Transrasva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruokien rasvat
Katso myös

Transrasvat ovat kovia kerta- tai monityydyttymättömiä rasvahappoja[1]. Ne eroavat molekyylirakenteeltaan muista tyydyttymättömistä rasvahapoista siten, että kaksoissidokseen kiinnittyneiden hiiliatomien vetyatomit ovat eri puolilla. Kyseessä on esimerkki cis-trans-isomeriasta.

Transrasvat jaetaan luonnollisiin ja synteettisiin eli teollisiin transrasvoihin, jotka eroavat toisistaan rakenteellisesti. Luonnolliset transrasvat sisältävät sekä cis- että trans-tyyppisen kaksoissidoksen. Teolliset transrasvat ovat suoraketjuisia ja ne sisältävät pelkkiä trans-kaksoissidoksia[2].

Teolliset transrasvat muodostavat terveysriskin kaikilla saantitasoilla, minkä vuoksi niiden saanti pitäisi rajoittaa mahdollisimman pieneksi[3]. YK:n terveysjärjestö WHO:n mukaan maailman elintarviketuotanto olisi muutettava sellaiseksi, ettei teollisia transrasvoja enää synny[4].

Teollisia transrasvoja sisältävän ruoan myynti onkin kielletty Yhdysvalloissa sekä useissa Euroopan maissa[5][6].

Luonnolliset eli märehtijäperäiset transrasvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnollisia transrasvoja esiintyy lehmän- ja muiden märehtijöiden maidossa ja lihassa[7]. Luonnollisten transrasvojen kaksoissidokset ovat konjugoituneet eli ne sijaitsevat peräkkäisissä hiiliketjun atomeissa. Koska molekyylissä on edelleen cis-sidos, se ei ole suora, ja rasvahappomolekyylin vaikutus on toisenlainen kuin yksinään esiintyvällä synteettisellä suoraketjuisella transrasvalla.[2]

Teolliset transrasvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keinotekoisia eli suoraketjuisia teollisia transrasvoja, etenkin elaidiinhappoa[8], saattaa syntyä kasviöljyjen puhdistuksen[9] sekä ruokaöljyn valmistuksen, kovetuksen ja kuumennuksen yhteydessä[2]. Teolliset transrasvat ovat todennäköisesti kaikkein haitallisimpia ravintorasvoja[10]. Ne ovat tutkimusten mukaan merkittävä terveysriski aiheuttaen muun muassa sydäntauteja ja diabetesta[5]. On myös viitteitä siitä, että teollinen transrasva lisää kroonista tulehdusta[11]. Äidin nauttimat transrasvat kulkeutuvat sekä sikiöön että äidinmaitoon ja saattavat pienentää lapsen syntymäpainoa[12].

Suoraketjuista teollista transrasvaa saattaa syntyä kasviöljyn valkaisussa eli puhdistuksessa[9]. Vuonna 2005 julkaistun tutkimuksen mukaan rypsiöljy sisältää noin 2-3,5 % teollista transrasvaa, soijaöljy noin 0,5-2 prosenttia[13] ja osittain kovetettu soijaöljy noin 44–50 prosenttia[14]. Sen jälkeen ainakin rypsiöljyn prosessointimenetelmiä on muunneltu transrasvojen syntymisen välttämiseksi.[15] Suomalaisen Fineli-ravintoainekoostumustietopankin mukaan rypsiöljyssä ei ole lainkaan transrasvaa.[16] Vuonna 2015 julkaistussa korealaistutkimuksessa havaittiin, ettei sikäkäläisissä öljyissä ollut transrasvaa. Tutkimusraportista ei käynyt kutenkaan ilmi, olivatkoko kyseessä rypsi- vai rapsiöljyt.[17]

Osittainen kovettaminen tapahtuu katalyyttisesti matalassa paineessa hydraamalla, jolloin osa tyydyttymättömien rasvahappojen cis-kaksoissidoksista muuttuu trans-kaksoissidoksiksi[18]. Teollisten kasvirasvojen transrasvamäärä riippuu käytetystä öljystä ja sen kovetusasteesta.[13] Kovetetut kasvirasvat sisältävät etenkin elaidiinhappoa[19], joka lisää erittäin harvan VLDL-kolesterolin määrää ja vähentää tiheän HDL-kolesterolin määrää[20].

Elintarviketeollisuus käyttää hydrogenoitua ruokaöljyä eli osittain kovetettua kasvirasvaa luontaisen kasvirasvan sijaan esimerkiksi leivonnaisissa, koska se pidentää tuotteiden säilyvyyttä ja parantaa niiden rakennetta. Teollista transrasvaa löytyy myös valmistaikinoista, perunalastuista, naksuista ja mikropopcornista.[11]

Margariini kovetettiin aikaisemmin vain osittain, minkä vuoksi se sisälsi noin 25 prosenttia suoraketjuista transrasvaa vuosina 1960–1985[21]. Uudessa Seelannissa vuonna 1993 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että margariinit sisälsivät vielä 4,8 - 1,3 prosenttia elaidiinihappoa (C18:1 trans-9)[22].

