Maito

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lasillinen elintarvikemaitoa.

Maito on nisäkkäiden nisistään eli maitorauhasistaan erittämä neste, jonka tarkoitus on ruokkia imeväisiä. Nokkaeläimillä, pussieläimillä ja aidoilla nisäkkäillä, joihin myös ihminen kuuluu, on kyky erittää maitoa. Ihmisen maitoa kutsutaan rinta- eli äidinmaidoksi.

Maidosta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä juomana ja meijerituotteiden raaka-aineena käytettyä lehmän maitoa, jota lypsettiin 1,16 litraa päivässä jokaista maapallon asukasta kohden vuonna 2018[1]. Lehmänmaidon lisäksi myös vuohen,[2] lampaan[3] ja vesipuhvelin[4] maito ovat taloudellisesti merkittäviä. Myös hevosen,[5] kamelin[6] ja aasin[7] maitoa on käytetty ihmisravintona.

Tavallinen laktoosipitoinen maito sisältää hitaita hiilihydraatteja, joilla on vain vähän verensokeria nostavaa vaikutusta, mutta se aiheuttaa jopa valkoista leipää suuremman insuliinipiikin[8].

Suomalaiset meijerit ryhtyivät poistamaan rasvaa kaikesta käsittelemästään maidosta 1950-luvulla. Aluksi poistettiin vain noin puoli prosenttia, mutta prosenttiosuutta lisättiin asteittain vuosikymmenten kuluessa siten, että 2020-luvulla myytävän maidon rasvasta on poistettu jo 20-100 %. Kevytmaidon rasvapitoisuutta on laskettu samalla 2,5 prosentista 1,5 prosenttiin.[9] Poikkeuksen muodostaa vain 2010-luvulla markkinoille tullut[10] täysrasvainen luomutäysmaito[11][12].

Maidon koostumus ja ravintosisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisen maidon rasvapitoisuus on keskimäärin 4,4 prosenttia[13]. Maitorasvasta poistetaan kevytmaidon valmistuksessa keskimäärin 65 %, jolloin valmiiseen tuotteesen jää 1,5 % rasvaa. Täysmaidoksi kutsutun maidon valmistuksessa maitorasvasta poistetaan noin 20 %, jolloin valmiiseen tuotteesen jää 3,5 % rasvaa[14].

Litra Suomessa valmistettua kevytmaitoa sisältää energiaa 46 kilokaloria, 3 g proteiinia ja 4,8 g hiilihydraattia[15]. Noin kahdeksankymmentä prosenttia maidon proteiineista koostuu alfa, beta ja kappa-kaseiinista. Loput ovat lähinnä betalakto- ja immunoglobuliinia sekä alfalaktalbumiinia, joita kutsutaan myös heraproteiineiksi. Heraproteiinit jäävät juustosta erottuvaan maitoheraan.[16]

Maidon hiilihydraatit ovat kokonaisuudessaan pienen glykeemisen indeksin[17] omaavaa laktoosia[18], lukuun ottamatta laktoositonta kevytmaitoa, joka sisältää 1,4 grammaa suuren glykeemisen indeksin omaavaa[19] glukoosia ja 1,4 grammaa galaktoosia[20].

Kivennäis- ja hivenaineista rasvaton maito sisältää kalsiumia 121,0 mg, kaliumia 160,0 mg, jodidia (jodi) 13,8 µg, fosforia 90,0 mg, sinkkiä 0,4 mg, seleeniä 2,8 µg, magnesiumia 12,0 mg ja natriumia 44 mg. Vitamiineista rasvattomassa maidossa on folaattia 4,2 µg, niasiinia 0,1 mg, B6-vitamiinia 0,05 mg, riboflaviinia (B2) 0,19 mg, tiamiinia (B1) 0,03 mg, C-vitamiinia 1.2 mg, A-vitamiinia 1.2 0.8 µgselvennä, D-vitamiinia 1,0 µg, E-vitamiinia alle 0,1 mg ja K-vitamiinia 0,16 µg[21]

Maito on FinRavinto2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisväestön tärkein kalsiumin lähde[22] ja riboflaviinin[23]. Lisäksi maito on suomalaisille toiseksi huomattavin jodin lähde heti jodioidun suolan jälkeen[24].

