Muumi

Wikipedia
Ohjattu sivulta Muumit
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tove Janssonin piirtämä sarjakuvakirjan kansikuva.

Muumihahmot vasemmalta oikealle: Nipsu, Nuuskamuikkunen, Muumipappa, Muumimamma, Muumipeikko, Mymmelin tytär, Mörkö, Niiskuneiti, Samun serkku ja Hattivatit.

Muumi (Mumin) on suomenruotsalaisen kirjailijan ja taiteilijan Tove Janssonin luoma satuhahmolaji. Yksi tunnetuimmista muumihahmoista on Muumipeikko, joka asuu huolettoman ja seikkailunhaluisen muumiperheensä kanssa Muumitalossa Muumilaaksossa. Jansson kirjoitti ruotsiksi lukuisia Muumi-kirjoja, jotka ovat suosituinta ja käännetyintä suomalaista lastenkirjallisuutta. Muumikirjoja on käännetty 43 eri kielelle, ja niistä on tehty kirjojen ja sarjakuvien lisäksi myös animaatiosarjoja, interaktiivisia kirjasovelluksia, lukuisia näytelmiä ja ooppera. Erityisen suosittuja muumit ovat olleet Japanissa.

Kirjoittamisen lisäksi Tove Jansson myös kuvitti kirjansa itse. Muumit viestivät harmoniaa. Vaikka muumimaailma onkin perusturvallinen, sen asukkaille tapahtuu välillä jännittäviä asioita, jotka ovat kertomisen arvoisia. Ensimmäinen Muumi-teos oli vuonna 1945 ilmestynyt Småtrollen och den stora översvämningen (ilmestyi suomeksi vuonna 1991 nimellä Muumit ja suuri tuhotulva).

Tampereen taidemuseoon kuuluu itsenäisenä yksikkönä Muumilaakso-museo, joka sijaitsee nykyään taidemuseon kellarikerroksessa. Sen kokoelmissa on Tuulikki Pietilän, Tove Janssonin ja Pentti Eistolan alkuperäistä Muumi-aineistoa: Pietilän tekemiä muumikuvaelmia, Janssonin taidegrafiikkaa ja alkuperäisiä muumikirjojen kuvituksia sekä kirjoja. Kokoelman helmi on Pietilän, Janssonin ja Eistolan yhdessä rakentama viisikerroksinen Muumitalon malli, josta on tehty myös tietokonesovellus. Naantalin kaupungissa toimii lasten Muumimaailma-teemapuisto.

Muumihahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumien äiti Tove Jansson
Vanha perhekuva muumien suvusta.

Muumit asuvat Muumilaaksossa Muumitalossa. Muumiperheeseen kuuluvat Muumipeikko sekä hänen äitinsä Muumimamma ja isänsä Muumipappa, sekä perheen ottolapsi Nipsu. Muumilaakson asukkaisiin kuuluvat myös muun muassa Niiskuneiti, Mymmeli, Pikku Myy, Niisku, Vilijonkka lapsineen, Nuuskamuikkunen, Mörkö, Hemuli ja Haisuli. Harvemmin nähtyjä hahmoja ovat esimerkiksi Taikuri, Tuutikki, Surku, Jenni-täti, sekä Tiuhti ja Viuhti. Vaatteita muumit eivät käytä, tosin Muumimamma pitää aina yllään esiliinaa ja Muumipappa päässään silinterihattua. Kuitenkin uimarannalla käydessään muumit pukeutuvat uimapukuihin.

Muumipeikko ja Pikku Myy voidaan katsoa taiteilijan psykologisiksi omakuviksi.lähde? Yleisesti muumit liittyvät vahvasti Tove Janssonin omaan perheeseen — heselvennä olivat boheemeja, elivät luonnonläheisesti, olivat sallivaisia muunlaisia eläväisiä kohtaan ja ihastuneita Muumimamman keitoksiin. Jotkut Janssonin hahmot reunustavat synkkyyttä, kuten Vilijonkat, jotka ovat aina muodollisia tai oudot hattivatit, jotka liikkuvat yksimielisissä pahaenteisissä joukoissa. Kirjailija Alison Lurie on luonnehtinut Mörköä – mustaa hehkuvasilmäistä kukkulan muotoista luomusta – eräänlaiseksi käveleväksi pohjoismaisen melankolian ilmentymäksi.lähde? Jokainen, johon hän koskee, kuolee, ja maa jäätyy kaikkialla, missä hän kävelee.

