Transrasva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruokien rasvat
Fat structural formulae.svg
Katso myös

Transrasvat ovat kovia yksittäis- tai monityydyttymättömiä rasvahappoja[1]. Ne eroavat molekyylirakenteeltaan muista tyydyttymättömistä rasvahapoista siten, että kaksoissidokseen kiinnittyneiden hiiliatomien vetyatomit ovat eri puolilla. Kyseessä on esimerkki cis-trans-isomeriasta.

Transrasvat jaetaan luonnollisiin transrasvoihin, jotka sisältävät sekä cis- että trans-tyyppisen kaksoissidoksen sekä kasviöljyjen puhdistuksen[2] sekä ruokaöljyn valmistuksen, kovetuksen ja kuumennuksen yhteydessä syntyneisiin suoraketjuisiin eli teollisiin transrasvoihin, jotka sisältävät pelkkiä trans-kaksoissidoksia[3].

Luontaiset transrasvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnollisia transrasvoja esiintyy lehmän- ja muiden märehtijöiden maidossa ja lihassa[4]. Luonnollisten transrasvojen kaksoissidokset sijaitsevat peräkkäisissä hiiliketjun atomeissa, jolloin ne ovat konjugoituneet. Koska molekyylissä on edelleen cis-sidos, se ei ole suora, ja rasvahappomolekyylin vaikutus on toisenlainen kuin yksinään esiintyvällä synteettisellä suoraketjuisella transrasvalla.[3] Maitorasvan pääasiallisen transrasvahappo-isomeerin eli vakseenihapon on havaittu vähentävän sepelvaltiomotaudin riskiä[5].

Teolliset transrasvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teolliset transrasvat ovat todennäköisesti kaikkein haitallisimpia ravintorasvoja[6]. Teolliset transrasvat ovat tutkimusten mukaan merkittävä terveysriski aiheuttaen muun muassa sydäntauteja ja diabetesta[7]. On myös viitteitä siitä, että teollinen transrasva lisää kroonista tulehdusta[8]. Yhdysvaltojen kansallisen lääketieteellisen akatemian mukaan teolliset transrasvat muodostavat terveysriskin kaikilla saantitasoilla, minkä vuoksi niiden saanti pitäisi rajoittaa mahdollisimman pieneksi[9].

Suoraketjuista teollista transrasvaa syntyy kasviöljyjen valkaisussa eli puhdistuksessa[2]. Myös monityydyttämättömiä rasvahappoja sisältävässä öljyssä uppopaistetut ruuat sisältävät keinotekoista transrasvaa. Rypsiöljy sisältää noin 2-3,5 % teollista transrasvaa ja soijaöljy noin 0,5-2 prosenttia[10]. Kasviöljyn osittainen kovettaminen moninkertaistaa kuitenkin sen sisältämän teollisen transrasvan määrän[11].

Osittainen kovettaminen tapahtuu katalyyttisesti matalassa paineessa hydraamalla, jolloin osa tyydyttymättömien rasvahappojen cis-kaksoissidoksista muuttuu trans-kaksoissidoksiksi[12]. Teollisten kasvirasvojen transrasvamäärä riippuu käytetystä öljystä ja sen kovetusasteesta. Esimerkiksi osittain kovetettu soijaöljy sisältää noin 44-50 prosenttia transrasvaa.[10] Kovetetut kasvirasvat sisältävät etenkin elaidiinhappoa[13], joka lisää erittäin harvan VLDL-kolesterolin määrää ja vähentää tiheän HDL-kolesterolin määrää[14].

Elintarviketeollisuus käyttää hydrogenoitua ruokaöljyä eli osittain kovetettua kasvirasvaa luontaisen kasvirasvan sijaan esimerkiksi leivonnaisissa, koska se pidentää tuotteiden säilyvyyttä ja parantaa niiden rakennetta. Teollista transrasvaa löytyy myös valmistaikinoista, perunalastuista, naksuista ja mikropopcornista.[8] Margariini kovetettiin aikaisemmin vain osittain, minkä vuoksi se sisälsi noin 25 prosenttia suoraketjuista transrasvaa vuosina 1960–1985[15]. Transrasvojen päivittäinen keskisaanti oli kymmenen grammaa vuoden 1984 Yhdysvalloissa. Jopa puolet leipomotuotteiden sisältämästä rasvasta saattoi olla teollista transrasvaa vielä vuonna 2004.[16]

Yhdysvaltalainen sydäntautitutkija ja Illinoisin yliopiston professori Fred Kummerow löysi teollisten transrasvojen vaarallisuuden jo 1950-luvulla ja yritti pitkään saada viranomaiset kieltämään keinotekoisten transrasvojen käytön valmisruoissa. Yhdysvaltojen elintarvikevirasto kielsi ne kuitenkin vasta vuonna 2015, sen jälkeen kun Kummerow oli haastanut viraston oikeuteen. Vuonna 2018 voimaan astuneen käyttökiellon arvioidaan pelastavan 90 000 yhdysvaltalaista vuodessa ennenaikaiselta kuolemalta.[7]

Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan teolliset transrasvat aiheuttavat vuosittain yli 500 000 sydän- ja verisuonitautikuolemaa, minkä vuoksi niistä pitäisi luopua[17]. WHO otti vuonna 2018 tavoitteekseen, että ruoan rasva sisältäisi vuonna 2023 korkeintaan 2 prosenttia teollista transrasvaa[18].