Kuusikymmentä kiloa painava nainen, joka käyttää ravitsemussuositusten mukaisen määrän maitotuotteita eli 5 dl nestemäisiä maitotuotteita sekä 2,5 juustosiivua, saa maidon kautta kalsiumia ja B12-vitamiinia yli päivittäisen tarpeesta, yli 70 % päivittäisestä riboflaviinin (B2-vitamiini) tarpeesta, yli 60 % jodin tarpeesta sekä 25 % proteiinin tarpeesta[25].

Yksi litra normaalia lehmän raakamaitoa (käsittelemätöntä) sisältää keskimäärin noin 32–40 g proteiineja, joista kaseiineja (juustoproteiinit) on noin 30 g, alfa-laktalbumiinia 1,4 g, beta-laktoglobuliinia 3,3 g, immunoglobuliineja 0,7 g, glykomakropeptidiä noin 1 g ja laktoferriiniä 0,1 g.

Poikimisen jälkeisten muutaman päivän aikana lypsetyn maidon proteiinipitoisuus on poikkeuksellisen korkea. Tällaista maitoa kutsutaan ternimaidoksi. Maitoproteiineihin sisältyy myös mikrobeja tuhoavia entsyymejä, kuten laktoperoksidaasia ja lysotsyymejä sekä kasvutekijöitä.

Kivennäisaineita maidossa on noin 0,7 %[26]. Osteoporoosiliitto pitää maitoa yhtenä parhaista kalsiumin lähteistä suomalaisessa ruokavaliossa ja suosittelee sitä luuston lujuuteen ja luuston kunnon ylläpitoon[27].

Maidon rasvakoostumus vaihtelee enemmän kuin sen proteiinikoostumus. Muutokset emon ravinnon rasvoissa vaikuttavat maidon rasvahappoprofiiliin. Lehmänmaidon kolesterolimäärät ovat korkeammat kuin ihmisen maidossa. Naudan maitorasva sisältää noin 53 % tyydyttyneitä rasvahappoja (lauriini-, myristiini-, palmitiini- ja steariinihappoa)[28]. Luomumaidossa on keskimäärin 40 prosenttia enemmän konjugoitua linolihappoa (CLA) kuin tavanomaisessa maidossa[29].

Maidon proteiineista lähes 80 % on kaseiinia, joita on neljää eri tyyppiä. Noin 20 % maidon proteiineista on heraproteiineja: -laktoglobuliinia, -laktalbumiinia, seerumin albumiinia ja immunoglobuliineja. Maidon määrällisesti merkittävimmät kivennäisaineet ovat kalium, natrium, kalsium, magnesium, kloridi ja fosfaatti. Maidon pääasiallinen hiilihydraatti on laktoosi eli maitosokeri, joka on glukoosista ja galaktoosista koostunut disakkaridi[30]. Maidossa on huomattava määrä kaseiinimisellejä eli kaseiiniyhdistelmien muodostamia kolloidisia suspensiorakenteita. Kaseiinimisellit sisältävät kalsiumia ja liukenematonta kolloidista kalsiumfosfaattia, joka nimestään huolimatta sisältää myös kaliumia, natriumia, magnesiumia ja hieman sitraattia. Maidossa on lisäksi vesiliukoisia heraproteiineja, lipoproteiinipartikkeleita ja valkosoluja.[31]

Maidon rasvasta suurin osa on triglyseridejä (yli 98 %) eli triasyyliglyseroleja (TAG), ja loppuosa koostuu fosfolipideistä, kolesterolista ja vapaista rasvahapoista, mono- ja diglyserideistä[30]. Maidon rasva koostuu pallosista, jotka ovat ohuen ja rakenteeltaan monimutkaisen, useista ainesosista koostuvan, pintakalvon ympäröimiä.[31] Maidosta on löydetty noin 50 erilaista entsyymiä, jotka ovat joko maidon luontaisia entsyymejä tai bakteeriperäisiä[32]. Käsittelemättömässä raakamaidossa on esimerkiksi laktaasientsyymiä, joka pilkkoo laktoosin ja auttaa sokerien imeytymisessä[33].