Muumitarinoissa on humaani sanoma.kenen mukaan? Kirjoissa on oivalluksia ja lausahduksia, jotka pohtivat elämää ja maailman menoa. Nuuskamuikkunen toteaa vapaudesta: "Ikinä ei tule aivan vapaaksi, jos ihailee toista liikaa."lähde tarkemmin? Omistamisesta hän taas sanoo: "Omistaminen merkitsee huolia ja matkalaukkuja, joita joutuu raahaamaan mukanaan."lähde tarkemmin?

Janssonin elämänkumppanin, taidegraafikko Tuulikki Pietilän persoonallisuus inspiroi Tuutikki-hahmoa kirjassa Taikatalvi (ruots. Trollvinter, 1957).

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnair kiinnitti isokokoisia Muumi-tarroja joihinkin Japaniin lentäviin koneisiinsa vuonna 2002.

Muumitarinoissa on aina esiintynyt laulua ja musisointia. Muumihahmoilla on omat laulunsa jotka kertovat heidän senhetkisestä olotilastaan. Nuuskamuikkunen soittaa usein huuliharppua.

Alkuperäiset laulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1956 Muumipeikko-sarjakuvaa julkaissut Associated Newspapers -syndikaatti tilasi viihdemusiikin säveltäjänä tunnetulta Robert Farnonilta sarjakuvan kaksivuotisjuhlien kunniaksi ”Moomin”-nimisen instrumentaalisen musiikkikappaleen.[1] Tove Jansson teki kappaleeseen ruotsinkieliset sanat nimellä Balen i Mumindalen ja Laila Järvinen suomensi sen nimellä Muumilaakson kevätjuhla. Kappale on levytetty suomeksi ensi kerran 1958.

Tunnetut muumilaulut sävelsi 1960-luvun alussa Erna Tauro Tove Janssonin omiin ruotsinkielisiin teksteihin. Näitä lauluja esitettiin näytelmissä Tukholmassa ja Helsingin Svenska Teatern. Bonniers-kustantamo julkaisi Visor från Mumindalen -laulukirjan Tauron kuoleman jälkeen vuonna 1993. Laulukirja sisältää kaikki Tauron kirjoittamat laulut sekä lisäksi useita Janssonin säveltämättömiä sanoituksia. WSOY julkaisi suomenkielisen käännöskokoelman Muumilaakson laulukirja, jonka riimittäjänä on Vexi Salmi. Nämä laulut julkaistiin Muumilauluja-nimisellä CD-levyllä ensi kertaa suomeksi vuonna 2005. Levyllä laulavat Eeppi Ursin ja Mirja Mäkelä, ja sovitukset ovat pianisti-säveltäjä Mika Pohjolan käsialaa. Pohjola on myös säveltänyt seitsemän Janssonin aikaisemmin säveltämätöntä tekstiä. Levyllä laulujen käännöksistä vastaa Salmen lisäksi myös Kirsi Kunnas ja Laila Järvinen. Kunnaksen käännökset ovat peräisin hänen kääntämistään teatteriesityksistä. Levyn ruotsinkielisellä versiolla, Muminröster, laulaa ahvenanmaalainen Johanna Grüssner.

Kansainvälisesti levyt ja näin myös alkuperäiset muumilaulut, tunnetaan niiden yhteisellä englanninkielisellä nimellä Moomin Voices. Levyn molemmat versiot ovat saaneet huomiota Pohjoismaiden lisäksi etenkin Japanissa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 2005 Bostonissa sijaitseva musiikkiyliopisto Berklee College of Music lisäsi muumit osaksi lastenmusiikkikurssiaan, jossa Moomin Voices -levyt, Pohjolan tuotanto ja sovitukset, Tauron sävellykset ja varsinkin Janssonin sanat ja niistä eriytyvä muumien filosofia ovat kurssin perusmateriaalia.

