Margariini
Sivulta puuttuu 
Margariini on levitettävä ravintorasva, jota tehdään kasvirasvasta ja jossa on alle 3 % maitorasvaa. Margariinissa on rasvaa 20–80 % tuotteen painosta.
Margariinia voidaan valmistaa pelkästään kasvirasvoista, kuten rapsiöljystä, rypsiöljystä ja soijaöljystä, mutta talous- ja leivontamargariineissa on yleensä sekä kasvi- että eläinrasvoja. Useissa margariineissa on myös lehmän maitoa, emulgointiaineita ja suolaa. Margariinia käytetään leivonnassa, paistamiseen ja levitteenä leivän päällä.
Sisällysluettelo
Käyttö voin korvaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Margariini luotiin voin korvaajaksi. Jotkut käyttävät margariinia siksi, että se sisältää vähemmän rasvaa kuin voi, etenkin vähemmän tyydyttynyttä rasvaa. Laktoosi-intoleraatikot ja maitoallergiaa potevat voivat käyttää levitteenä puhdasta kasvismargariinia voin sijaan. Margariinia on helpompi levittää jääkaappilämpöisenä kuin voita, koska se sulaa alhaisemmassa lämmössä kuin voi sekä se on halvempaa kuin voi.
EU-direktiivit määräsivät vuoden 2005 alusta, että voin kaltainen tuote, joka ei ole tehty kokonaan maidosta, ei saa olla nimetty siten, että sitä voisi luulla voiksi. Tämän vuoksi esimerkiksi Suomessa valmistetun voi-kasviöljyseoksen Voimariinin nimi muutettiin Valio Oivariiniksi.[1]
Koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Margariini koostuu pääasiassa rasvasta (20–80 %), vedestä (kevytmargariineissa yli 50 %) ja emulgointiaineesta. Näiden lisäksi margariiniin lisätään rasvaliukoisia ja vesiliukoisia lisäaineita. Rasvaliukoisia lisäaineita ovat muun muassa vitamiinit (A, D ja E), värit sekä eräät aromit. Vesiliukoisia lisäaineita ovat proteiinit (yleensä maitoproteiini), suola, sokeri, aromit, happamuudensäätöaineet sekä etenkin kevytmargariineissa sakeuttamis- ja säilöntäaineet (yleensä kaliumsorbaatti). Näiden lisäksi margariineihin voidaan lisätä myös esimerkiksi stanoli- tai steroliestereitä, kalsiumia, hapettumisenestoaineita tai kuitua.[2]
Emulgointiaineen tehtävä on sitoa margariinin rasva ja vesi toisiinsa emulsioksi. Proteiinit antavat tuotteelle makua. Sokerin tarkoitus on antaa margariinille pannulla paistettaessa kaunis ruskehtava väri sekä parantaa rasvataikinoiden pakastuksen kestoa. Happamuudensäätöaineet parantavat margariinin säilyvyyttä kontrolloimalla mikrobien lisääntymistä. Suola tuo margariiniin makua ja parantaa sen säilyvyyttä. Sakeuttamisaineet sitovat veden tuotteeseen. Keinotekoisilla aromeilla margariiniin tuodaan yleensä voin makua.[2]
Rasvakoostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perinteisessä margariinissa on 80 % rasvaa, mutta monissa uudemmissa margariineissa rasvaa on vähemmän. Tyypillisessä pehmeässä margariinissa on 10–20 % tyydyttynyttä rasvaa.[3]
Rypsiöljystä tehtävissä margariineissa on runsaasti omega-6-rasvoja ja etenkin omega-3-rasvoja eli alfalinoleenihappoa, samoin runsaasti E-vitamiinia. Euroopan elintarvikesäädösten mukaisesti margariinin saa väittää olevan "omega-3-rasvojen lähde".[4]
Transrasvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osa margariineista sisältää epäterveellisinä pidettyjä transrasvoja, ja EU:ssa ollaan kaavailtu asetusta, joka määräisi näistä merkinnän pakkauksissa[5]. Suomessa margariineissa käytettiin transrasvoja vielä 1990-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen Suomessa ja joissain muissa maissa on alettu käyttää uusia valmistusmenetelmiä, joiden ansiosta transrasvojen määrää on saatu vähennettyä.[6][7][8] Finelin mukaan suomalainen margariini sisältää nykyisin transrasvaa 0,3–0,5 % painosta[9]. Eviran tutkimuksen mukaan alle puolessa Suomessa myytävistä margariineista ja levitteistä on transrasvoja, ja pitoisuudet ovat pieniä, eikä niillä ole terveydellistä merkitystä [10]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Margariini keksittiin Ranskassa 1869, jolloin voita oli niukasti ja sen hinta oli korkea. Keisari Napoleon III oli julistanut 1866 kilpailun, jonka tarkoituksena oli tuottaa halvempi voin korvike. Kilpailun voitti Mège Mouriès, jonka teorian mukaan rasva liukenee lehmän utareesta maitoon. Niinpä hän sekoitti naudan rasvaa, kuorittua maitoa ja palan utaretta. Hän keksi, että mikäli nämä ainesosat prosessoidaan kylmässä ja kuumassa, tuloksena on hyvin voimainen aine, joka oli helmen vaalea. Kreikan sanan helmi margarites mukaan hän antoi tuotteelleen nimen margarine.lähde?