Maidon tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raakamaidon tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehmänmaitoa aletaan ottaa meijeriin vasta neljän päivän jälkeen lehmän poikimisesta. Tiineys ja poikiminen ovat maidontuotannon jatkuvuuden edellytys. Lehmät lypsävät Suomessa keskimäärin kolme tuotantokautta (Yhden tuotantokauden pituus on keskimäärin noin 400 pv), mutta tavoite olisi pidempi tuotantoikä[34]. Lypsyrotuiset lehmät on jalostettu tuottamaan maitoa moninkertaisesti sen, mitä vasikka tarvitsee.

Vasikka vieroitetaan yleensä muutaman päivän sillä poikimisesta, hygieniasyistä johtuen.[35]

Lähes välitön erottaminen vähentää sekä emon että vasikan stressiä, mutta on hoitajalle työläämpää; vierihoito vähentää hoitajan työtä jonkin verran ja voi olla hyväksi vasikan varhaiskehitykselle, mutta voimakkaan leimautumisen mahdollistavana järjestelynä aiheuttaa erotusvaiheessa suurta ja verrattain pitkäkestoista stressiä ja kärsimystä emolle ja vasikalle.lähde?

Maidontuotannossa on mahdollista käyttää imettäjälehmää tai pitkää vierihoitoa (kesto useita viikkoja)[36].

Emostaan vieroitamisen jälkeen vasikkaa juotetaan maidolla, piimällä tai juomarehulla noin kahden kuukauden ikään asti, jolloin sen ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt valmiiksi märehtimistä varten. Luonnonoloissa vasikka siirtyy elämään kasviravinnolla vastaavassa iässälähde?, ja sen emon maidontuotanto vähenee asteittain ja lopulta päättyy. Tästä syystä liharotuisilla naudoilla vasikoita ei poisteta emojensa luotalähde?. Lypsyrotuiset lehmät käyttäytyvät sameoin, mutta niiden maidontuotanto on ylensä liian suuri yhden vasikan käytettäväksi, mistä koituu ongelmia ellei ylijäävää maitoa ime toinen, esimerkiksi orpo tai emonsa hylkimä vasikka.

Maidon prosessointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maidon teollinen prosessointi tapahtuu meijereissä. Eri maitotiloilta tuleva maito sekoitetaan keskenään ja kuumennetaan noin 50-asteiseksi, minkä jälkeen siitä poistetaan kerma separaattorissa, jolloin jäljelle jää kurri eli rasvaton maito. Kurriin lisätään tämän jälkeen kermaa, jolloin saadaan rasvavakioituja täys-, kevyt- ja ykkösmaitoa.[37]

Tämän jälkeen maito homogenoidaan, jolloin maidon fysikaalinen koostumus muuttuu sellaiseksi, että siitä tulee täyteläisemmän makuista, eikä rasva kohoa enää maidon pintaan. Homogenointi tapahtuu mekaanisesti mäntien avulla, jotka hakkaavat maitopisarat pienemmäksi. Myös rasvaton maito homogenoidaan, jotta siihen lisätty rypsiöljyyn liuotettu D-vitamiini saadaan jakautumaan tasaisesti koko maitoerään.[37]

Viimeiseksi maito pastöroidaan eli lämmitetään 15 sekunnin ajaksi vähintään 72 asteeseen tai steriloidaan eli iskukuumennetaan, jäähdytetään pakkauslämpötilaan (noin +2..4 °C) ja pakataan[37].