Transrasvojen päivittäinen keskisaanti oli kymmenen grammaa vuoden 1984 Yhdysvalloissa. Jopa puolet leipomotuotteiden sisältämästä rasvasta saattoi olla teollista transrasvaa vielä vuonna 2004.[23]

Yhdysvaltalainen sydäntautitutkija ja Illinoisin yliopiston professori Fred Kummerow löysi teollisten transrasvojen vaarallisuuden jo 1950-luvulla ja yritti pitkään saada viranomaiset kieltämään keinotekoisten transrasvojen käytön valmisruoissa. Yhdysvaltojen elintarvikevirasto kielsi ne kuitenkin vasta vuonna 2015, sen jälkeen kun Kummerow oli haastanut viraston oikeuteen. Vuonna 2018 voimaan astuneen käyttökiellon arvioidaan pelastavan 90 000 yhdysvaltalaista vuodessa ennenaikaiselta kuolemalta.[5]

Cis- ja transrasvahappojen rakenne

Hydraus (vedytys)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä kasvirasvat ovat nestemäisiä, koska ne koostuvat tyydyttymättömistä cis-rasvoista. Cis-rasvahapossa on cis-kaksoissidos, jonka takia molekyyli on aina mutkalla eikä kiteydy yhtä helposti kiinteäksi kuin suoraksi vedettävä tyydyttynyt rasva. Jos tyydyttymättömiin rasvoihin liitetään vetyä katalyytin avulla, niistä saadaan kiinteitä. Osittain kovetettu kasvirasva käsitellään kemiallisesti katalyytilla paineistetussa vetykaasussa. Prosessin tarkoitus on nostaa rasvan sulamispistettä muuttamalla tyydyttymättömiä rasvoja tyydyttyneiksi, mutta osa tyydyttymättömistä rasvoista muuttuu saman katalyytin vaikutuksesta trans-rasvoiksi. Trans-rasvat ovat tyydyttyneiden rasvojen tavoin suoraketjuisia ja huoneenlämpötilassa kiinteitä. Siksi niistä molemmista käytetään nimitystä kova rasva. Osittain kovetettu kasvirasva sisältää trans-rasvoja. Jos kovetus on täydellistä, rasva ei sisällä trans-rasvaa vaan tyydyttynyttä rasvaa.

Hydrogenointi tarkoittaa kaasumaisen vedyn lisäysreaktiota rasvaan katalyyttisesti niin, että kaksoissidokset pelkistyvät siten, että ketjuun liittyy vetyä, rasva ”tyydyttyy”. Samalla se muuttuu kiinteämmäksi ja sen sulamislämpötila nousee. Hydrogenointiprosessilla nestemäisiä (tyydyttymättömiä) kasvirasvoja prosessoidaan leipomo- ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin, sillä nestemäiset rasvat soveltuvat huonosti leivontaan, ja kovetetun kasvirasvan hinta on murto-osa voin tai laardin hinnasta. Lisäksi kovetettuja kasvirasvoja sisältävien elintarvikkeiden myyntiaika pitenee, koska helpommin hapettuva kaksoissidos korvautuu vaikeammin reagoivalla tyydyttyneellä hiiliketjun osalla. Trans-rasvojen muodostuminen on siis sivureaktio, jota ei haluta.

Trans-rasvojen synty hydrogenointiprosessissa riippuu käytetystä paineesta: mitä alhaisempi paine, sitä enemmän trans-rasvoja syntyy. Yhdysvaltain maatalousministeriön tutkimusten mukaan yleensä prosessissa käytetyssä 150 kPa paineessa soijaöljyä hydraamalla syntyi 40 % trans-rasvoja; kun samaa prosessia yritettiin 1,5 MPa paineessa, trans-rasvoja syntyi vain 6 % saannosta.

Trans-rasvoja syntyy aina, kun hydrausta ei suoriteta loppuun eli täysin tyydyttyneeseen rasvaan asti. Syy on reaktion mekanismissa. Reaktio on alkeenin hydrogenaatio, jolle nykyään hyväksytty[24] mekanismi[25] perustuu siihen, että reaktio tapahtuu yksi vetyatomi kerrallaan: ensin kaksoissidokseen liittyy yksi vetyatomi, jolloin toinen hiiliatomi on kiinni katalyytissä, minkä jälkeen lisätään toinen vetyatomi toiseen (katalyytillä olleeseen) hiileen. Ensimmäinen vedyn lisäys on palautuva, toinen käytännössä palautumaton. Katalyytillä oleva välituote, jossa on vielä vain yksi lisätty vety, on periaatteessa tyydyttynyt yhdiste, jolloin hiili-hiilisidos voi pyöriä, ja koska trans-muoto on termodynaamisesti suositumpi, se todellakin pyörii trans-muotoon. Koska ensimmäinen vaihe on palautuva, katalyytiltä poistuu myös trans-rasvaa. Niinpä vain reaktion pakottaminen tyydyttyneeseen rasvaan asti estää trans-rasvan muodostumisen ja korkea vetypaine (jossa reaktio on nopea) vähentää sitä.

Vaihtoehtoisia kovetustapoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margariinit kovetetaan nykyisin katalyyttisen vaihtoesteröinnin avulla siten, että kasviöljyn tyydyttymättömiä rasvahappoja hydrataan ensin tyydyttyneiksi. ja vaihtoesteröidään sen jälkeen hydraamattoman kasviöljyn kanssa. Lähtöaineiden luontaiset triglyseridit hajoavat ja rakentuvat uudestaan vaihtoesteröinnin katalyysisynteesissä, jolloin syntyy kovia synteettisiä uusrasvoja, jotka tekevät margariinista kiinteää. Vaihtoesteröinnissä ei synny transrasvoja, mutta vaihtoesteröinnillä tuotettujen uusrasvojen pitkäaikaiskäytön terveysvaikutuksia ei ole tutkittu lainkaan.[26]

Esteröinti kohdistuu esterisidoksella rasvamolekyylin glyseroliin sitoutuneisiin rasvahappoihin. Rasvamolekyylissä on kolme rasvahappoa, joista osa voidaan vaihtaa.