EU:n komissio antoi huhtikuussa 2019 asetuksen, joka rajoittaa teollisten elintarvikkeiden teollisen transrasvan pitoisuutta. Kaupoissa myytävässä elintarvikkeessa teollisen transrasvan pitoisuus saa olla enintään 2 grammaa transrasvaa 100:aa grammaa rasvaa kohden. 2.4.2021 lähtien markkinoille ei saa enää toimittaa elintarvikkeita, jotka eivät täytä asetuksen vaatimuksia.[19] Transrasvojen määrää ei saa silti ilmoittaa tuotteen ravintoarvoilmoituksessa tai muualla pakkausmerkinnöissä[20]. EU:n elintarviketietoasetus määrää kuitenkin, että kovetetun kasviöljyn käyttö pitää ilmoittaa elintarvikkeen pakkauksessa[21]. Jos pakkausselosteessa on maininta kovetetusta kasvirasvasta, tuote sisältää todennäköisesti teollista transrasvaa[22]. Kovetetun kasviöljyn käyttöä koskevaa määräystä ei noudateta kuitenkaan Suomessa myytävien margariinien kohdalla[21].

Tanskassa säädettiin jo 2010-luvulla teollisten transrasvojen määrän vähentämiseen tähtäävä laki, jonka mukaan elintarvikkeet saivat sisältää enintään 2 prosenttia teollista transrasvaa[23]. Suoraketjuisten transrasvojen saanti väheni lain johdosta yhteen 25-osaan suomalaisten vastaavasta, ja tanskalaiset esittivät vuonna 2007, että Pohjoismaissa pyrittäisiin kaikki maat käsittävään teollisten transrasvojen kieltoon.[24] Tanska kielsi myöhemmin kokonaan keinotekoisia transrasvoja sisältävän ruoan myynnin[25].

Cis- ja transrasvahappojen rakenne

Hydraus (vedytys)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä kasvirasvat ovat nestemäisiä, koska ne koostuvat tyydyttymättömistä cis-rasvoista. Cis-rasvahapossa on cis-kaksoissidos, jonka takia molekyyli on aina mutkalla eikä kiteydy yhtä helposti kiinteäksi kuin suoraksi vedettävä tyydyttynyt rasva. Jos tyydyttymättömiin rasvoihin liitetään vetyä katalyytin avulla, niistä saadaan kiinteitä. Osittain kovetettu kasvirasva käsitellään kemiallisesti katalyytilla paineistetussa vetykaasussa. Prosessin tarkoitus on nostaa rasvan sulamispistettä muuttamalla tyydyttymättömiä rasvoja tyydyttyneiksi, mutta osa tyydyttymättömistä rasvoista muuttuu saman katalyytin vaikutuksesta trans-rasvoiksi. Trans-rasvat ovat tyydyttyneiden rasvojen tavoin suoraketjuisia ja huoneenlämpötilassa kiinteitä. Siksi niistä molemmista käytetään nimitystä kova rasva. Osittain kovetettu kasvirasva sisältää trans-rasvoja. Jos kovetus on täydellistä, rasva ei sisällä trans-rasvaa vaan tyydyttynyttä rasvaa.

Hydrogenointi tarkoittaa kaasumaisen vedyn lisäysreaktiota rasvaan katalyyttisesti niin, että kaksoissidokset pelkistyvät siten, että ketjuun liittyy vetyä, rasva ”tyydyttyy”. Samalla se muuttuu kiinteämmäksi ja sen sulamislämpötila nousee. Hydrogenointiprosessilla nestemäisiä (tyydyttymättömiä) kasvirasvoja prosessoidaan leipomo- ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin, sillä nestemäiset rasvat soveltuvat huonosti leivontaan, ja kovetetun kasvirasvan hinta on murto-osa voin tai laardin hinnasta. Lisäksi kovetettuja kasvirasvoja sisältävien elintarvikkeiden myyntiaika pitenee, koska helpommin hapettuva kaksoissidos korvautuu vaikeammin reagoivalla tyydyttyneellä hiiliketjun osalla. Trans-rasvojen muodostuminen on siis sivureaktio, jota ei haluta.

Trans-rasvojen synty hydrogenointiprosessissa riippuu käytetystä paineesta: mitä alhaisempi paine, sitä enemmän trans-rasvoja syntyy. Yhdysvaltain maatalousministeriön tutkimusten mukaan yleensä prosessissa käytetyssä 150 kPa paineessa soijaöljyä hydraamalla syntyi 40 % trans-rasvoja; kun samaa prosessia yritettiin 1,5 MPa paineessa, trans-rasvoja syntyi vain 6 % saannosta.