Osa kermasta hapatetaan ja kirnutaan voiksi, osaa käytetään juustojen valmistuksessa ja osa palautetaan nestemäisiin maitotuotteisiin. Suomessa kerman rasvapallomembraanit hajotetaan pienemmiksi rasvapallosiksi homogenoinnissa, jossa rasva sekoittuu tasaisesti maitoon. Kaikissa maissa homogenointia ei suoriteta, jolloin kerma kelluu maidon pinnalla. Osa kermasta palautetaan maitoon. Nykyisin maitoon lisätään D-vitamiinia sen saannin parantamiseksi.

Kaupassa myytävä täysmaito sisältää rasvaa melkein yhtä suurena pitoisuutena kuin alkuperäinen lehmänmaito. Kevytmaidossa osa rasvasta ja rasvattomassa maidosta lähes kaikki rasva on poistettu.

Maidon tuotanto, jalostus ja markkinointi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tuotetaan lehmänmaitoa vuosittain runsaat kaksi miljardia litraa. Raakamaidosta noin kolmasosa jalostetaan erilaisiksi maidoiksi ja noin kymmenesosa muiksi tuoretuotteiksi kuten piimäksi, kermaksi, viiliksi, jogurtiksi ja vanukkaiksi. Lopusta valmistetaan muun muassa voita, juustoja ja maitojauhetta.[38] Suomalaiset koulut ja päiväkodit saavat EU:lta rahallista koulumaitotukea, jonka tarkoituksena on edistää maidon kulutusta. Tuen saannin ehtona on, että näkyvälle paikalle kiinnitetään juliste, jonka mukaan maidon juominen on tarpeen luustolle.[39]

Maidon tuotanto
ja jalostus
Vuonna 1990 Vuonna 2000 Vuonna 2005 Vuonna 2010 Vuonna 2014
Raakamaidon tuotanto (milj. litraa) 2 600 2 371 2 293 2 222 2 289
Tuotantotilat, kpl (31.12.) 44 469 21 564 15 351 10 626 8 373
Jalostettu maito (milj. litraa) - 715 710 709 707
Muut tuoretuotteet (milj. kg) - - - 260 267
Juustot (milj. kg) 88 93 91 107 99
Voi (milj. kg) 56 55 50 46 49

Laadunvalvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tiloilla tuotetun lehmänmaidon ja vuohenmaidon[40] laatua seurataan useilla eri mittareilla. Nykyisin maidon laatuluokat ovat E, 1 ja 2, joista E on paras. Laatuluokka vaikuttaa tuottajien saamaan hintaan, ja kelvotonta maitoa tuottajaosuuskunnat eivät edes ota tiloilta vastaan.[41] Yleensä yli 95 prosenttia tuotetusta maidosta on E-luokkaista eli "priimaa"[42][43].

Tärkeimpiä säännöllisesti mitattavia arvoja, jotka vaikuttavat tuottajien saamaan hintaan, ovat somaattisten solujen pitoisuus, bakteeripitoisuus ja voihappobakteeri-itiöiden määrä. Lisäksi maidon rasva- ja valkuaispitoisuuden noustessa tuottajahinta nousee.[41]

Tuottajamaidon laatuluokat raja-arvoineen[41][40]
Luokka Bakteerien pesäkemäärä kpl/ml Somaattiset solut kpl/ml Voihappobakteeri-itiöt kpl/l
E < 50 000 < 250 000
1 50 000 – 100 000 250 000 – 400 000
2 > 100 000 > 400 000
Tavoitearvo < 50 000 < 250 000 < 1 000
Hyväksymisraja < 100 000 < 400 000 < 3 500

Tuotannon vastuullisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisen maitolitran tuotannosta syntyy keskimäärin 1,1 kiloa CO2-ekvivalenteiksi muunnettuja kasvihuonekaasuja, mikä on huomattavasti vähemmän kuin globaali keskiverto 2,5 litraa[44]. Rasvattoman maidon tuotannosta syntyy vain noin 0,9 kiloa kasvihuonekaasuja, koska sen sivutuotteena syntyy lisäksi kermaa tai voita[45].