Öljyyn voidaan lisätä myös gelatiinia eli liivatetta, jolloin sen kemiallinen rakenne ei muutu.

Trans (Elaidiinihappo) Cis (Oleiinihappo) Tyydyttynyt (Steariinihappo)
Elaidiinihappo on tyydyttämätön transrasvahappo jota löytyy osittain kovetetuista kasvisöljyistä.[27] Oleiinihappo on cis tyydyttämätön happo josta oliiviöljy muodostuu 55–80%.[28] Steariinihappo on tyydyttynyt rasvahappo jota löytyy eläinrasvoista ja tuotteista jotka ovat täydellisesti kovetettuja.
Nämä rasvahapot ovat cis-trans-isomeerejä ja ovat identtiset muuten paitsi kaksoissidoksen paikassa. Tämä rasvahappo ei sisällä kaksoissidosta eikä ole isomeeri kahdelle aikaisemmalle.

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnollinen transrasva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maitorasvan pääasiallisen transrasvahappo-isomeerin vakseenihapon on havaittu eläinkokeissa vähentävän sepelvaltimotaudin riskiä.[29] Vuonna 2011 julkaistussa 17 epidemiologisen tutkimuksen koontitutkimuksessa havaittiin keskenään ristiriitaisia yhteyksiä märehtijäperäisen rasvan ja syöpien ja sydäntautien välillä.[30][31] Gebauer et al. vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan vakseenihappo ja elaidiinihappo (teollisen transrasvan yleisin rasvahappo) aiheuttivat samanlaiset, sydän- ja verisuonisairauksien kannalta haitalliset muutokset lipidimetaboliaan.[32] Vastaavaan päätelmään olivat tulleet aikaisemmin vuonna 2010 meta-analyysissaan myös Brouwer et al.[33] Myös Maailman terveysjärjestö WHO pitää luontaisten ja teollisten transrasvojen vaikutusta veren rasva-arvoihin samankaltaisina.[34]

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ja erikoistutkija Liisa Valsta ovat esittäneet, että märehtijäperäisen transrasvan teollista transrasvaa vähäisempi haitallisuus tai neutraalisuus eri tutkimuksissa voi selittyä sillä, että niiden saannin vaihtelu eri maissa on pienempää kuin teollisissa transrasvoissa. Lisäksi väestötutkimuksissa havaittuja teollisten transrasvojen haittoja vahvistaa näennäisesti myös se, että niiden saantilähteet ovat epäterveellisempiä kuin meijerituotteet, jotka ovat tärkeimmät märehtijäperäisen transrasvan lähteet.[35] Samansuuntaisia ajatuksia ovat esittäneet myös WHO:n vuonna 2022 julkaisemassa meta-analyysissa Andrew N. Reynolds, Leanne Hodson, Russell de Souza, Huyen Tran Diep Pham, Lara Vlietstra ja Jim Mann.[36]

Vuonna 2020 julkaistussa iranilaistutkimuksessa havaittiin, että sillä väestöpuolikkaalla, jonka veressä esiintyi enemmän maidon transrasvoja, oli 15 prosenttia pienempi riski sairastua haimasyöpään kuin vähemmän kyseisiä rasvoja omanneella väestöpuolikkaalla[37].

Vuonna 2010 julkaistussa meta-analyysissa havaittiin, että konjugoitu linolihappo nosti veren LDL-kolesterolin suhdetta HDL-kolesteroliin 0,043:lla jokaista transrasvasta saatua energiaprosenttia kohden. Muiden märehtijäperäisten transrasvojen vaikutus oli 0,038 ja teollisten transrasvojen 0,055.[38] Suomalaisten transrasvojen yhteissaanti oli noin 0,45 energiaprosenttia vuonna 2012[39].

Vuonna 2015 julkaistussa yhdysvaltalaisessa interventiotutkimuksessa havaittiin puolestaan, että kontrolliryhmään verrattuna sekä luontainen että teollinen transrasva lisäsivät molemmat kokonaiskolesterolia, LDL-kolesterolia, kokonaiskolesterolin ja HDL:n suhdetta ja apolipoproteiini B:tä. Vakseenihappo lisäsi myös HDL-kolesterolia, apolipoproteiini AI:ta, apolipoproteiini B:tä ja lipoproteiini(a):ta, kun taas teollinen transrasva ei. [40]

WHO:n vuonna 2016 julkaiseman tutkimuskatsauksen mukaan sydäntautien tärkeän riskitekijän[41] veren apolipoproteiini B:n pitoisuus pienenee, jos luontaista transrasvaa korvataan monityydyttymättömällä rasvalla[42].

Teollinen transrasva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisten transrasvojen on todettu lisäävän merkittävästi sydäntautien riskiä[43]. Esimerkiksi vuonna 2015 julkaistusta metatutkimuksesta saatiin suhteellisen varmaa näyttöä siitä, että teolliset transrasvat lisäävät yli neljälläkymmenellä prosentilla riskiä sairastua sydän ja verisuonitautiin[44]. Sairastumisriski lisääntyy arviolta 23 prosenttia transrasvan jokaista kahden prosentin lisäystä kohti[45]. Esimerkiksi jokainen 114 gramman viikoittainen lisäannos uppopaistettua ruokaa lisää tutkimusten mukaan 12 prosentilla sydänkohtausten esiintyvyyttä[46].

Teolliset transrasvat laskevat hyödyllisen HDL-kolesterolin ja kohottavat haitallisen LDL-kolesterolin arvoja heikentäen niiden välistä suhdetta[11]. Transrasvat edesauttavat lisäksi LDL-kolesterolin hapettumista, mikä on ateroskleroosin syntyprosessin merkittävä alkuvaihe. WHO:n vuonna 2016 julkaiseman tutkimuskatsauksen mukaan sydäntautien tärkeä riskitekijä[41] veren apoB-pitoisuus pienenee, jos teollista transrasvaa korvataan monityydyttymättömällä rasvalla[42].

