Laktoosi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laktoosi
Beta-D-Lactose.svg
Tunnisteet
CAS-numero 63-42-3
SMILES C(C1C(C(C(C(O1)OC2C(OC(C(C2O)O)O)CO)O)O)O)O
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C12H22O11
Moolimassa 342,3 g/mol
Tiheys 1,525 g/cm³
Sulamispiste 202,8 °C
Kiehumispiste 668,9 °C
Liukoisuus Veteen 216 g/l

Laktoosi eli maitosokeri on nisäkkäiden maidossa esiintyvä hiilihydraatti. Sitä on esimerkiksi äidinmaidossa noin seitsemän prosenttia ja lehmänmaidossa 4,8 %.[1] Sana laktoosi tulee latinan maitoa tarkoittavasta lac-sanan obliikvivartalosta lact- ja sokereihin viittaavasta -oosi-päätteestä.

Laktoosi on disakkaridi, joka koostuu kahdesta happisillan yhdistämästä monosakkaridista: glukoosista ja galaktoosista. Laktoosin empiirinen kaava on C12H22O11, moolimassa 342,3 g/mol ja CAS-numero 63-42-3.

Laktoosin muodostuminen elimistössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laktoosi muodostuu glukoosin ja galaktoosin sitoutuessa toisiinsa beeta-1-4-glykosidisidoksella.[2] Laktoosin muodostumista tapahtuu elimistössä ainoastaan maitorauhasen epiteelisoluissa. Maitorauhasen epiteelisoluissa laktoosi muodostetaan glukoosista Golgin laitteissa, joissa laktoosi myös pakataan kuljetusvesikkeleihin, joiden avulla laktoosi siirretään solujen ulkopuolelle.

Laktaasi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsittelemättömässä raakamaidossa on laktaasientsyymiä, joka pilkkoo laktoosin ja auttaa sokerien imeytymisessä[3]tarvitaan parempi lähde.

Nuorilla nisäkkäillä laktaasiksi kutsuttu entsyymi hajottaa laktoosin takaisin monosakkarideiksi, jolloin se voi imeytyä elimistöön. Tavallisesti laktaasin eritys lakkaa poikasten kasvaessa, eikä niiden elimistö voi enää sulattaa laktoosia. Tämä on mahdollisesti evoluution aikaansaama pakote poikasten vieroittamiseksi.lähde?

Laktaasin häviäminen on tavallista myös ihmisillä. Kuitenkin joillain ihmisryhmillä (erityisesti Pohjois-Euroopassa ja Lähi-idässä) ilmenee mutaatio, jonka vuoksi entsyymin eritys ei lakkaa aikuisiällä ja maitotuotteet voivat muodostaa suuren osan heidän ruokavaliostaan. Näyttäisi siltä, että vuosituhansia jatkunut maanviljely ja lampaiden, karjan ja vuohien lypsäminen näillä alueilla on aiheuttanut sopeutumisen maitopitoiseen ruokavalioon. Suomalaisista aikuisista laktaasientsyymi puuttuu noin 17 prosentilta, mistä syystä he ovat laktoosi-intolerantteja[4],

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laktoosia voidaan käyttää makeutusaineena. Lisäksi sille on käyttökohteita lääketieteessä ja biokemiallisissa ja biologisissa tutkimuksissa käymis- ja kasvatusalustana.[2]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laktoosia sisältävän rasvaisen maidon nauttiminen kasvattaa suotuisana pidettyjen bifidobakteereiden määrää[5]. Eläinkokeissa on kuitenkin havaittu, että maidon hajoamistuote D-galaktoosi aiheuttaa ennenaikaista vanhenemista eläimillä. Se, miten tulos on yleistettävisä ihmisiin, vaati vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan vielä lisätutkimusta.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Urho, Ulla-Maija (toim.): Laktoosi ja laktoosi-intoleranssi Joulukuu 2001. Maito ja Terveys ry. Viitattu 13.3.2014.
  2. a b Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 958. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  3. Olli Sovijärvi: Maitotuotteiden laatuerot sekä maidon aiheuttamat terveydelliset ongelmat: analyysi evolutionaarisesta näkökulmasta. ollisintegrallife.com. 24.7.2012. Viitattu 24.8.2013.
  4. Laktoosi Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.3.2014.
  5. Dairy Nutrition: Gut Microbiota and Milk Products: Implications for Health | Dairy Nutrition www.dairynutrition.ca. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  6. Karl Michaëlsson, Alicja Wolk, Sophie Langenskiöld, Samar Basu, Eva Warensjö Lemming, Håkan Melhus: Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies. BMJ, 28.10.2014, nro 349. PubMed:25352269. doi:10.1136/bmj.g6015. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]