Nurmivaltainen ruokinta lisää kotimaisen tuotannon ympäristöystävällisyyttä[46]. Nurmen tuotanto voi lisätä kivennäismailla hiilen sitoutumista maahan vahvan ja laajan juuriston kautta ja täten kompensoida maidontuotannon hiilijalanjälkeä[47] Globaalisti karjatalouden vastuullisuusongelmat liittyvät ylilaidunnukseen, liialliseen vedenkäyttöön ympäröivän ekologian kustannuksella sekä antibioottien ja hormonien käyttöön karjan kasvatuksessa[46]. Suomessa ympäristöongelmat koskettavat lähinnä kasvihuonepäästöjä ja rehevöitymistä, mikä puoltaa kotimaisen tuotannon suosimista ulkomaisen sijaan vastuullisuusnäkökulmasta[46]. Runsas veden saatavuus, laidunmaan riittävyys, antibioottien ja hormonien käyttökielto sekä ilmasto, jossa yleisimmät kasviproteiinit (kuten soija, kikherneet ja linssi) eivät menesty, puoltavat kotimaista maidontuotantoa.

Kotimaisen tuotannon hiilijalanjälkeä pyritään kompensoimaan eri hankkeissa. Toimenpiteisiin kuuluu hiiliviljely, jossa hiilen sitoutumista maahan pyritään edistämään[46], mahdollinen biokaasun tuotanto tulevaisuudessa[48] sekä päästöjen kompensointi[49].

Laidunnuksella voidaan vaikuttaa elinympäristön monimuotoisuuteen. Perinnebiotooppien ylläpidolla voidaan ylläpitää uhanalaista eliöstöä. Uhanalaisen eliöstön osuus perinneympäristössä on lähes 30 %. Kaikki laitumet eivät ole perinnebiotooppeja, vaan perinnemaiseman ylläpidon periaatteena on muun muassa negatiivisen ravinnetaseen ylläpitäminen ja matalien valoa vaativien lajien suosiminen[50].

Maitotuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Maitotuote

Raaka-maidosta valmistetaan erilaisia maitotuotteita.[38][51] Maidot voidaan jakaa muun muassa rasvamäärän mukaan (täysmaito 3,5 %, kevytmaito 1,5 %, ykkösmaito 1,0 %, rasvaton maito 0,0 %). Maito voidaan käsitellä vähälaktoosiseksi (laktoosia alle 1 %) tai laktoosittomaksi (maitojuoma, jossa laktoosia alle 0,01 %). Maito voidaan myös iskukuumentaa hyvin säilyväksi UHT-maidoksi. Erityisiä maitotyyppejä on useita, muun muassa luomumaito, ternimaito, yömaito, kalsiummaito, homogenisoimaton maito sekä äidinmaidonvastike. Kerma on maidosta valmistettu maitoneste, jossa on rasvaa vähintään 10 prosenttia.

Maitohappokäymisen avulla maidosta valmistetaan piimää, viiliä, ranskankermaa, rahkaa, smetanaa ja jogurttia. Lisäksi maidosta valmistetaan juustoja ja jäätelöä.

Raakamaito on käsittelemätöntä maitoa. Maitojauhe valmistetaan maidosta kuivaamalla.

Maidon pakkaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa maitoa myytiin 1960-luvulle saakka etupäässä kaatamalla sitä säiliöstä asiakkaan mukanaan tuomaan astiaan, maitokannuun. Nykyisin maitoa myydään lähinnä nestekartonkipakkauksiin pakattuna. Ajoittain sitä on myyty myös pulloissa ja umpinaisissa muovipusseissa.

Kasveista saatavat maitotyyppiset tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joitakin kasveista tehtyjä juomia ja muita nestemäisiä proteiinivalmisteita kutsutaan kasvimaidoiksi. EU-maissa kasvimaitojen tuotenimissä on kuitenkin kiellettyä käyttää sanaa maito.[52]

Maidon kulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehitysmaissa käytettiin vain 1,2 desilitraa maitoa päivässä (voi pois lukien) ravintona ja meijerituotteiden raaka-aineena vuonna 1997, kun teollisuusmaissa sitä kulutettiin yli puoli litraa.[53]

Maidon ja maitotuotteiden käyttö alkoi yleistyä Suomessa jo 1800-luvun lopussa[54]. Meijerituotteiden kulutus on lisääntynyt Suomessa sittemmin maailmanennätystasolle, ja suomalainen kulutti niitä kokonaisen maitolitran edestä päivässä vuonna 2015[55].