Teollisen transrasvan on havaittu lisäävän myös riskiä sairastua dementiaan[47].

Saantisuositukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltojen kansallisen lääketieteellisen akatemian mukaan teolliset transrasvat muodostavat terveysriskin kaikilla saantitasoilla, minkä vuoksi niiden saanti pitäisi rajoittaa mahdollisimman pieneksi[3].

YK:n terveysjärjestö WHO:n kiristi teollisen transrasvan saantia koskevaa suositustaan vuonna 2018. Maailman elintarviketuotanto pitäisi muuttaa sen mukaan sellaiseksi, ettei teollisia transrasvoja enää synny.[4] Aiemman vuonna 2003 annetun suosituksen mukaan päivittäisestä energiansaannista enintään yksi prosentti eli korkeintaan 2,2 grammaa vuorokaudessa sai tulla teollisista transrasvoista[48][49].

Ruotsin elintarvikevirasto suositteli vuonna 2006 rajoittamaan sydän ja verisuonisairauksia aiheuttavien teollisten transrasvojen saantia[50].

Transrasvojen käytön sääntely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiellot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkin kaupunki päätti vuonna 2006 kieltää transrasvojen käytön ravintoloissa[51]. Keinotekoisia transrasvoja sisältävän ruoan myynti oli vuonna 2018 kiellettyä Tanskassa, Itävallassa, Unkarissa, Islannissa, Norjassa, Sveitsissä[6] ja Yhdysvalloissa[5].

Pitoisuuden lakisääteinen vähentäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU:ssa tuli vuonna 2021 voimaan asetus, joka rajoittaa kaupoissa myytävien teollisten elintarvikkeiden sisältämän teollisen transrasvan pitoisuuden 2 prosenttiin.[52]

Tanskassa säädettiin 2010-luvulla teollisten transrasvojen määrän vähentämiseen tähtäävä laki, jonka mukaan elintarvikkeet saivat sisältää enintään 2 prosenttia teollista transrasvaa[53]. Teollisten transrasvojen saanti väheni lain johdosta yhteen 25-osaan suomalaisten vastaavasta. Tanskalaiset esittivät vuonna 2007, että Pohjoismaissa pyrittäisiin kaikki maat käsittävään teollisten transrasvojen kieltoon.[43]

OIkeustoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Broileriruokiin erikoistunut Kentucky Fried Chicken (KFC) haastettiin kesäkuussa 2006 oikeuteen liikaa keinotekoista transrasvaa sisältävästä ruoasta. Yksi annos saattoi sisältää 15 g transrasvaa ilman, että asiakkaita olisi varoitettu ruoan korkeasta pitoisuudesta.[54][55] KFC-ketju ilmoitti lokakuussa 2006 lopettavansa transrasvojen käytön USA:n ravintoloissaan seuraavana vuonna.[56]

Pakkausmerkinnät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa astui vuoden 2003 alusta voimaan määräys, jonka mukaan pakkauksen tuoteselosteessa on mainittava keinotekoisten transrasvojen määrä.[57] Vastaava määräys astui voimaan Kanadassa vuonna 2005. Säädös ei rikkonut kanadalaisten mukaan tavaroiden vapaata liikkuvuuden periaatetta, koska se on välttämätön kansanterveyden kannalta.[58]

Britannian terveysviranomaiset (UK Food Standards Agency) ilmoittivat vuonna 2006 pyrkivänsä muuttamaan EU:n direktiivejä siten, että transrasvojen määrät ilmoitettaisiin elintarvikkeiden tuoteselosteissa.[59] Tämä ei ole kuitenkaan onnistunut, sillä EU:ssa ei tarvitse edelleenkään ilmoittaa kuluttajille ja vähittäiskauppiaille elintarvikkeen teollisen transrasvan pitoisuutta.[60] Suomen Ruokaviraston mukaan transrasvahappoja ei ole lupa ilmoittaa ravintoarvomerkinnässä eikä tällä hetkellä muuallakaan pakkauksessa.[61]

Teollisen transrasvan todennäköisen olemassaolon voisi kuitenkin päätellä siitä, että tuotteessa on käytetty kovetettua kasviöljyä[62], sillä EU:n elintarviketietoasetus määrää, että kovetetun kasviöljyn käyttö pitää ilmoittaa elintarvikkeen pakkauksessa[26]. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista suomalaiselle kuluttajalle,koska Suomessa myytävien margariinien kohdalla ei noudateta kovetetun kasviöljyn pakkausmerkintöjä koskevaa määräystä[26].

Vapaaehtoiset toimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

McDonalds lupasi vuonna 2002 korvata keinotekoiset transrasvat muilla rasvoilla, muttei lunastanut täysin lupaustaan edes neljässä vuodessa[63].