Trans-rasvoja syntyy aina, kun hydrausta ei suoriteta loppuun eli täysin tyydyttyneeseen rasvaan asti. Syy on reaktion mekanismissa. Reaktio on alkeenin hydrogenaatio, jolle nykyään hyväksytty[26] mekanismi[27] perustuu siihen, että reaktio tapahtuu yksi vetyatomi kerrallaan: ensin kaksoissidokseen liittyy yksi vetyatomi, jolloin toinen hiiliatomi on kiinni katalyytissä, minkä jälkeen lisätään toinen vetyatomi toiseen (katalyytillä olleeseen) hiileen. Ensimmäinen vedyn lisäys on palautuva, toinen käytännössä palautumaton. Katalyytillä oleva välituote, jossa on vielä vain yksi lisätty vety, on periaatteessa tyydyttynyt yhdiste, jolloin hiili-hiilisidos voi pyöriä, ja koska trans-muoto on termodynaamisesti suositumpi, se todellakin pyörii trans-muotoon. Koska ensimmäinen vaihe on palautuva, katalyytiltä poistuu myös trans-rasvaa. Niinpä vain reaktion pakottaminen tyydyttyneeseen rasvaan asti estää trans-rasvan muodostumisen ja korkea vetypaine (jossa reaktio on nopea) vähentää sitä.

Vaihtoehtoisia kovetustapoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margariinit kovetetaan nykyisin katalyyttisen vaihtoesteröinnin avulla siten, että kasviöljyn tyydyttymättömiä rasvahappoja hydrataan ensin tyydyttyneiksi. ja vaihtoesteröidään sen jälkeen hydraamattoman kasviöljyn kanssa. Lähtöaineiden luontaiset triglyseridit hajoavat ja rakentuvat uudestaan vaihtoesteröinnin katalyysisynteesissä, jolloin syntyy kovia synteettisiä uusrasvoja, jotka tekevät margariinista kiinteää. Vaihtoesteröinnissä ei synny transrasvoja, mutta vaihtoesteröinnillä tuotettujen uusrasvojen pitkäaikaiskäytön terveysvaikutuksia ei ole tutkittu lainkaan.[21]

Esteröinti kohdistuu esterisidoksella rasvamolekyylin glyseroliin sitoutuneisiin rasvahappoihin. Rasvamolekyylissä on kolme rasvahappoa, joista osa voidaan vaihtaa.

Öljyyn voidaan lisätä myös gelatiinia eli liivatetta, jolloin sen kemiallinen rakenne ei muutu.

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisten transrasvojen on todettu lisäävän merkittävästi sydäntautien riskiä[24]. Esimerkiksi vuonna 2015 julkaistusta metatutkimuksesta saatiin suhteellisen varmaa näyttöä siitä, että teolliset transrasvat lisäävät yli neljälläkymmenellä prosentilla riskiä sairastua sydän ja verisuonitautiin[28]. Sairastumisriski lisääntyy arviolta 23 prosenttia transrasvan jokaista kahden prosentin lisäystä kohti[29]. Esimerkiksi jokainen 114 gramman viikoittainen lisäannos uppopaistettua ruokaa lisää tutkimusten mukaan 12 prosentilla sydänkohtausten esiintyvyyttä[30].

Teolliset transrasvat laskevat hyödyllisen HDL-kolesterolin ja kohottavat haitallisen LDL-kolesterolin arvoja heikentäen niiden välistä suhdetta[8]. Transrasvat edesauttavat lisäksi LDL-kolesterolin hapettumista, mikä on ateroskleroosin syntyprosessin merkittävä alkuvaihe. Sydäntautien tärkeä riskitekijä[31] veren apoB-pitoisuus pienenee, jos ravinnon luontaista maidon transrasvaa korvataan samalla määrällä monityydyttymätöntä rasvaa[32]. Pienentyminen on vieläkin voimakkaampaa, jossa sillä korvataan teollista transrasvaa[32].

Teollisen transrasvan on havaittu lisäävän myös riskiä sairastua dementiaan[33].