Maidon juonti on kuitenkin vähentynyt Suomessa tasaisesti viime vuosikymmeninä. Sen sijaan maidosta valmistettujen tuotteiden, etenkin jogurttien ja juustojen, kulutus on kasvanut[56]. Lähes 60 prosenttia Suomessa kulutetusta maidosta käytetäänkin nykyisin juuston valmistukseen[57].

Maitoa nautittiin juoman muodossa eniten 1950-luvulla, jolloin suomalaiset joivat sitä lähes litran päivässä.[58] Suomalaiset joivat maitoa vuonna 2012 keskimäärin enää 3,6 desilitraa henkeä kohden.[56] Lähes 60 prosenttia suomalaisista aikuisista käyttää maitoa edelleen juomalla sitä sellaisenaan. Yli seitsemänkymmentä prosenttia käyttää maitoa useammin kuin kerran viikossa, ja vain kahdeksan prosenttia ei käytä sitä lainkaan. Yleisimmin maitoa käytetään kahvin seassa, leivonnassa ja ruoanlaitossa.[59] Puolet Suomessa kulutetusta maidosta on kevytmaitoa, 40 prosenttia rasvatonta ja 10 prosenttia täysmaitoa[60]. Lapset ja nuoret juovat erityisen paljon rasvatonta maitoa, joka on koulujen ylivoimaisesti suosituin maito[61].

Allergia ja intoleranssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maitoallergia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maitoallergisille oireita aiheuttavat yleisimmin lehmän maidon beta-laktoglobuliini ja immunoglobuliinit. Osalle lehmänmaitoallergikkoja sopii vuohen, poron tai tamman maito, joissa edellä mainittujen proteiinien rakenne poikkeaa lehmänmaidosta. Ongelmana Suomessa on kuitenkin huono saatavuus. Saatavissa on muun muassa pikkulapsille suunnattuja melko kalliita erikoistuotteita, joissa proteiinit on pilkottu entsymaattisesti peptideiksi. Imeväis- ja leikki-ikäisistä noin 2–3 % on maidolle allergisia[62]

Laktoosi-intoleranssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laktoosi eli maitosokeri pilkkoutuu imeväisikäisen lapsen suolistossa laktoosia hajottavan laktaasientsyymin avulla pienemmiksi sokereiksi, glukoosiksi ja galaktoosiksi, jotka imeytyvät hyvin suolistosta. Osalla aikuisväestöstä laktaasin tuotanto on luonnostaan heikentynyt tai lakannut kokonaan, jolloin pilkkomaton laktoosi jää suolistoon aiheuttaen mahavaivoja. Oireyhtymää kutsutaan laktoosi-intoleranssiksi. Suomessa kaupoissa on saatavissa sekä vähälaktoosisia että laktoosittomia maitotuotteita. Apteekeissa myydään myös laktoosia pilkkovaa entsyymiä sisältäviä kapseleita.

Sokerin kulkeutuessa paksusuoleen K-vitamiinia käsittelevät entsyymit siirtyvät tuottamaan sokerista metaania, mikä voi aiheuttaa ilmavaivoja. Vaivat johtuvat siitä, ettei ohutsuolessa synny tarpeeksi laktaasia. Hajoamattomana laktoosi jatkaa matkaansa paksusuoleen vetäen mukanaan paljon nestettä. Bakteerit paksusuolessa pitävät laktoosista, mistä seuraa ilmavaivoja.

