat. Viitattu 19.1.2015.
  7. Piparinleivonnan SM-voitto Kajaaniin 14.12.2014. Iltalehti. Viitattu 19.1.2015.
  8. Piparinleivonnan SM-kilpailut ratkesivat – katso kuvat upeista luomuksista! joulukuu 2015. MTV. Viitattu 28.6.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Piparkakku.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Inga Aaltonen ja Kristiina Aaltonen: Pieni piparkakkukirja. Otava 2010.