Kertatyydyttymätön rasvahappo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruokien rasvat
Fat structural formulae.svg
Katso myös

Kerta- eli yksittäistyydyttymättömät rasvahapot ovat rasvahappoja, joiden hiiliketjussa on yksi kaksoissidos. Niistä käytetään myös nimitystä monotyydyttymättömät rasvahapot.

Kertatyydyttämättömiä rasvahappoja esiintyy etenkin pähkinöissä, avocadossa ja oliivi- sekä rypsiöljyssä[1]. 90 prosenttia ruoka-aineiden sisältämästä kertatyydyttämättömästä rasvahaposta on oleiinihappoa. Myös palmitoleiini- ja vakseenihappo ovat kertatyydyttämättömiä rasvahappoja.[2]

Kertatyydyttymätömiä rasvahappoja syntyy myös nisäkkäiden elimistössä pitkäketjuisten tyydyttyneiden rasvahappojen hapettuessa[3].

Kemialliset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kertatyydyttämättömässä rasvahappomolekyylissä on kaksi vetyatomia vähemmän kuin vastaavassa tyydyttyneessä rasvahapossa, jossa on yhtä monta hiiliatomia. Pehmeissä kasvirasvoissa, esiintyvät kertatyydyttämättömät rasvahapot ovat esteröityneet glyserolin kanssa. Luonnossa kertatyydyttymättömät rasvat ovat yleensä cis-muodossa, eli kaksoissidokseen kiinnittyneiden hiiliatomien vetyatomit ovat samalla puolella.

Tarve ja saanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla kertatyydyttämättömien rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla 10–20 E%. Työikäiset miehet saivat Suomessa vuonna 2012 ravinnon energiasta 15 % kertatyydyttymättömistä rasvahapoista ja naiset 14 %.[4] Saanti on keskimäärin suositusten tasolla. Suurin osa kertatyydyttämättömistä rasvahapoista saadaan ravintorasvoista, lihatuotteista ja viljavalmisteista.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Monounsaturated Fatty Acid - an overview | ScienceDirect Topics www.sciencedirect.com. Viitattu 27.11.2020.
  2. What Are the Benefits of Monounsaturated Fats? Healthline. 19.9.2017. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  3. Monounsaturated Fatty Acid - an overview | ScienceDirect Topics www.sciencedirect.com. Viitattu 27.11.2020.
  4. Terveyttä ruoasta: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 (pdf) Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 2.2.2016.
  5. Helldán, Anni ym.: Finravinto 2012 -tutkimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.