Yhdysvaltojen kolmanneksi suurin hampurilaisketju Wendy’s ilmoitti vuonna 2006 vähentävänsä keinotekoisen transrasvan määrää ranskalaisissa perunoissaan kuudesta grammasta puoleen ja nollatasolle kanaruoissa.[64]

Saanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isossa Britanniassa paljastui vuonna 2004, että broileri- ja hampurilaisravintoloiden kaltaisten pikaruokapaikkojen ruoka-annokset sisältävät runsaasti teollista transrasvaa. Esimerkiksi KFC-ravintolaketjun friteerattua broileria ja ranskalaisia perunoita sisältävä ateria sisäsi 4,4 grammaa transrasvaa. Mc Donaldsin vastaava sataprosenttisessa rypsiöljyssä kypsennetty annos sisälsi 3 grammaa teollista transrasvaa siitä huolimatta, että sen ruokien transrasvapitoisuus oli vähentynyt alle puoleen vuoden 1998 tasosta. Myös yksi ainoa kinuskileivos saattoi sisältää 2,5 grammaa teollista transrasvaa.[65]

Yhdysvalloissa tilanne oli vielä pahempi. Etenkin osittain kovetetussa kasviöljyssä friteeratut ranskalaiset perunat sisälsivät paljon teollista transrasvaa. Keskikokoinen annos ranskalaisia perunoita sisälsi Yhdysvalloissa tyypillisesti noin viisi grammaa transrasvaa vuosina 2005-2008, jonka jälkeen transrasvan määrä laski alle määritysrajan. Transrasvan väheneminen johtui siitä, että ranskalaisten paisto osittain kovetetussa kasviöljyssä kiellettiin Yhdysvalloissa.[66]

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalaiset saivat vuonna 2006 keinotekoista transrasvaa etenkin teollisista perunavalmisteista (13 %) sekä kasviperäisistä ravintorasvoista (6 %). Keinotekoisten ja luontaisten transrasvojen kokonaissaanti oli naisilla yhteensä 2,3 grammaa päivässä ja miehillä 3 grammaa. Kokonaissaannin päälähteinä olivat leipomotuotteet, friteeratut tuotteet, snack-tuotteet sekä luontaista transrasvaa sisältävät voi, kerma ja juusto.[67] Kolmekymmentä prosenttia ruotsalaisten lasten transrasvojen kokonaissaannista tuli makeisista, leipomotuotteista ja jäätelöstä. Voin, piimän ja juuston sisältämät luontaiset transrasvat muodostivat ruotsalaisilla lapsilla 24 prosenttia kaikkien transrasvojen kokonaissaannista ja lihan sekä makkaran luontaiset transrasvat 13 prosenttia.[68]

Ruotsin elintarviketeollisuus vähensi 1990-luvun puolivälissä merkittävästi tuotteidensa transrasvapitoisuuksia. Ruotsin elintarvikevirasto listasi vuonna 1995 EU:n Transfair-tutkimuksen 75 tuotteen transrasvapitoisuudet. Korkeimpia keinotekoisten transrasvojen pitoisuuksia löytyi osasta uppopaistettuja ruokia ja keksejä. Luontaisia transrasvoja löytyi etenkin kermasta, juustosta, jäätelöstä ja liharuoista.[69]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisten transrasvojen saanti oli 2010-luvun Suomessa 25 kertaa suurempaa kuin Tanskassa[43]. FinRavinto 2017 -tutkimuksen osanottajien teollisten transrasvojen vuorokautinen keskisaanti oli alle puoli grammaa päivässä[70]. Suomalaisten saama teollinen transrasva on peräisin teollisesti käsitellyistä kasviöljyistä ja niistä valmistetuista tuotteista[71]. Vuonna 2017 julkaistun FinRavinto-tutkimuksen keskimääräinen osanottaja sai eniten teollista transrasvaa margariinista ja muista levitteistä sekä ruokaöljystä[70].

Suomessa myydyt elintarvikkeet saattoivat sisältää vuonna 1989 jopa 16 grammaa teollisia transrasvoja sataa grammaa kohden[71]. Margariini on ollut yleisyytensä vuoksi suurin teollisten transrasvojen lähde[70]. Suomen ja monien muiden maiden margariiniteollisuus alkoi käyttää 1990-luvun puolivälin jälkeen uusia valmistusmenetelmiä, joiden ansiosta margariinien transrasvapitoisuus väheni[72][73][74]. Kyse oli kovettamisprosessin muuttamisesta sekä siitä, että osittain kovetetut kasvirasvat on korvattu yhä enenevässä määrin palmu- ja kookosöljyillä. Viimeksi mainittuja ei tarvitse hydrata, koska ne ovat jo luontaisesti puolijähmeitä.[75][76][77] Vuonna 2010 enää alle puolet Suomessa myytävistä margariineista ja levitteistä sisälsi teollisia transrasvoja[78]. Yleisimmät leipämargariinit eivät sisällä enää transrasvoja (esim. Flora[79] ja Keiju[80]). Sen sijaan Ruokaviraston vuoden 2023 raportin mukaan kaikissa tutkituissa neljässä leivontamargariineissa oli transrasvaa 0,23–0,31 prosenttia.[81]

Vuonna 2009 valmistuneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan selvityksessä analysoitujen 24 elintarvikkeen transrasvahappopitoisuudet jäivät alle 0,5 grammaan sataa grammaa kohden[71]. Silti vielä 40 prosenttia suomalaisten vuoden 2012 transrasvan kokonaissaannista oli teollisesti käsitellyistä kasviöljyistä peräisin olevaa keinotekoista transrasvaa. Loput 60 prosenttia muodostui maitovalmisteiden sisältämästä luontaisesta transrasvasta.[71]

Kasvirasvajäätelö ja mikropopkornit sisälsivät 2000-luvun alussa erityisen paljon teollista transrasvaa[82]. Suomalainen kasvirasvajäätelö sisälsi Finelin mukaan 2010-luvun lopussa enää alle 0,1 prosenttia transrasvaa.[83].