Muita lauluja ja esityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa epävirallisena muumilaulajana on myös pidetty Benny Törnroosia, joka laulaa omia säveltämiään ja sanoittamiaan muumilauluja suomeksi ja ruotsiksi. Japanilaisen Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan taustamusiikit on säveltänyt Sumio Shiratori. Sarjan eurooppalaisissa versioissa kuultavan muumien epävirallisen tunnuslaulun on säveltänyt hollantilainen Pierre Kartner, joka tunnetaan myös taiteilijanimellä Vader Abraham. Muumeista on lisäksi tehty vuonna 1974 suomenkielinen ooppera, jonka säveltäjä oli Ilkka Kuusisto.

Säveltäjä, tuottaja Heikki Mäenpää on myös luonut ja tuottanut useita muumiaiheisia lauluja sekä näytelmiä suomen, saksan ja ruotsin kielillä. Hän sävelsi ensimmäisen muuminäytelmänsä "Kuka lohduttaisi Nyytiä?" vuonna 1989.

Vuonna 2006 julkaistiin 20 uutta muumiaiheista laulua vapaasti sanoitettuna Muumipeikko ja Pyrstötähti -kirjan inspiroimana. Näitä kappaleita esittävät muun muassa Samuli Edelmann (esitti myös Niiskua Muumilaakson tarinoissa), Sani, Tommi Läntinen, Jore Marjaranta, Jippu, Susanna Haavisto ja Eija Ahvo. Kappaleiden sävellyksistä vastasivat tuottajat Timo Poijärvi ja Ari Vainio. Sävellykset on julkaistu CD-levynä Muumipeikko ja pyrstötähti. Samat 20 laulua julkaistiin myös vuonna 2006 multimedia-CD-postikortteina.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumitarinoiden hahmoja.

Muumeja on julkaistu sarjakuvina ja kirjoina. Tove ja Lars Janssonin piirtämät Muumipeikko-sarjakuvat ovat ilmestyneet alun perin sanomalehdissä (englantilaisessa Evening Newsissä), ja niistä on koottu lehtiä ja albumeita useiden eri kustantajien toimesta. Turun Sanomat on julkaissut niitä yhdeksänosaisessa, isokokoisessa albumisarjassa (1978-1984). Vaasa Oy on julkaissut näitä sarjakuvia lehdissä (tarina per lehti) 1980-luvun alussa. WSOY on julkaissut samat 73 tarinaa 24-osaisen albumisarjan vuosina 1990–1996. Sarjakuvapuolta ja sen kehittymistä kuvaa Juhani Tolvasen kirja "Muumisisarukset Tove ja Lars Jansson – Muumipeikko-sarjakuvan tarina" (WSOY 2000).[2]

Tove ja Lars Janssonin mustavalkoisten sanomalehtisarjakuvien lisäksi on julkaistu muumibuumin myötä vaihtelevanlaatuista värillistä sarjakuvalehteä, aluksi Lehtimiehet-yhtymän toimesta, mutta myöhemmin Egmont Kustannuksen tekemänä. Niiden tarinat ovat pääsääntöisesti muiden kuin Janssonien tekemiä ja enemmän lapsilukijoille suunnattuja. Näitä uusia muumitarinoita ovat sarjakuvalehtiin luoneet muiden muassa kuvittajat Jari Rasi, Ilkka Ruokola ja Jukka Murtosaari. Käsikirjoituksia näille muumiseikkailuille ovat tehneet esimerkiksi kirjailijat Johanna Sinisalo ja Juha Ruusuvuori. "Juhlavuoden"selvennä kunniaksi Egmont Kustannus julkaisi lokakuussa 2007 muumisarjakuvien historian ensimmäisen novellimittaisen sarjakuva-albumin. Albumi nimeltä Muumimamman vaarallinen nuoruus on Johanna Sinisalon käsikirjoittama ja Ilkka Ruokolan piirtämä.