Tutkimuksia maidon terveysvaikutuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 julkaistussa laajassa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että naisilla, jotka nauttivat päivittäin vähintään kolme lasillista maitoa, oli kaksinkertainen kuolleisuus verrattuna naisiin, jotka nauttivat alle lasillisen. Miesten kuolinriski nousi vain kymmenen prosenttia. Hapatettujen maitotuotteiden ja juuston nauttiminen sen sijaan vähensi naisilla kuolleisuutta keskimäärin 10 prosenttia jokaista nautittua 200 grammaa kohti. Tuloksista oli suljettu pois iän, kokonaisenergiansaannin, painoindeksin, koulutustason, yksin asumisen, lisäravinteiden käytön, muun ruokavalion terveellisyyden, liikunnallisuuden, tupakoinnin, alkoholinkäytön ja tutkittavien sairastamien sairauksien vaikutus kuolleisuuteen. Kuolleisuuden lisääntyminen saattoi liittyä siihen, että eniten maitoa juovilla esiintyi muita enemmän elimistön hapetusstressiä ja tulehdusta.[63] Runsaan maidonjuonnin kuolleisuutta lisäävä vaikutus saattaa selittyä sillä, että runsaasti laktoosia nauttivilla naisilla esiintyy tavallista enemmän munasarjasyöpää[64].

Yli kaksi lasia maitoa päivittäin juovilla miehillä esiintyy lisäksi kaksi kertaa enemmän eturauhassyöpää kuin niillä miehillä, jotka eivät juoneet maitoa. Toisen tutkimuksen mukaan päivittäin yli 2000 milligrammaa kalsiumia saavilla miehillä esiintyi lähes kaksi kertaa enemmän eturauhassyöpää kuin miehillä, joiden kalsiumin saanti jäi alle 500 milligramman.[65]

Paljon rasvaa sisältävien maitotuotteiden runsaalla nauttimisella ei ole kuitenkaan havaittu olevan kuolleisuutta nostavaa vaikutusta[66][67]. Vuonna 2005 julkaistun ruotsalaisen väestötutkimuksen mukaan paljon rasvaisia maitotuotteita nauttivilla naisilla esiintyy 40 prosenttia vähemmän paksusuolen syöpää kuin niillä jotka käyttävät niitä vain vähän tai ei lainkaan. Maitorasvan määrän ja paksusuolen syövän välinen yhteys on lineaarinen eli syöpäriski vähenee sitä enemmän, mitä useampia annoksia rasvaisia maitotuotteita ruokavalioon kuuluu. Suurin ehkäisevä vaikutus on juustolla, jota on nautittava vähintään 60 grammaa päivässä, jotta syopäriski pienenisi. Tutkimukseen osallistui 60 000 naista, jotka olivat iältään 40–76-vuotiaita. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että maitorasvan sisältämä konjugoitu linolihappo vähentää syöpään liittyvien mutaatioiden syntymistä paksusuolen keskiosassa eli koolonissa.[68]

Myös maidon sydänterveyttä edistävä vaikutus saattaa liittyä maitorasvaan. Esimerkiksi vuonna 2009 julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan eniten maitorasvaa käyttäneet maanviljelijät saavat 75 % vähemmän sydänkohtauksia kuin vähiten maitorasvaa käyttäneet[69]. Australialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että rasvaisia maitotuotteita käyttäneillä oli alentunut riski sydän- ja verisuonitautikuolemiin verrattuna vähärasvaisia maitotuotteita käyttäneisiin. Maitotuotteiden kokonaiskulutus ei sen sijaan korreloinut sydänkuolleisuuden kanssa[70].

Reijo Laatikainen (TtT) teki yhteenvedon maidon vaikutuksesta terveyteen[25] Ravitsemussuosituksissa (2014) suositellaan 5 dl nestemäisten maitotaloustuotteiden käyttöä ja muutaman juustosiivun verran päivittäin. Suositus perustuu vähäisempään tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja suolistosyövän riskiin, sekä pienemmällä näytöllä vähäisempään rintasyöpä- ja aivohalvausriskiin. Eturauhassyöpäriski saattaa kuitenkin lisääntyä, jos kalsiumin saanti on erittäin runsasta.[25] Maito, piimä, jogurtti ja viili tulisi valita ravitsemussuositusten mukaan enintään 1 % rasvaa sisältävinä, ja juustoista tulisi suosia enintään 17 % rasvaa sisältäviä tuotteita[71].