Tanska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivittäinen teollisten transrasvojen keskisaanti oli kaksi grammaa vuonna 1980[23]. Pelkästään margariiniperäisen transrasvan keskisaanti oli kokonaiset 2,5 grammaa vuonna 1991. Tanskassa käytetyissä margariineissa oli 0-30 prosenttia teollista transrasvaa vielä vuonna 1995. Eniten sitä löytyi elintarviketeollisuuden valmisruokiin ja leivonnaisiin käyttämistä margariineista. Transrasvoja käytettiin, jotta margariini ei olisi juoksettunut huoneenlämmössä.[84]

Teollisten transrasvojen päivittäinen keskisaanti oli tippunut alle 0,5 grammaan vuonna 1999[23].

Yhdysvallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivittäinen transrasvojen keskisaanti väheni Yhdysvalloissa vuoden 1984 kymmenestä grammasta vuoden 1995 neljään grammaan.

Kentucky Fried chicken -ravintolaketjun uppopaistettu ateria.

Teollisten transrasvojen pääasiallinen lähde olivat margariinit, keksit, makeiset, pikaruoka, perunalastut ja muu vastaava pikkupurtava sekä uppopaistettu ruoka. Jopa puolet leipomotuotteiden valmistukseen käytetystä rasvasta saattoi olla puhdasta transrasvaa vuonna 2004.[23]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cis and Trans, Saturated and Unsaturated: What does it all mean? Don Mercer. Department of Food Science. University of Guelph. https://iufost.org/iufostold/wp-content/uploads/2020/05/95-Cis-Trans-Satd-and-Unsatd.pdf
  2. a b c Ye Wang, M. Miriam Jacome-Sosa, Donna F. Vine, Spencer D. Proctor: Beneficial effects of vaccenic acid on postprandial lipid metabolism and dyslipidemia: Impact of natural trans-fats to improve CVD risk 20.5.2010. Lipid Technology. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  3. a b FDA Puts Trans Fat on the Chopping Block www.medpagetoday.com. 7.11.2013. Viitattu 11.2.2021. (englanniksi)
  4. a b https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32019R0649&from=EN
  5. a b c d Katie Hafner, Fred A. Kummerow, an Early Opponent of Trans Fats, Dies at 102, New York Times (June 1, 2017).
  6. a b Suomi syö vaarallisia rasvoja tietämättään, Iltalehti 27.10.2015
  7. What Are Trans Fats, and Are They Bad for You? Healthline. 30.7.2019. Viitattu 28.11.2020. (englanniksi)
  8. Food & Nutrition Information apjcn.nhri.org.tw. Viitattu 19.2.2024.
  9. a b Heikki Puhakka: Happoaktivoidun selluloosan käyttö rypsiöljynsuodatusapuaineena. 2013. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/68384/Puhakka_Heikki.pdf;jsessionid=A0113344779306219725B707C66B2DF6?sequence=1
  10. 6 Foods That Cause Inflammation Healthline. 12.11.2019. Viitattu 8.1.2021. (englanniksi)
  11. a b c Hydrogenated Vegetable Oil: Uses, Downsides, and Food Sources Healthline. 25.9.2019. Viitattu 27.2.2021. (englanniksi)
  12. S. Stender, J. Dyerberg, G. Hølmer, L. Ovesen, B. Sandström: The influence of trans fatty acids on health: a report from the Danish Nutrition Council. Clinical Science (London, England: 1979), 1995-04, 88. vsk, nro 4, s. 375–392. PubMed:7789038. doi:10.1042/cs0880375. ISSN 0143-5221. Artikkelin verkkoversio.
  13. a b Ask the Expert: Concerns about canola oil The Nutrition Source. 13.4.2015. Viitattu 6.5.2021. (englanniksi)
  14. Ask the Expert: Concerns about canola oil The Nutrition Source. 13.4.2015. Viitattu 6.5.2021. (englanniksi)
  15. Rypsiöljyn terveellisyys ja prosessointi ”Elintarvikkeiden prosessointi ja ravitsemus” -blogi. Helsingin yliopisto. Viitattu 13.8.2023.
  16. Rypsiöljy Elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.8.2023.
  17. Analysis of Trans Fat in Edible Oils with Cooking Process Toxicological Research 31, sivut 307–312 (2015). Viitattu 23.5.2023. (englanniksi)
  18. About Trans Fat and Partially Hydrogenated Oils Center for Science in the Public Interest.
  19. Alonso L, Fontecha J, Lozada L, Fraga MJ, Juárez M (1999). "Fatty acid composition of caprine milk: major, branched-chain, and trans fatty acids". J. Dairy Sci. 82 (5): 878–84. doi:10.3168/jds.S0022-0302(99)75306-3. PMID 10342226. 
  20. Abbey M, Nestel PJ (1994). "Plasma cholesteryl ester transfer protein activity is increased when trans-elaidic acid is substituted for cis-oleic acid in the diet". Atherosclerosis 106 (1): 99–107. doi:10.1016/0021-9150(94)90086-8. PMID 8018112. 
  21. Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006. Kuvaesitys.
  22. Food & Nutrition Information apjcn.nhri.org.tw. Viitattu 19.2.2024.
  23. a b c d Robert H. Eckel, Susan Borra, Alice H. Lichtenstein, Shirley Y. Yin-Piazza: Understanding the Complexity of Trans Fatty Acid Reduction in the American Diet. Circulation, 24.4.2007, nro 115, s. 2231–2246. doi:10.1161/CIRCULATIONAHA.106.181947. Artikkelin verkkoversio.
  24. Gallezot, Pierre. "Hydrogenation – Heterogeneous" in Encyclopedia of Catalysis, Volume 4, toim. I. T. Horvath, John Wiley & Sons, 2003. (englanniksi)
  25. J. Horiuti; M. Polanyi: Transactions of the Faraday Society 30 (1934) 1164–1172. DOI: 10.1039/TF9343001164 (englanniksi)