Sarjakuvat (WSOY)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muumipeikko 1: Muumipeikko, Muumiperhe, Yksinäinen saari
  • Muumipeikko 2: Muumiperhe Rivieralla, Vaarallinen talvi, Kuvitteluleikki
  • Muumipeikko 3: Talonrakennus, Aloitamme uuden elämän, Viidakkoelämää
  • Muumipeikko 4: Muumipeikko rakastuu, Muumipeikko ja marsilaiset, Muumiperhe ja meri
  • Muumipeikko 5: Yhdistyselämää, Muumipeikko villissä lännessä
  • Muumipeikko 6: Niiskuneiti Rokokoossa, Muumipeikko ja velvollisuudentunto
  • Muumipeikko 7: Muumipeikko ja pyrstötähti, Muumipeikko ja kultainen häntä
  • Muumipeikko 8: Muumitalvi, Muumipeikko merillä
  • Muumipeikko 9: Hosulin kosinta, Muumin lamppu, Muumipeikko ja rautatie
  • Muumipeikko 10: Muumipappa ja vakoojat, Muumipeikko ja sirkus, Muumit uudisasukkaina
  • Muumipeikko 11: Muumipeikko ja partiolaiset, Muumipeikko maanviljelijänä, Muumipeikko ja kullankaivajat
  • Muumipeikko 12: Robinson Muumi, Muumipeikko ja taide, Nipsun kylpylä
  • Muumipeikko 13: Poliisimestarin veljenpoika, Neitonen ahdingossa, Nappeja ja avioliittoja
  • Muumipeikko 14: Nipsun urheiluliike, Mymmelin timantti, Muumit ja vampyyri
  • Muumipeikko 15: Muumit ja televisio, Alikehittyneet muumipeikot, Muumipeikko ja täti
  • Muumipeikko 16: Muumit ja luonnonpuisto, Muumipeikko ja vanhat hyvät ajat, Koiranelämää muumilaaksossa
  • Muumipeikko 17: Muumisalapoliisi, Kevättunteita, Muumipeikko pelastaa prinsessan, Muumipeikko ja agentti 008 ½
  • Muumipeikko 18: Muumipeikon vaarallinen elämä, Muumit Torrelorcalla, Niiskuneiti seurapiireissä, Jo muinaiset kreikkalaiset
  • Muumipeikko 19: Nipsu parantaa tapansa, Muumipeikko toimittajana, Muumipeikko ja orpolapset, Ritarimuumi
  • Muumipeikko 20: Muumipeikko ratsailla, Muumipeikko ja merenneito, Miskan paluu, Muumipeikko ja radikaalit
  • Muumipeikko 21: Muumijoulu, Muumipeikko Egyptissä, Nipsu rakastuu, Muumipeikon kihlaus
  • Muumipeikko 22: Muumipeikko ja lentävä hollantilainen, Niiskuneidistä tulee ennustaja, Muumipeikko ja uimaranta
  • Muumipeikko 23: Muumipeikko rikastuu, Muumipeikko ja guru, Muumipappa vanhuuden porteilla
  • Muumipeikko 24: Taistelu Muumilaaksossa, Muumipeikko Neandertalissa, Muumipeikko ja kymmenen säästöporsasta
  • Muumit: Sarjakuvaklassikot 1. Suomentanut Anita Salmivuori. Jälkisanat: Sirke Happonen. WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34342-5.
  • Muumit: Sarjakuvaklassikot II. Suomentanut Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen. Jälkisanat: Sirke Happonen. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35404-9.
  • Muumit: Sarjakuvaklassikot III. Suomentanut Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen. Jälkisanat: Sirke Happonen. WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36520-5.
  • Muumit: Sarjakuvaklassikot IV. Suomentanut Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen. Jälkisanat: Sirke Happonen. WSOY, 2011.
  • Muumit: Sarjakuvaklassikot V. Suomentanut Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen. Jälkisanat: Sirke Happonen. WSOY, 2012.
  • Muumit: Sarjakuvaklassikot VI. Suomentanut Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen.. WSOY, 2013.
  • Maailmanloppu tulee!. Tove Janssonin ensimmäinen muumisarjakuva Ny Tid - lehdessä 1947-48. Suomentanut Juhani Tolvanen.. Tigertext AB / Ny Tid, 2007.