Epidemologisten tutkimusten mukaan luontainen transrasva ei ole sydänterveydelle haitallista kuten teollinen transrasva.[34][35] Etenkin luontaisen transrasvan vakseenihapon on havaittu parantavan sepelvaltiomotaudin riskitekijöitä.[3]

Niillä, joiden veressä on jonkin verran maitorasvan sisältämää transrasvaa, on 85 prosenttia pienempi riski sairastua haimasyöpään verrattuna niihin, joiden veressä ei ole ollenkaan maidon sisältämää transrasvaa. Niillä, joiden veressä on paljon maitorasvan sisältämää luontaista transrasvaa, tämä riski on 66 prosenttia pienempi. Riski on kuitenkin 127 prosenttia suurempi, kun verrataan niihin, joiden veressä on vain jonkin verran maidon transrasvaa.[36]

Trans (Elaidiinihappo) Cis (Oleiinihappo) Tyydyttynyt (Steariinihappo)
Elaidiinihappo on tyydyttämätön transrasvahappo jota löytyy osittain kovetetuista kasvisöljyistä.[37] Oleiinihappo on cis tyydyttämätön happo josta oliiviöljy muodostuu 55–80%.[38] Steariinihappo on tyydyttynyt rasvahappo jota löytyy eläinrasvoista ja tuotteista jotka ovat täydellisesti kovetettuja.
Elaidic-acid-3D-vdW.png
Oleic-acid-3D-vdW.png
Stearic-acid-3D-balls.png
Elaidic-acid-2D-skeletal.png
Oleic-acid-skeletal.svg
Stearic acid.svg
Nämä rasvahapot ovat cis-trans-isomeerejä ja ovat identtiset muuten paitsi kaksoissidoksen paikassa. Tämä rasvahappo ei sisällä kaksoissidosta eikä ole isomeeri kahdelle aikaisemmalle.

Eräistä konjugoidun linolihapon eli CLA:n terveysvaikutuksista on saatu eläinkokeissa positiivisia tuloksia, mutta vaikutukset ihmiseen ovat epäselvät. CLA-kapseleita on Yhdysvalloissa myyty paljon laihduttajille ja kehonrakentajille. Märehtijöiden lihassa ja maidossa saatavat CLA-pitoisuudet ovat melko niukkoja, eikä niiden vaikutuksista ihmiseen ole näyttöä. CLA-kapseleiden vaikutus painonhallintaan ja lihaksikkuuteen ovat ihmisellä olemattomat, mutta niiden vaikutus sepelvaltimotaudin riskitekijöihin on tutkija Antti Aron mukaan kiistatta haitallinen.[39]

Saanti ja suositukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isossa Britanniassa paljastui vuonna 2004, että broileri- ja hampurilaisravintoloiden kaltaisten pikaruokapaikkojen ruoka-annokset sisältävät runsaasti teollista transrasvaa. Esimerkiksi KFC-ravintolaketjun friteerattua broileria ja ranskalaisia perunoita sisältävä ateria sisäsi 4,4 grammaa transrasvaa. Mc Donaldsin vastaava sataprosenttisessa rypsiöljyssä kypsennetty annos sisälsi 3 grammaa teollista transrasvaa siitä huolimatta, että sen ruokien transrasvapitoisuus oli vähentynyt alle puoleen vuoden 1998 tasosta. Myös yksi ainoa kinuskileivos saattoi sisältää 2,5 grammaa teollista transrasvaa.[40]

Yhdysvalloissa tilanne oli vielä pahempi. Etenkin osittain kovetetussa kasviöljyssä friteeratut ranskalaiset perunat sisälsivät paljon transrasvaa. Keskikokoinen annos ranskalaisia perunoita sisälsi Yhdysvalloissa tyypillisesti noin viisi grammaa transrasvaa vuosina 2005-2008, jonka jälkeen transrasvan määrä laski alle määritysrajan. Transrasvan väheneminen johtui siitä, että ranskalaisten paisto osittain kovetetussa kasviöljyssä kiellettiin Yhdysvalloissa.[41]

WHO:n vuoden 2003 ja Harvardin vuoden 2006 suositusten mukaan päivittäisestä energiansaannista enintään yksi prosentti eli korkeintaan 2,2 grammaa vuorokaudessa saisi tulla teollisista transrasvoista.[42][43]

Iso-Britannian vuoden 2004 suosituksena oli, että naisten teollisten transrasvojen saanti jäisi alle 4,4 grammaan päivässä ja miesten 5,6 grammaan[40]. Vuonna 2015 keinotekoisia transrasvoja sisältävän ruoan myynti oli kokonaan kielletty Tanskassa, Itävallassa, Unkarissa, Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä.[25]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa myytävissä valmisruoissa oli teollista transrasvaa 2020-luvulle tultaessa Finelin mukaan keskimäärin seuraavasti: juustonaksu 4,6 %, margariini 0,5 %, suklaa-/tiikerikakku 0,4 %, ranskanperuna/keksi 0,3 %, hampurilainen/donitsi 0,2 %[44].selvennä Hyvälaatuista luontaista transrasvaa esiintyi voissa keskimäärin 2 %, juustoissa 0,7 %, naudanlihassa 0,3 %[44].

FinRavinto 2017 -tutkimuksen osanottajat saivat keskimäärin noin gramman transrasvoja päivässä, mutta kyseinen luku sisälsi myös luontaiset transrasvat, joita oli yli puolet saannista. Levitteet ja öljyt olivat osanottajien suurin keinotekoisten transrasvojen lähde.[45] Transrasvojen keskisaanti oli vuonna 1994 vielä noin 2 grammaa päivässä[46].

