Voihappo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Voihappo
Butyric acid acsv.svg
Tunnisteet
CAS-numero 107-92-6
IUPAC-nimi 1-butaanikarboksyylihappo
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C4H8O2
Ulkomuoto neste (väritön, öljymäinen)
Tiheys 0,96 g/cm³
Sulamispiste −7,9 °C (265 K)
Kiehumispiste 164 °C (437 K)
Liukoisuus sekoittuu veteen

Voihappo eli butaanihappo (C4H8O2) (johdettu kreikan voita tarkoittavasta sanasta butyron) on voissa ja muissa eläinrasvoissa esiintyvä lyhytketjuinen[1] tyydyttynyt rasvahappo.

Voihappo on vesiliuokoinenorgaaninen yhdiste, joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä, öljymäistä nestettä, jolla on paha haju ja pistävä maku[2]. Voihappo on kuitekin vaaratonta.

Voihapon moolimassa on 88,1 g/mol, sulamispiste −7,9 °C, kiehumispiste 164 °C, suhteellinen tiheys 0,96 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste 72 °C c.c., itsesyttymislämpötila 452 °C ja CAS-numero 107-92-6.

Voihapon kemiallinen kaava on C4H8O2 eli C3H7COOH ja rakennekaava[3] CH3CH2CH2COOH. Voihaposta käytetään myös nimityksiä butyyrihappo, etyylietikkahappo ja 1-propaanikarboksyylihappo.

Voi sisältää 3-4 prosenttia voihaposta muodostuneita glyseridejä[4]. Kun voi eltaantuu eli härskiintyy, sen glyseridit hajoavat glyseroliksi ja vapaiksi rasvahapoiksi. Tällöin vapautuu myös eltaantuneelta haisevaa voihappoa sekä syntyy butyraatteihin kuuluvia voihapon suoloja.[5]

Myös voihapon estereitä kutsutaan butyraateiksi (engl. butyrate (C4H7O2). Voihapon metyyliesteri on nimeltään metyylibutyraatti.

Voihappoa esiintyy myös kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä. Voihappoa muodostuu myös lehtipuiden kirvojen mesikasteesta, jolloin Suomessa etenkin lehmusten läheisyydessä saattaa keskikesällä haista härskiltä voilta.[6]

Teollinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voihappoa voidaan tuottaa teollisesti pääasiassa uusiutumattomista raaka-aineista hapettamalla butanaalia, jota saadaan raakaöljyn oksosynteesissä muodostuvasta propeenista.[7] Sitä voidaan tuottaa myös hieman kalliimmalla mikrobiologisesti fermentoimalla uusiutuvia luonnonvaroja. Useat bakteerit tuottavat aineenvaihduntatuotteinaan voihappoa anaerobisissa eli hapettomissa olosuhteissa. Voihappoa voidaan valmistaa käymisteitse esimerkiksi perunan, maissin ja riisin tärkkelyksestä butaanihappobakteerien avulla. Muina hiililähteinä bakteerit voivat käyttää glukoosia, laktoosia, sakkaroosia, vehnää tai selluloosaa. Voihappoa tuottavia bakteerikantoja ovat esimerkiksi Clostridium-, Butyrivibrio-, Butyribacterium-, Sarcina-, Eubacterium-, Fusobacterium- ja Megasphaera -sukuihin kuuluvat anaerobiset mikro-organismit.[8]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suolistossa esiintyvä voihappo näyttää hillitsevän tulehdusta ja syöpäsolujen kasvua sekä vähentävän happiradikaalien syntyä[1].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.