Tyydyttynyt rasvahappo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruokien rasvat
Fat structural formulae.svg
Katso myös

Tyydyttyneet rasvahapot ovat rasvahappoja, joissa on hiiliatomien välillä vain yksinkertaisia sidoksia. Rasvoja, jotka sisältävät glyserolin kanssa esteröityneinä etupäässä tyydyttyneitä rasvahappoja, kutsutaan kovaksi rasvaksi.

Tyydyttyneiden rasvahappojen hiiliketju on pääasiassa haaroittumaton ja siinä ei ole kaksoissidoksia. Tyydyttyneen rasvahapon sulamispiste on korkeampi kuin vastaavan hiiliketjun pituuden omaavalla tyydyttymättömällä rasvahapolla.[1]

Tyydyttyneitä rasvahappoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • voihappo (4:0), C4H8O2 / CH3(CH2)2COOH, CAS-numero 107-92-6
  • kapronihappo (6:0), C6H12O2 / CH3(CH2)4COOH, CAS-numero 142-62-1
  • kapryylihappo (8:0), C8H16O2 / CH3(CH2)6COOH, CAS-numero 124-07-2
  • kapriinihappo (10:0), C10H20O2 / CH3(CH2)8COOH, CAS-numero 334-48-5
  • lauriinihappo (12:0), C12H24O2 / CH3(CH2)10COOH, CAS-numero 143-07-7
  • myristiinihappo (14:0), C14H28O2 / CH3(CH2)12COOH, CAS-numero 544-63-8
  • palmitiinihappo (16:0), C16H32O2 / CH3(CH2)14COOH, CAS-numero 57-10-3
  • steariinihappo (18:0), C18H36O2 / CH3(CH2)16COOH, CAS-numero 57-11-4
  • arakidiinihappo (20:0), C20H40O2 / CH3(CH2)18COOH, CAS-numero 506-30-9
  • beheenihappo (22:0), C22H44O2 / CH3(CH2)20COOH, CAS-numero 112-85-6
  • lignoseriinihappo (24:0), C24H48O2 / CH3(CH2)22COOH, CAS-numero 557-59-5

Tyydyttyneiden rasvahappojen kulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa ihmiskunnan nauttimasta rasvasta on tyydyttynyttä rasvaa, jonka kulutus on aikuisilla keskimäärin 9 prosenttia kokonaisenergiasta. Tyydyttyneen rasvan saanti vaihtelee maittain väillä 2-28 E%.[2]

Tyydyttyneet rasvahapot ravinnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes 70 prosenttia maidon rasvahappokoostumuksesta on tyydyttynyttä rasvaa[3]. Tyydyttyneiden rasvojen osuus lihan sisältämistä rasvahapoista vaihtelee eläinlajin ja jalostusasteen mukaan. Lähes puolet suomalaisen naudan rasvasta koostuu tyydyttyneistä rasvahapoista[4], sianlihan rasvasta 40 prosenttia[5] ja broilerin noin 32 prosenttia[6].

Elintarvikkeissa esiintyvien tyydyttyneiden rasvahappojen suhteelliset osuudet vaihtelevat ruoittain:

Tyydyttyneiden rasvahappojen suhteellisia osuuksia kokonaisrasvamäärästä[7]
Ruoka lauriinihappo myristiinihappo palmitiinihappo steariinihappo
Kookosöljy 47 % 18 % 9 % 3 %
Voi 3 % 11 % 29 % 13 %
Jauheliha 0 % 4 % 26 % 15 %
Tumma suklaa 0 % 1 % 34 % 43 %
Lohi 0 % 1 % 29 % 3 %
Kananmuna 0 % 0.3 % 27 % 10 %
Cashew-pähkinä 2 % 1 % 10 % 7 %
Soijaöljy 0 % 0 % 11 % 4 %

Saanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finravinto 2007 -kyselytutkimukseen haastatellut naiset nauttivat tyydyttyneitä rasvahappoja keskimäärin 23 grammaa vuorokaudessa ja miehet 32 grammaa, mikä vastasi naisilla 12 energiaprosenttia ja miehillä kolmeatoista. Haastateltavien saamia tyydyttyneitä rasvahappoja nautittiin pääosin voin ja kasvirasvalevitteiden sekä maidon, juuston ja muiden rasvaa sisältävien maitotuotteiden muodossa. Niitä tuli myös liharuokien, viljatuotteiden ja kastikkeiden mukana.[8]

Saantisuositukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisen Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2014 antaman suosituksen mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla alle 10 prosenttia[9]. Neuvottelukunnan puheenjohtaja, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on perustellut tyydyttyneen rasvan saantia rajoittavaa suositusta sillä, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla pienentäisi kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.[10]

Vertaisarvioitu tiedejulkaisu Journal of the American College of Cardiology julkaisi vuonna 2020 kansainvälisen 12-henkisen tutkimusryhmän laatiman ravitsemussuosituksia arvioivan tieteellisen artikkelin, jossa todettiin, ettei kyseiselle suositukselle ole tieteellistä pohjaa, koska uusimmissa satunnaistetuista ja väestöseurantatutkimuksista laadituissa meta-analyyseissa ei ole havaittu, että tyydyttyneen rasvan vähentäminen vähentäisi sydän ja verisuonitauteja tai kokonaiskuolleisuutta, vaan että tyydyttyneen rasvan runsas käyttö päin vastoin vähentää riskiä saada sydänkohtaus.[11]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Irene Jaakkola: RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS, s. 16. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU, 2012.
  2. Global, regional, and national consumption levels of dietary fats and oils in 1990 and 2010: a systematic analysis including 266 country-specific nutrition surveys. https://tinyurl.com/y3ov5q5q
  3. Täysmaito, rasvaa 3,5 %, vl, ei lisätty d-vitamiinia Fineli. Viitattu 5.2.2013.
  4. Lihan rasva pudonnut reilusti - ravintotaulukot vanhentuneet. 1999. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/4.kesakuu/MEAT2299.HTM
  5. Sianliha keskiarvo Fineli. Viitattu 5.2.2013.
  6. Broileri, kokonainen, nahkoineen, raaka Fineli. Viitattu 7.1.2021.
  7. USDA National Nutrient Database for Standard Reference, Release 20 United States Department of Agriculture.
  8. Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
  9. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, s. 26.
  10. Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset 2.11.2011. Suomen Kuvalehti. Viitattu 3.9.2012.
  11. Saturated Fats and Health: A Reassessment and Proposal for Food-Based Recommendations: JACC State-of-the-Art Review. June 2020, Journal of the American College of Cardiology. https://www.researchgate.net/publication/342255673_Saturated_Fats_and_Health_A_Reassessment_and_Proposal_for_Food-Based_Recommendations_JACC_State-of-the-Art_Review

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tyydyttynyt rasvahappo.