Paljon kovetettua kasvirasvaa sisältävää pikaruokaa, leivonnaisia ja mikropopkornien kaltaista pikkupurtavaa nauttiva suomalainen saattoi saada vuonna 2008 jopa 5 grammaa transrasvoja päivässä.[24]

Suomen ja monien muiden maiden margariiniteollisuus alkoi käyttää 1990-luvun puolivälin jälkeen uusia valmistusmenetelmiä, joiden ansiosta margariinien transrasvapitoisuus väheni[47][48][49]. Vuonna 2010 enää alle puolet Suomessa myytävistä margariineista ja levitteistä sisälsi teollisia transrasvoja. Transrasvapitoisuudet olivat lisäksi Eviran mukaan niin pieniä, ettei niillä ollut terveydellistä merkitystä[50].

Vuonna 2009 valmistuneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan selvityksessä analysoitujen 24 elintarvikkeen transrasvahappopitoisuudet olivat alle 0,5 grammaa sataa grammaa kohden, kun osa samoista elintarvikkeista sisälsi vuonna 1989 jopa 16 grammaa sataa grammaa kohden[51]. 40 prosenttia suomalaisten vuonna 2012 saamista transrasvoista oli teollisesti käsitellyistä kasviöljyistä peräisin olevaa keinotekoista transrasvaa ja loput 60 prosenttia oli maitovalmisteiden, kuten voin ja kerman sisältämää hyvälaatuista luontaista transrasvaa[51].

Finelin mukaan suomalainen kasvirasvajäätelö sisälsi 2010-luvun lopussa enää alle 0,1 prosenttia transrasvaa[52]. Margariini sisälsi transrasvaa jossain vaiheessa 2010-lukua enää 0,3–0,5 %[53]. Eviran tutkimuksen mukaan lähes puolessa Suomessa myytävistä margariineista ja levitteistä oli vielä transrasvoja, mutta niiden pitoisuudet olivat vuonna 2010 niin pieniä, ettei niillä ollut terveydellistä merkitystä[54]

Finelissä vuonna 2006 ilmoitetut transrasvapitoisuudet olivat samansuuntaisia kuin Ruotsissa julkaistut vuosien 1995 ja 1998−2002 pitoisuudet [55][56].

Teollisten transrasvojen yleisimpiä lähteitä suomalaisten ruokavaliossa olivat vuonna 2004 ranskanperunat, kasvirasvajäätelö ja mikropopkornit[57]. Muita transrasvan lähteitä olivat osittain kovetettua kasvirasvaa sisältävät einekset ja muut valmisateriat ja teolliset puolivalmisteet, leivonnaiset ja muut konditoriatuotteet[24].

Tanska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivittäinen teollisten transrasvojen keskisaanti väheni Tanskassa vuoden 1980 kahdesta grammasta vuoden 1999 alle 0,5 grammaan.[16]

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalaisnaiset saivat vuonna 2006 päivässä yhteensä 2,3 grammaa sekä keinotekoista että luontaista transrasvaa ja miehet 3 grammaa. Transrasvoista saatu kokonaisenergia edusti yhtä prosenttia koko ruokavaliosta saadusta energiasta. Transrasvojen päälähteinä olivat leipomotuotteet, friteeratut tuotteet, snack-tuotteet, voi, kerma ja juusto.[58] Lapset saivat luontaista transrasvaa voista, piimästä ja juustoista (24 % kaikkien transrasvojen kokonaissaannista), lihasta ja makkarasta (13 %). Keinotekoista transrasvaa tuli etenkin teollisista perunavalmisteista (13 %) ja kasviperäisistä ravintorasvoista (6 %). Huomattava osa (30 %) luontaisista ja keinotekoisista transrasvoista tuli makeisista, leipomotuotteista ja jäätelöstä.[59]

Ruotsin elintarviketeollisuus vähensi 1990-luvun puolivälissä merkittävästi tuotteidensa transrasvapitoisuuksia. Ruotsin elintarvikevirasto listasi vuonna 1995 EU:n Transfair-tutkimuksen 75 tuotteen transrasvapitoisuudet. Korkeimpia keinotekoisten transrasvojen pitoisuuksia löytyi osasta uppopaistettuja ruokia ja keksejä. Hyvälaatuisia luontaisia transrasvoja löytyi etenkin kermaasta, juustosta, jäätelöstä ja liharuoista.[60] Livsmedelverket suositteli rajoittamaan sydän ja verisuonisairauksia aiheuttavien teollisten transrasvojen saantia vuonna 2006.[61]

Britannia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannian terveysviranomaiset (UK Food Standards Agency) ilmoittivat vuonna 2006 pyrkivänsä muuttamaan direktiivejä siten, että transrasvojen määrät ilmoitettaisiin elintarvikkeiden tuoteselosteissa.[62]