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teos Julkaisuvuosi Tyyppi Ensiesiintyjät Muut henkilöt
Muumit ja suuri tuhotulva (Småtrollen och den stora översvämningen) 1945, suom. 1991 romaani Muumipeikko, Muumimamma, Muumipappa, Nipsu, Hattivatit, Tulppaana, Muurahaisleijona, vanha herra, punatukkainen poika, merikissat, marabuherra, eräs hemuli, merenpeikot
Muumipeikko ja pyrstötähti (Kometjakten) 1946, suom. 1955, uudelleen julkaistu 1968 nimellä Kometen kommer romaani Nuuskamuikkunen, Niisku, Niiskuneiti, Hemuli, Piisamirotta, Silkkiapina, Talonpeikko, tähtitieteilijä, jättiläissisilisko, heinäsirkat, Hemulin serkku, kissanpentu Muumipeikko, Nipsu, Muumipappa, Muumimamma, Hattivatit
Taikurin hattu (Trollkarlens hatt) 1948, suom. 1956 romaani Tiuhti ja Viuhti, Mörkö, Taikuri, pantteri Muumipeikko, Muumimamma, Muumipappa, Niisku, Niiskuneiti, Nuuskamuikkunen, Piisamirotta, Hemuli, Hattivatit, Muurahaisleijona
Muumipapan urotyöt (Muminpappas bravader) 1950, suom. 1963, uudelleen julkaistu 1968 nimellä Muminpappans memoarer romaani Mymmeli, Mymmelin tytär, Pikku Myy, Drontti Edvard, Fredrikson, Juksu, Hosuli, Sosuli, Kummitus, Itsevaltias, Hemulin täti Muumipappa, Muumipeikko, Muumimamma, Nuuskamuikkunen, Nipsu, Mörkö
Kuinkas sitten kävikään? (Hur gick det sen?) 1952 kuvakirja Vilijonkka, Louska, Hommuli Muumipeikko, Mymmelin tytär, Pikku Myy, Muumimamma, Hattivatit
Vaarallinen juhannus (Farlig midsommar) 1954, suom. 1957 romaani Emma, Miska, Homssu, Vilijaana, Poliisihemuli, Poliisihemulin serkku, Puistonvartija, Löytölapset Muumipeikko, Niiskuneiti, Muumipappa, Muumimamma, Mymmelin tytär, Pikku Myy, Nuuskamuikkunen
Taikatalvi (Trollvinter) 1957, suom. 1958 romaani Tuutikki, Surku, Kunto-Hemuli, ötökkä-Salome, Radamsa, Jäärouva, Kaunishäntäinen orava Muumipeikko, Pikku Myy, Vilijonkka, Mörkö, Muumimamma, Niiskuneiti, Nuuskamuikkunen, Mymmelin tytär
Kuka lohduttaisi Nyytiä? (Vem ska trösta knyttet) 1960 kuvakirja Nyyti, Tuittu Mörkö, Drontti, Homssut, Vilijaanat, Hemulit, Mymmelit, Pikku Myy, Tuutikki, ötökkä-Salome
Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (Det osynliga barnet och andra berättelser) 1962 novellikokoelma Ninni, Ti-ti-uu, Sedrik Muumipeikko, Muumimamma, Muumipappa, Vilijonkka, Kampsu (Louska), Nuuskamuikkunen, Mymmeli, Pikku Myy, Niiskuneiti, Hattivatit, Hemuli, Nyyti, Nipsu, Homssu
Muumipappa ja meri (Pappan och havet) 1965 romaani kalastaja, merihevoset Muumipeikko, Muumipappa, Muumimamma, Pikku Myy, Mörkö
Muumilaakson marraskuu (Sent i november) 1970 romaani Ruttuvaari, homssu Tuhto Vilijonkka, Mymmeli, Hemuli, Nuuskamuikkunen, esi-isä
Vaarallinen matka (Den farliga resan) 1977 kuvakirja Sanna hiihtäjä-Hemuli, Tiuhti ja Viuhti, Surku, Nipsu, Tuutikki, Muumipappa, Muumimamma, Muumipeikko, Pikku Myy, Mymmeli, Homssu, Vilijonkka, ötökkä-Salome, Mörkö, Miska
Outo vieras Muumitalossa 1980 kuvakirja Haisuli Muumipeikko, Pikku Myy, Muumimamma, Muumipappa, esi-isä, Ruttuvaari, tähtitieteilijä, Miska, Homssu, Nyyti, Tuittu, Niiskuneiti, Nipsu, Nuuskamuikkunen, löytölapset, Tuutikki, Mymmeli