  26. a b c Toistaako kasviöljyjen kovetuksen historia itseään? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 18.5.2021.
  27. Alonso L, Fontecha J, Lozada L, Fraga MJ, Juárez M (1999). "Fatty acid composition of caprine milk: major, branched-chain, and trans fatty acids". Journal of Dairy Science 82 (5): 878–84. doi:10.3168/jds.S0022-0302(99)75306-3. PMID 10342226. 
  28. Alfred Thomas (2002). "Fats and Fatty Oils", Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry. Wiley-VCH. DOI:10.1002/14356007.a10_173. ISBN 3527306730. 
  29. Ye Wang, M. Miriam Jacome-Sosa, Donna F. Vine, Spencer D. Proctor: Beneficial effects of vaccenic acid on postprandial lipid metabolism and dyslipidemia: Impact of natural trans-fats to improve CVD risk 20.5.2010. Lipid Technology. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  30. Sarah K. Gebauer, Jean-Michel Chardigny, Marianne Uhre Jakobsen ym.: Effects of Ruminant trans Fatty Acids on Cardiovascular Disease and Cancer: A Comprehensive Review of Epidemiological, Clinical, and Mechanistic Studies 2011. American Society for Nutrition. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  31. Effects of Ruminant trans Fatty Acids on Cardiovascular Disease and Cancer: A Comprehensive Review of Epidemiological, Clinical, and Mechanistic Studie, Table 3: Associations of intake of rTFA with CHD and cancer: summary of epidemiological studies1 Advances in Nutrition. Viitattu 4.12.2024. (englanniksi)
  32. Sarah K Gebauer, Frédéric Destaillats, Fabiola Dionisi, Ronald M Krauss, David J Baer: Vaccenic acid and trans fatty acid isomers from partially hydrogenated oil both adversely affect LDL cholesterol: a double-blind, randomized controlled trial Am J Clin Nutr. 2015 Dec;102(6):1339-46. 2015. (englanniksi)
  33. Ingeborg A Brouwer, Anne J Wanders, Martijn B Katan: Effect of animal and industrial trans fatty acids on HDL and LDL cholesterol levels in humans--a quantitative review PLoS One. 2010 Mar 2;5(3):e9434. 2010.
  34. Nutrition: Trans fat who.int. 3 May 2018. Viitattu 21.5.2023. (englanniksi)
  35. Mikael Fogelholm ja Liisa Valsta: Ovatko transrasvat uhka kansanterveydelle? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2016;132(15):1304-6. 2016. Viitattu 10.8.2023. (suomeksi)
  36. Andrew N Reynolds, Leanne Hodson, Russell de Souza, Huyen Tran Diep Pham, Lara Vlietstra ja Jim Mann: Saturated fat and trans-fat intakes and their replacement with other macronutrients: systematic review and meta-analysis of prospective observational studies (pdf) WHO. ”Our analyses provide some support for a specific adverse effect of industrially produced TFA; however, we could not rule out a comparable effect of ruminant TFA based on the data available. Given that ruminant-derived TFA contribute only a small proportion of total dietary TFA, it seems appropriate to consider adverse health consequences in relation to total TFA intakes, regardless of source, for which there are clear outcomes and the most data are available.” Viitattu 26.12.2023. (englanniksi)
  37. Neda Ghamarzad Shishavan, Ashraf Mohamadkhani, Sadaf Ghajarieh Sepanlou, Sahar Masoudi, Maryam Sharafkhah, Hossein Poustchi: Circulating plasma fatty acids and risk of pancreatic cancer: Results from the Golestan Cohort Study. Clinical Nutrition, 15.9.2020, nro 0. doi:10.1016/j.clnu.2020.09.002. ISSN 0261-5614. Artikkelin verkkoversio. English
  38. Ingeborg A Brouwer, Anne J Wanders, Martijn B Katan: Effect of animal and industrial trans fatty acids on HDL and LDL cholesterol levels in humans--a quantitative review PLoS One. 2010 Mar 2;5(3):e9434. 2010.
  39. Ovatko transrasvat uhka kansanterveydelle? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 29.11.2023.
  40. Sarah K Gebauer, Frédéric Destaillats, Fabiola Dionisi, Ronald M Krauss, David J Baer: Vaccenic acid and trans fatty acid isomers from partially hydrogenated oil both adversely affect LDL cholesterol: a double-blind, randomized controlled trial Am J Clin Nutr. 2015 Dec;102(6):1339-46. 2015. (englanniksi)
  41. a b Mika Ala-Korpela: The culprit is the carrier, not the loads: cholesterol, triglycerides and apolipoprotein B in atherosclerosis and coronary heart diseas International Journal of Epidemiology. 09 April 2019. Viitattu 13.12.2022. (englanniksi)
  42. a b Brouwer, Ingeborg A.: Effect of trans-fatty acid intake on blood lipids and lipoproteins: a systematic review and meta-regression analysis 2016. WHO. Viitattu 13.12.2022. (englanniksi)
  43. a b c Transrasvat syynä 50 000 ihmiseen kuolemaan EU:ssa 20.1.2008. Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 13.2.2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  44. Intake of saturated and trans unsaturated fatty acids and risk of all cause mortality, cardiovascular disease, and type 2 diabetes: systematic review and meta-analysis of observational studies. https://www.bmj.com/content/351/bmj.h3978