Kanada[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanada oli ensimmäinen maa, jossa laadittiin säädös transrasvojen pakkausmerkinöistä. Säädös laadittiin joulukuussa 2002, ja astui voimaan joulukuussa 2005. Kanadalaisten viranomaisten mukaan säädös ei riko tavaroiden vapaata liikkuvuuden periaatetta, koska se on välttämätön kansanterveyden kannalta.[63]

Yhdysvallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalaiset saivat transrasvoja elintarvikevirasto FDA:n arvion mukaan lähes 6 grammaa vuorokaudessa vuonna 1995[64]. Pääasiallinen teollisten transrasvojen lähde olivat margariinit, keksit, makeiset, pikaruoka, perunalastut ja muu vastaava pikkupurtava sekä uppopaistettu ruoka. Päivittäinen transrasvojen keskisaanti väheni Yhdysvalloissa vuoden 1984 kymmenestä grammasta vuoden 1995 neljään grammaan. Jopa puolet leipomotuotteiden valmistukseen käytetystä rasvasta saattoi olla puhdasta transrasvaa vuonna 2004.[16]

Yhdysvalloissa astui vuoden 2003 alusta astui voiman määräys, jonka mukaan tuoteselosteessa on mainittava keinotekoisten transrasvojen määrä[65]. New Yorkin terveysviranomaiset suunnittelivat keinotekoisten transrasvojen määrän huomattavaa rajoittamista ravintolaruoissa vuonna 2006[66]. Yhdysvaltojen kolmanneksi suurin hampurilaisketju Wendy’s ilmoitti tuolloin vähentävänsä keinotekoisen transrasvan määrää ranskalaisissa perunoissaan kuudesta grammasta puoleen ja nollatasolle kanaruoissa.[67] McDonalds lupasi vuonna 2002 korvata keinotekoiset transrasvat muilla rasvoilla, muttei lunastanut täysin lupaustaan edes neljässä vuodessa[68].