Muita kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat ja televisiosarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumeista on tehty myös monia televisiosarjoja mm. Länsi-Saksassa, Venäjällä, Puolassa ja Japanissa.

  • "Die Muminfamilie"

Ensimmäinen oli Augsburger Puppenkisten tuottama länsisaksalainen nukkeanimaatiosarja "Die Muminfamilie" vuosina 1959–1960. Sarjan osat 1–6 perustuivat kirjaan Taikurin hattu ja osat 7–12 kirjaan Vaarallinen juhannus.

  • "Tove Jasson no Tanoshii Mūmin Ikka"

Seuraava oli ensimmäinen japanilainen muumisarja Tove Jasson no Tanoshii Mūmin Ikka vuosina 1969–1970. Sarjassa oli 65 osaa. Anime poikkesi suuresti Tove Janssonin muumeista, eivätkä jaksot pohjaudu kirjoihin.

  • "Mumintrollet"

Vuonna 1969 tehtiin 13-osainen Vivica Bandlerin ohjaama ruotsinkielinen televisionäytelmä, jossa esiintyivät mm. Lasse Pöysti, Birgitta Ulfsson, Nils Brandt ja Elina Salo.

  • "Shin Mūmin"

Japanilaiselle sarjalle tehtiin 1972 jatko-osa, 52-osainen Shin Mūmin. Sarjan ohjasi kuuluisa Rintaro.

  • "Mumi-troll"

Neuvostoliittolainen Sojuztelefilm tuotti 1978 kolmiosaisen nukkeanimaation Mumi-troll kirjasta Muumipeikko ja pyrstötähti.

  • "Opowiadania Muminków"

Puolalainen Se-Ma-For tuotti 1977–1981 pala-animaatiosarjan Opowiadania Muminków (engl. The Moomins). Suomessa sarja tunnetaan nimellä Muumien maailma. Sarjasta tuli suosittu etenkin Isossa-Britanniassa.

  • "Vem ska trösta knyttet?"

Ruotsissa tuotettiin 1980 lyhytelokuva Vem ska trösta knyttet? kuvakirjasta Kuka lohduttaisi Nyytiä?

  • "Šljapa Volšebnika"

Neuvostoliittolainen Sverdlovsktelefilm tuotti 1980–1983 kolmiosaisen pala-animaation Šljapa Volšebnika kirjasta Taikurin hattu. Studio suunnitteli muumien ulkonäön uudestaan, mutta muuten animaatio noudattaa kirjan tapahtumia.

  • "Tanoshii Mūmin Ikka" ja "Tanoshii Mūmin Ikka: Bōken Nikki" (Muumilaakson tarinoita)

Tunnetuin muumisarja lienee Japanissa vuosina 1990–1991 tehty 78-osainen Tanoshii Mūmin Ikka, joka yhdessä vuosina 1991–1992 tehdyn 26-osainen Tanoshii Mūmin Ikka: Bōken Nikki -jatkosarjan kanssa tunnetaan Suomessa yhteisnimellä Muumilaakson tarinoita. Sarja on julkaistu DVD-levyinä sekä VHS-kasetteina, joissa on kaikki Suomessa esitetyt 101 Muumilaakson tarinoiden jaksoa. 63 jaksossa on myös ruotsinkielinen jälkiäänitys. Levyjä on yhteensä 26 kappaletta, ja VHS-kasetteja 33 kappaletta. Sarjasta tuli erittäin suosittu, ja sitä on uusittu Suomen televisiossa useasti. Viimeisin uusintakierros käynnistyi helmikuussa 2014.[4] Sarjan suomenkielisinä ääninäyttelijöinä toimivat Eero Ahre, Samuli Edelmann, Tapio Hämäläinen, Ilkka Merivaara, Marja Packalén, Matti Ruohola, Elina Salo, Rabbe Smedlund, Aila Svedberg, Ulla Tapaninen, Timo Torikka ja Leena Uotila. Ohjauksesta ja suomennoksesta vastasi Jertta Ratia-Kähönen, ja suomen- ja ruotsinkieliset tunnuslaulut esitti Benny Törnroos.[5] Sarjan tuotti Dennis Livson.