Maatalousmaissa margariini koettiin uhaksi voille. Suomessa margariinin valmistus oli kiellettyä vuoteen 1909. Kasvisvoin valmistaminen oli sen sijaan tulkinnanvarainen kysymys, ja niinpä Suomen ensimmäinen margariinitehdas aloittikin tuotantonsa vuonna 1908 Turussa valmistamalla nimenomaan kasvisvoita. Varsinaisesti maamme margariiniteollisuus käynnistyi vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloin ankaran rasvapulan takia ja voimakkaan markkinoinnin johdosta margariinin käyttö yleistyi. Valtio käynnisti oman margariinitehtaansa Helsingin Sörnäisissä vuonna 1924. Tehdas suljettiin vuonna 1992.
Kemianteollisuus on kehittänyt useita erilaisia keinoja valmistaa margariinia myös pelkästään kasvirasvasta.
Terveysväitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Margariiniin lisätty kasvistanoli ja kasvisteroli vähentävät kolesterolin imeytymistä.
Runsasrasvaiset margariinit saattavat olla terveellisempiä kuin vähärasvaiset margariinit, sillä kevytmargariinien rasvaa on jouduttu kovettamaan.[11]
Margariinituotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Keiju-margariini on Raisio Oyj:n vuodesta 1985 valmistama levite.
- Beneviva Omega3-kevytmargariini on Raisio Oyj:n levite, jossa on runsaasti omega-3-rasvahappoja. Tämän kevytmargariinin rasvapitoisuus on 40 painoprosenttia.
- Flora-margariini on vuodesta 1969 lähtien valmistettu margariini. Se lienee ollut Suomen ensimmäinen pääosin kasvirasvoista valmistettu margariini. Floraa markkinoi Suomen Unilever Oyj (aiemmin Paasivaara Oy, alun perin S.W. Paasivaaran Margariinitehdas Oy). Floran ja muiden yhtiön margariinien valmistus siirtyi Ruotsiin, kun yhtiön Herttoniemen margariinitehdas Helsingissä suljettiin vuonna 1997 ja alue siirtyi asuinrakentamiskäyttöön. Yhtiön muita tuotteita ovat Becel ja Lätta (ent. Kevyt Linja).
- Suvikulta oli aiempi S.W. Paasivaaran Margariinitehtaan tuote. Se muistetaan 1960-luvun alun margariiniskandaalista, kun Uusi Kuvalehti kertoi vuonna 1961 Suvikultaa valmistetun kissojen ja muiden eläinten raadoista ja teurasjätteistä.[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford University Press Inc., New York,1999.
- Niemelä, Jouni: Elintarvikeprosessit. Anna-Maria Saarela, Paula Hyvönen, Sinikka Määttälä, Atte von Wright (toimittaneet). Savonia-ammattikorkeakoulu, 2010. ISBN 978-952-203-121-1.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nimen muutos lisäsi Oivariinin tunnettuutta ja myyntiä 5.12.2005. Valio. Viitattu 25.9.2012.
- ↑ a b Niemelä, s. 178–180.
- ↑ Foods 2003 - 2010. National Institute for Health and Welfare (Finland). Viitattu 2010-10-10.
- ↑ Rypsiöljy on terveydelle edullista, Marina Heinonen, elintarvikekemian professori, Helsingin yliopisto. Helsingin Sanomat Mielipide 18.3.2011, sivu C7
- ↑ Ruokapakkauksiin kaavaillaan EU:ssa pakollista merkintää alkuperästä ja ravintosisällöstä 28.04.2011. Ruokatieto. Viitattu 25.9.2012.
- ↑ Duodecim: Transrasvat yhä ongelma Euroopassa – Suomen tilanne hyvä 20.9.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.9.2012.
- ↑ E. Flöter, G. van Duijn, Trans-free fats for use in foods, in: Modifying lipids for use in foods (editor F.D. Gunstone), Woodhead, Cambridge, UK, 2006, pp. 429-443.
- ↑ G. van Duijn, Technical aspects of trans reduction in modified fats, Oléagineux, Corps Gras, Lipides, 12, 422-426 (2005)
- ↑ Ravintoaineiden koostumus Fineli, KTL
- ↑ Helsingin Sanomat: Suomen margariineissa vain vähän transrasvoja Viitattu 12.9.2010..html#s4q3 Is it better to eat butter instead of margarine to avoid trans fat?] FDA 2006
- ↑ Anne Pirskanen: Margariinien terveyserot hämmästyttävät 21.9.2009. Yle uutiset. Viitattu 25.9.2012.
- ↑ Iiro Andersson: Mirristä Suvikultaa - 60-luvun kuvottava margariinisota 23.2.2013. Yle uutiset. Viitattu 24.2.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rasvitsemustieteen perusteita, Rasvat Avoin yliopisto