Broileriruokiin erikoistunut Kentucky Fried Chicken (KFC) haastettiin kesäkuussa 2006 oikeuteen liikaa keinotekoista transrasvaa sisältävästä ruoasta. Yksi annos saattoi ilman varoituksia sisältää 15 g transrasvaa.[69][70] Katju KFC ilmoitti lokakuussa 2006 lopettavansa transrasvojen käytön USA:n ravintoloissaan seuraavana vuonna.[71] New Yorkin kaupunki päätti vuonna 2006 kieltää transrasvojen käytön ravintoloissa heinäkuusta 2008 alkaen.[72] Myös Kalifornian osavaltio kielsi transrasvat ravitsemusliikkeissä vuoden 2010 alusta, ja vuoden 2011 alusta myös leipomotuotteissa.lähde? Maassa astui lopulta voimaan keinotekoisten teollisten transrasvojen täyskielto vuonna 2018[7].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cis and Trans, Saturated and Unsaturated: What does it all mean? Don Mercer. Department of Food Science. University of Guelph. https://iufost.org/iufostold/wp-content/uploads/2020/05/95-Cis-Trans-Satd-and-Unsatd.pdf
  2. a b Heikki Puhakka: Happoaktivoidun selluloosan käyttö rypsiöljynsuodatusapuaineena. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/68384/Puhakka_Heikki.pdf;jsessionid=A0113344779306219725B707C66B2DF6?sequence=1
  3. a b c Ye Wang, M. Miriam Jacome-Sosa, Donna F. Vine, Spencer D. Proctor: Beneficial effects of vaccenic acid on postprandial lipid metabolism and dyslipidemia: Impact of natural trans-fats to improve CVD risk 20.5.2010. Lipid Technology. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  4. What Are Trans Fats, and Are They Bad for You? Healthline. 30.7.2019. Viitattu 28.11.2020. (englanniksi)
  5. Ye Wang, M. Miriam Jacome-Sosa, Donna F. Vine, Spencer D. Proctor: Beneficial effects of vaccenic acid on postprandial lipid metabolism and dyslipidemia: Impact of natural trans-fats to improve CVD risk 20.5.2010. Lipid Technology. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  6. 6 Foods That Cause Inflammation Healthline. 12.11.2019. Viitattu 8.1.2021. (englanniksi)
  7. a b c Katie Hafner, Fred A. Kummerow, an Early Opponent of Trans Fats, Dies at 102, New York Times (June 1, 2017).
  8. a b c Hydrogenated Vegetable Oil: Uses, Downsides, and Food Sources Healthline. 25.9.2019. Viitattu 27.2.2021. (englanniksi)
  9. FDA Puts Trans Fat on the Chopping Block www.medpagetoday.com. 7.11.2013. Viitattu 11.2.2021. (englanniksi)
  10. a b Ask the Expert: Concerns about canola oil The Nutrition Source. 13.4.2015. Viitattu 6.5.2021. (englanniksi)
  11. Ask the Expert: Concerns about canola oil The Nutrition Source. 13.4.2015. Viitattu 6.5.2021. (englanniksi)
  12. About Trans Fat and Partially Hydrogenated Oils Center for Science in the Public Interest.
  13. Alonso L, Fontecha J, Lozada L, Fraga MJ, Juárez M (1999). "Fatty acid composition of caprine milk: major, branched-chain, and trans fatty acids". J. Dairy Sci. 82 (5): 878–84. doi:10.3168/jds.S0022-0302(99)75306-3. PMID 10342226. 
  14. Abbey M, Nestel PJ (1994). "Plasma cholesteryl ester transfer protein activity is increased when trans-elaidic acid is substituted for cis-oleic acid in the diet". Atherosclerosis 106 (1): 99–107. doi:10.1016/0021-9150(94)90086-8. PMID 8018112. 
  15. Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006. Kuvaesitys.
  16. a b c Robert H. Eckel, Susan Borra, Alice H. Lichtenstein, Shirley Y. Yin-Piazza: Understanding the Complexity of Trans Fatty Acid Reduction in the American Diet. Circulation, 24.4.2007, nro 115, s. 2231–2246. doi:10.1161/CIRCULATIONAHA.106.181947. Artikkelin verkkoversio.
  17. WHO plan to eliminate industrially-produced trans-fatty acids from global food supply www.who.int. Viitattu 1.2.2023. (englanniksi)
  18. WHO welcomes industry action to align with global trans fat elimination targets www.who.int. Viitattu 5.11.2020. (englanniksi)
  19. Transrasvat Ruokavirasto. Viitattu 9.12.2022.
  20. Transrasvat Ruokavirasto. Viitattu 9.12.2022.
  21. a b c Toistaako kasviöljyjen kovetuksen historia itseään? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 18.5.2021.
  22. Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset Suomenkuvalehti.fi. 2.11.2011. Viitattu 12.11.2020.
  23. Kampanja kovetettuja rasvoja vastaan. 11.11.2008. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/11/11/kampanja-kovetettuja-rasvoja-vastaan
  24. a b c d Transrasvat syynä 50 000 ihmiseen kuolemaan EU:ssa 20.1.2008. Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 13.2.2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  25. a b Suomi syö vaarallisia rasvoja tietämättään, Iltalehti 27.10.2015
  26. Gallezot, Pierre. "Hydrogenation – Heterogeneous" in Encyclopedia of Catalysis, Volume 4, toim. I. T. Horvath, John Wiley & Sons, 2003. (englanniksi)
  27. J. Horiuti; M. Polanyi: Transactions of the Faraday Society 30 (1934) 1164–1172. DOI: 10.1039/TF9343001164 (englanniksi)
  28. Intake of saturated and trans unsaturated fatty acids and risk of all cause mortality, cardiovascular disease, and type 2 diabetes: systematic review and meta-analysis of observational studies. https://www.bmj.com/content/351/bmj.h3978
  29. Drew Ramsey, Tyler Graham: How Vegetable Oils Replaced Animal Fats in the American Diet The Atlantic. 26.4.2012. Viitattu 24.10.2021. (englanniksi)
  30. Fried food intake linked to heightened serious heart disease and stroke risk medicalxpress.com. Viitattu 6.3.2021. (englanniksi)