  • "Muumipeikko ja pyrstötähti"

Viimeksi mainitun televisiosarjan loputtua vuonna 1992 tehtiin vielä samannimiseen muumikirjaan perustuva elokuva Muumipeikko ja pyrstötähti.

  • "Muumi ja vaarallinen juhannus" ja "Muumi ja punainen pyrstötähti"

Vuonna 2008 julkaistiin puolalaisen Muumien maailma -sarjan pohjalta suomalaisten leikkaama ja editoima elokuva nimeltä Muumi ja vaarallinen juhannus. Samaan pala-animaatiosarjaan perustuu myös kolmiulotteiseksi muutettu elokuva Muumi ja punainen pyrstötähti (2010).

  • "Muumiperhe Rivieralla"

Muumipeikko-sarjakuvan tarinasta Muumiperhe Rivieralla on tekeillä perinteinen animaatioelokuva, jonka on tarkoitus valmistua 2014.[6] Elokuvan ohjaajaksi on varmistettu Xavier Picard.[7]

Tietokonepelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordic Softsales:in julkaisema PC/Mac-koneilla pelattava CD-ROM pelisarja.

nimi julkaisuvuosi esiintyjät
Muumit piilosilla 1995 Lähes kaikki tärkeimmät Muumilaakson asukkaat
Muumit meren aalloilla 1996 Muumipeikko, Muumimamma, Pikku Myy, Muumipappa, Nipsu, Nuuskamuikkunen, Niiskuneiti, Tahmatassu, Tuutikki, Hattivatit, Mörkö
Muumit ja Taikurin hattu 1997 Muumipeikko, Niiskuneiti, Pikku Myy, Muumipappa, Nipsu, Nuuskamuikkunen, Muumimamma, Hemuli, Mymmelin tytär, Mörkö, Vilijonkka, Taikuri, Tiuhti ja Viuhti, Piisamirotta, Tuutikki, Niisku, Hattivatit
Muumit ja Näkymätön lapsi 1999 Ninni, Muumimamma, Muumipeikko, Nuuskamuikkunen, Pikku Myy, Nipsu, Niiskuneiti, Muumipappa, Niisku, Tuutikki
Muumit ja Taikatalvi 2000 Pikku Myy, Muumipeikko, Muumipappa, Nipsu, Muumimamma, Niiskuneiti, Haisuli, Mörkö, Hattivatit, Tiuhti ja Viuhti, Nuuskamuikkunen, Niisku
Muumit ja Taikalamppu 2001 Muumipeikko, Niiskuneiti, Pikku Myy, Nipsu, Lampun henki, Poliisimestari, Vilijonkka, Muumimamma, Taikuri

Uusi sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

nimi julkaisuvuosi esiintyjät
Muumit ja Salaperäiset huudot 2007 Muumipeikko, Pikku Myy, Niisku, Hemuli, Haisuli, Nuuskamuikkunen, Nipsu, Muumipappa, Muumimamma, Niiskuneiti, Poliisimestari, Hattivatit, Vilijonkka, Tiuhti ja Viuhti
Muumit ja Suuri syysjuhla 2007 Muumipeikko, Pikku Myy, Hemuli, Niisku, Haisuli, Muumipappa, Taikuri, Tiuhti ja Viuhti, Nipsu, Niiskuneiti, Muumimamma, Vilijonkka

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

nimi julkaisuvuosi esiintyjät
Suuri Muumijuhla 1996 lähes kaikki muumilaakson asukkaat
Moomin's Tale 1999 lähes kaikki henkilöt Muumilaakson Tarinoita-animaatiosarjasta
Moomin Dani no Okurimono 2009 lähes kaikki henkilöt Muumilaakson Tarinoita animaatiosarjasta

Muut Muumi-tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumeja on käytetty aiheina monenlaisissa tuotteissa: on leluja, pussilakanoita, tyynyliinoja, purkkeja, vihkoja jne.