  45. Drew Ramsey, Tyler Graham: How Vegetable Oils Replaced Animal Fats in the American Diet The Atlantic. 26.4.2012. Viitattu 24.10.2021. (englanniksi)
  46. Fried food intake linked to heightened serious heart disease and stroke risk medicalxpress.com. Viitattu 6.3.2021. (englanniksi)
  47. Takanori Honda, Tomoyuki Ohara, Masakazu Shinohara, Jun Hata, Ryuji Toh, Daigo Yoshida: Serum elaidic acid concentration and risk of dementia: The Hisayama Study. Neurology, 26.11.2019, nro 22, s. e2053–e2064. PubMed:31645469. doi:10.1212/WNL.0000000000008464. ISSN 0028-3878. Artikkelin verkkoversio. en
  48. World Health Organization (WHO), Diet, Nutrition and the Prevention of Chronic Diseases, WHO Technical Series Report 916 (Geneve, 2003) (englanniksi)
  49. Vastaus kirjalliseen kysymykseen transrasvojen käytöstä Suomessa. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_21+2017.pdf
  50. Livsmedelsverket avråder transfetter STV 19.5.2006 (ruotsiksi)
  51. [1] (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  52. Transrasvat Ruokavirasto. Arkistoitu 10.12.2022. Viitattu 9.12.2022.
  53. Kampanja kovetettuja rasvoja vastaan. 11.11.2008. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/11/11/kampanja-kovetettuja-rasvoja-vastaan
  54. KFC's Big Fat Problem (Arkistoitu – Internet Archive) Time Magazine 26.6.2006 (englanniksi)
  55. KFC sued in US over cooking fats BBC 15.6.2006 (englanniksi)
  56. KFC reduces unhealthy trans-fats BBC 30.10.2006 (englanniksi)
  57. Trans Fats Added To Nutrition Labels MedicineNet. Arkistoitu 2.9.2021. Viitattu 2.9.2021. (englanniksi)
  58. TRANSforming the Food Supply, Health Canada June 2006
  59. Call to label hidden fats in food BBC 27.7.2006 (englanniksi)
  60. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32019R0649&from=EN
  61. Transrasvat Ruokavirasto. Viitattu 20.2.2024.
  62. Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset Suomenkuvalehti.fi. 2.11.2011. Viitattu 12.11.2020.
  63. KFC plans 'important' trans fat 'milestone' USAToday 30.11.2006 (englanniksi)
  64. Wendy’s tiedote 8.6.2006
  65. Call to cut unhealthy fat in food news.bbc.co.uk. 7.10.2004. Viitattu 23.11.2021. (englanniksi)
  66. Temporal Trends in Fast-Food Restaurant Energy, Sodium, Saturated Fat, and Trans Fat Content, United States, 1996–2013. https://www.cdc.gov/pcd/issues/2014/pdf/14_0202.pdf
  67. Transfettsyror i livsmedel (Arkistoitu – Internet Archive) Livsmedelverket 18.6.2003 (ruotsiksi)
  68. Irene Mattisson, Fett,[vanhentunut linkki] Livsmedelsverket 2006 (pdf) (ruotsiksi)
  69. Transfettsyror i Livsmedel Wulf Becker, nutritionist, Livsmedelverket (pdf) (ruotsiksi)
  70. a b c Ravitsemus Suomessa FinRavinto 2017 -tutkimus. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  71. a b c d Elintarvikeanalyysit: transrasvahapot. TYÖPAPERI 10/2015. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125918/TYO_2015_10_Elintarvikeanalyysit_net.pdf
  72. Transrasvat yhä ongelma Euroopassa – Suomen tilanne hyvä ([vanhentunut linkki]) 20.9.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu . Viitattu 25.9.2012.
  73. E. Flöter, G. van Duijn, Trans-free fats for use in foods, in: Modifying lipids for use in foods (toim. F. D. Gunstone), Woodhead, Cambridge, UK, 2006, pp. 429–443 (englanniksi)
  74. G. van Duijn, Technical aspects of trans reduction in modified fats, Oléagineux, Corps Gras, Lipides, 12, 422–426 (2005) (englanniksi)
  75. Transrasvat Ruokavirasto. Arkistoitu 10.12.2022. Viitattu 9.12.2022.
  76. Palm Oil/Palm Kernel Oil Applications - Margarine The Malaysian Palm Oil Council. Arkistoitu 25 helmikuu 2020. Viitattu 2 syyskuu 2021.
  77. History of Soy Oil Margarine Soyinfo Center.
  78. Suomen margariineissa vain vähän transrasvoja ([vanhentunut linkki]) Helsingin Sanomat. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 12.9.2010.
  79. Margariini 60 %, flora normaalisuolainen Fineli, elintarvikkeiden koostumustietopankki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.2.2024.
  80. Margariini 60 %, keiju normaalisuolainen, d-vit 20 ug Fineli, elintarvikkeiden koostumustietopankki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.2.2024.
  81. Ruokavirasto: Liite 2. Näytteiden analyysitulokset. (pdf) Transrasvatilanteen selvittäminen kotimaan elintarvikemarkkinoilla. 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.2.2024.
  82. Kasvirasvajäätelö onkin kovan piilorasvan lähde. 22.09.2004. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kasvirasvajaatelo-onkin-kovan-piilorasvan-lahde/3255472#gs.87po2l
  83. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/32705?foodType=ANY&ingredientClass=ICECREAM&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&
  84. S. Stender, J. Dyerberg, G. Hølmer, L. Ovesen, B. Sandström: The influence of trans fatty acids on health: a report from the Danish Nutrition Council. Clinical Science (London, England: 1979), 1995-04, 88. vsk, nro 4, s. 375–392. PubMed:7789038. doi:10.1042/cs0880375. ISSN 0143-5221. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]