  31. Mika Ala-Korpela: The culprit is the carrier, not the loads: cholesterol, triglycerides and apolipoprotein B in atherosclerosis and coronary heart diseas International Journal of Epidemiology. 09 April 2019. Viitattu 13.12.2022. (englanniksi)
  32. a b Brouwer, Ingeborg A.: Effect of trans-fatty acid intake on blood lipids and lipoproteins: a systematic review and meta-regression analysis 2016. WHO. Viitattu 13.12.2022. (englanniksi)
  33. Takanori Honda, Tomoyuki Ohara, Masakazu Shinohara, Jun Hata, Ryuji Toh, Daigo Yoshida: Serum elaidic acid concentration and risk of dementia: The Hisayama Study. Neurology, 26.11.2019, nro 22, s. e2053–e2064. PubMed:31645469. doi:10.1212/WNL.0000000000008464. ISSN 0028-3878. Artikkelin verkkoversio. en
  34. Sarah K. Gebauer, Jean-Michel Chardigny, Marianne Uhre Jakobsen ym.: Effects of Ruminant trans Fatty Acids on Cardiovascular Disease and Cancer: A Comprehensive Review of Epidemiological, Clinical, and Mechanistic Studies 2011. American Society for Nutrition. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  35. Trans Fat Fight Claims Butter as a Victim 7.3.2007. New York Times. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  36. Neda Ghamarzad Shishavan, Ashraf Mohamadkhani, Sadaf Ghajarieh Sepanlou, Sahar Masoudi, Maryam Sharafkhah, Hossein Poustchi: Circulating plasma fatty acids and risk of pancreatic cancer: Results from the Golestan Cohort Study. Clinical Nutrition, 15.9.2020, nro 0. doi:10.1016/j.clnu.2020.09.002. ISSN 0261-5614. Artikkelin verkkoversio. English
  37. Alonso L, Fontecha J, Lozada L, Fraga MJ, Juárez M (1999). "Fatty acid composition of caprine milk: major, branched-chain, and trans fatty acids". Journal of Dairy Science 82 (5): 878–84. doi:10.3168/jds.S0022-0302(99)75306-3. PMID 10342226. 
  38. Alfred Thomas (2002). "Fats and Fatty Oils", Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry. Wiley-VCH. DOI:10.1002/14356007.a10_173. ISBN 3527306730. 
  39. Antti Aro: CLA eli konjugoitunut linolihappo Terveyskirjasto. Arkistoitu 14.1.2012. Viitattu 5.7.2011.
  40. a b Call to cut unhealthy fat in food news.bbc.co.uk. 7.10.2004. Viitattu 23.11.2021. (englanniksi)
  41. Temporal Trends in Fast-Food Restaurant Energy, Sodium, Saturated Fat, and Trans Fat Content, United States, 1996–2013. https://www.cdc.gov/pcd/issues/2014/pdf/14_0202.pdf
  42. World Health Organization (WHO), Diet, Nutrition and the Prevention of Chronic Diseases, WHO Technical Series Report 916 (Geneve, 2003) (englanniksi)
  43. Vastaus kirjalliseen kysymykseen transrasvojen käytöstä Suomessa. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_21+2017.pdf
  44. a b Etusivu - Fineli fineli.fi. Viitattu 5.11.2020.
  45. Ravitsemus Suomessa FinRavinto 2017 -tutkimus. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  46. Mitä rasvaa leivän päälle? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 8.12.2021.
  47. Transrasvat yhä ongelma Euroopassa – Suomen tilanne hyvä ([vanhentunut linkki]) 20.9.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu . Viitattu 25.9.2012.
  48. E. Flöter, G. van Duijn, Trans-free fats for use in foods, in: Modifying lipids for use in foods (toim. F. D. Gunstone), Woodhead, Cambridge, UK, 2006, pp. 429–443 (englanniksi)
  49. G. van Duijn, Technical aspects of trans reduction in modified fats, Oléagineux, Corps Gras, Lipides, 12, 422–426 (2005) (englanniksi)
  50. Suomen margariineissa vain vähän transrasvoja ([vanhentunut linkki]) Helsingin Sanomat. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 12.9.2010.
  51. a b Elintarvikeanalyysit: transrasvahapot. TYÖPAPERI 10/2015. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125918/TYO_2015_10_Elintarvikeanalyysit_net.pdf
  52. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/32705?foodType=ANY&ingredientClass=ICECREAM&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&
  53. Ravintoaineiden koostumus (Arkistoitu – Internet Archive) Fineli, KTL
  54. Suomen margariineissa vain vähän transrasvoja ([vanhentunut linkki]) Helsingin Sanomat. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 12.9.2010.
  55. Slv.se[vanhentunut linkki]
  56. Finelin ravintoaineiden koostumukset, (Arkistoitu – Internet Archive) KTL 2006
  57. Kasvirasvajäätelö onkin kovan piilorasvan lähde. 22.09.2004. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kasvirasvajaatelo-onkin-kovan-piilorasvan-lahde/3255472#gs.87po2l
  58. Transfettsyror i livsmedel (Arkistoitu – Internet Archive) Livsmedelverket 18.6.2003 (ruotsiksi)
  59. Irene Mattisson, Fett,[vanhentunut linkki] Livsmedelsverket 2006 (pdf) (ruotsiksi)
  60. Transfettsyror i Livsmedel Wulf Becker, nutritionist, Livsmedelverket (pdf) (ruotsiksi)
  61. Livsmedelsverket avråder transfetter STV 19.5.2006 (ruotsiksi)
  62. Call to label hidden fats in food BBC 27.7.2006 (englanniksi)
  63. TRANSforming the Food Supply, Health Canada June 2006
  64. Q & A about Trans Fat Nutrition Labeling, (Arkistoitu – Internet Archive) FDA 2006 (englanniksi)
  65. Trans Fats Added To Nutrition Labels MedicineNet. Viitattu 2.9.2021. (englanniksi)
  66. US debates 'hidden' food fats ban BBC, 30.10.2006
  67. Wendy’s tiedote 8.6.2006
  68. KFC plans 'important' trans fat 'milestone' USAToday 30.11.2006 (englanniksi)
  69. KFC's Big Fat Problem (Arkistoitu – Internet Archive) Time Magazine 26.6.2006 (englanniksi)
  70. KFC sued in US over cooking fats BBC 15.6.2006 (englanniksi)
  71. KFC reduces unhealthy trans-fats BBC 30.10.2006 (englanniksi)
  72. [1] (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]