Muumit seikkailevat myös digitaalisissa applikaatioissa muun muassa iPadillä.

Muumi-astiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabia on valmistanut erilaisia Muumi-astioita ja -esineitä 1950-luvulla ja uudestaan 1990-luvulta alkaen.[8]

Haisuli-muki

Posti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1992–2011 Suomessa on julkaistu yhdeksän eri muumiaiheista postimerkkiä tai -lajitelmaa. Elokuussa 2004 juhlistettiin Janssonin syntymän 90-vuotisjuhlaa julkaisemalla juhlarahan lisäksi Muumi-aiheinen postimerkki.[9] Uusin postimerkkisarja ilmestyi toukokuussa 2011.[10] Luettelo postimerkkijulkaisuista:

  • 9.10.1992: Nordia 1993 -postimerkkinäyttely (postimerkkivihko 4 × 2,10 mk)
  • 27.1.1994: Ystävyydellä — Muumeja (postimerkkivihko 8 × 1. lk., 2 erilaista merkkiä)
  • 15.1.1998: Muumeja (postimerkkivihko 4 × 1. lk.)
  • 15.3.2000: Muumeja (postimerkkivihko 4 × 1. lk.)
  • 7.5.2003: Muumit ja taikatalvi (postimerkkivihko 6 × 1. lk.)
  • 9.8.2004: Muumit (erikoispaperille painettu 1. lk:n merkki)
  • 9.5.2007: Muumilaakson kesä (postimerkkivihko 6 × 1. lk.)
  • 6.5.2009: Muumit sarjakuvissa (postimerkkivihko 6 × 1. lk.)
  • 6.5.2011: Kuinkas sitten kävikään? (postimerkkivihko 6 × 2. lk.)
  • 6.5.2013: Muumisuosikit (postimerkkivihko 6 × 1. lk.)

Muumeja on käytetty myös esimerkiksi postikorttien aiheena[11] sekä postin pakkaukseen tarkoitettujen pakkauslaatikoiden koristelussa.[12]

Muumit näyttämöllä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muumiesitys menossa Teatteri Emmassa.

Muumihahmot ovat löytäneet tiensä myös näyttämösovituksiin. Ilkka Kuusiston Muumiooppera sai kantaesityksensa Suomen Kansallisoopperassa vuonna 1974, ja sitä on sittemmin eistetty ainakin vuonna 1992 Lahden kaupunginteatterissa, vuonna 2002 Turun kaupunginteatterissa ja vuonna 1993 Tampereella Viinikan Filmi oy:n tuotantona. Taikurin hattu nähtiin Muumien ystävät Myy ry:n tuotantona Tampereella vuonna 1996. Vuonna 2002 Helsingin kaupunginteatterissa esitettiin näytelmä Muumit kulisseissa. Vuonna 2008 Svenska Teaternissa sai ensi-iltansa Tove ja Lars Janssonin kirjoittama näytelmä Kungen i Mumindalen. Vuonna 2009 turkulaisessa Linnateatterissa nähtiin Taikatalvi.

Maailman ensimmäinen nykytanssisovitus muumitarinoista nähdään tamperelaisessa Tanssiteatteri MD:ssä vuonna 2010 nimellä Tanssiva Muumilaakso.

Muumit ovat suosittu aihe myös sarjakuvissaselvennä ja amatöörien tekemissä parodioissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Muumit -sitaatteja.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muumi.
link=Kirja:

Kirja:Muumi


Kirjat ovat artikkelikokoelmia, jotka voidaan tulostaa tai ostaa painettuna kirjana.