Kertatyydyttymätön rasvahappo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruokien rasvat
Fat structural formulae.svg
Katso myös

Kertatyydyttymättömät rasvahapot ovat rasvahappoja, joiden hiiliketjussa on yksi kaksoissidos. Tällöin molekyylissä on kaksi vetyatomia vähemmän kuin vastaavassa tyydyttyneessä rasvahapossa, jossa on yhtä monta hiiliatomia. Kertatyydyttämättömiä rasvahappoja on varsinkin pehmeissä kasvirasvoissa, glyserolin kanssa esteröityneinä. Luonnossa kertatyydyttymättömät rasvat ovat yleensä cis-muodossa, eli kaksoissidokseen kiinnittyneiden hiiliatomien vetyatomit ovat samalla puolella.

Kertatyydyttymättömistä rasvahapoista käytetään myös nimitystä monotyydyttymättömät rasvahapot. Yleisin kertatyydyttämätön rasvahappo on öljyhappo.

Kertatyydyttämättömien rasvahappojen tarve ja saanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla kertatyydyttämättömien rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla 10–20 E%. Työikäiset miehet saivat Suomessa vuonna 2012 ravinnon energiasta 15 % kertatyydyttymättömistä rasvahapoista ja naiset 14 %.[1] Saanti on keskimäärin suositusten tasolla. Suurin osa kertatyydyttämättömistä rasvahapoista saadaan ravintorasvoista, lihatuotteista ja viljavalmisteista.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Terveyttä ruoasta: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 (pdf) Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 2.2.2016.
  2. Helldán, Anni ym.: Finravinto 2012 -tutkimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.