Myös diabetesriskin vähentyminen liittyy Harvardin yliopiston terveystieteiden laitoksen tutkimuksen mukaan maitorasvasta saatuun transpalmitoleenihappoin[72].

Lehmänmaidosta valmistetut äidinmaitovastikkeet saattavat kuitenkin altistaa diabetekselle. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu 11 prosentilla vauvoista, jotka ovat saaneet tavallista lehmänmaidosta valmistettua korviketta, haimavaurioita, jotka saattavat johtaa diabeteksen kehittymiseen. Mukana tutkimuksessa oli 173 vauvaa.[73]

Vuonna 2013 tehdyn yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan täysrasvainen maito ehkäisee pikkulapsilla myös lihavuutta, sillä rasvatonta maitoa juovat lapset olivat 57 prosenttia todennäköisemmin ylipainoisia neljänteen ikävuoteen mennessä kuin täysrasvaista maitoa juovat. Tutkijoiden mukaan syynä on se, että täysrasvainen maito pitää paremmin nälkää.[74] Vuonna 2013 julkaistun 12-vuotisen ruotsalaisen seurantatutkimuksen mukaan maitorasvan runsas käyttö ehkäisee keskivartalolihavuutta keski-ikäisillä miehillä[75].

Lehmän maitorasvan sisältämällä luonnollisilla konjugoiduilla linolihapoilla (CLA) on eläinkokeissa todettu myönteisiä terveysvaikutuksia, kuten pienentynyt syöpäriski. Suurilla annostasoilla on hiirikokeissa saatu kuitenkin myös päinvastaisia tuloksia ja havaittu lisäksi kohonnutta riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen[76]. Meijerituotteista saatava CLA-määrä on kuitenkin melko pieni, eikä sen haitallisesta vaikutuksista ihmiseen ole näyttöä[77]. Vuonna 2012 julkaistussa Yhdysvaltalaistutkimuksessa todettiin maitorasvojen lisäävän tulehduksellisen suolistotaudin riskiä hiirillä, joiden immuunijärjestelmää oli manipuloitu, mutta ei terveillä hiirillä.[78][79]

Runsas lehmänmaidon juonti lisää tutkimusten mukaan lapsen pituutta.[80] Pituuskasvun tarkempi aiheuttaja ei ole selvillä, mutta on viitteitä siitä, että vaikutus johtuu etupäässä muista seikoista kuin maidon runsaasta kalsiumpitoisuudesta.

Kasvuiässä tapahtuvan runsaan maitotuotteiden käytön on ajateltu myös edistävän luuston terveyttä, koska kalsiumin riittävä saanti auttaa saavuttamaan runsaan luumassan nuorena[25]. Yhdysvaltalaiset tutkijat esittivät vuonna 2009, että luuston terveyttä ylläpitävää ruokavaliota olisi vaikea koostaa, jos siihen ei sisältyisi yli kolmea päivittäistä maitolasillista vastaavaa määrää maitotuotteita.[81]. Harvardin yliopistossa vuonna 2014 tehty tutkimus osoitti kuitenkin, että runsas maidon tai juuston kulutus teini-iässä päin vastoin lisäsi lievästi lonkkamurtuman riskiä yli 50-vuotiailla miehillä. Naisten kohdalla ei havaittu maitotuotteiden kulutuksen yhteyttä lonkkamurtumariskiin.[82][83] Vuonna 2014 julkaistussa laajassa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, ettei myöhemmälläkään iällä tapahtuva runsas maidonjuonti vähennä luunmurtumariskiä.[84] Lihan ja makkaran maitotuotteilla korvaavilla on havaittu esiintyvän 18 prosenttia keskimääräistä vähemmän suolistosyöpää[85].

Maidon prosessoinnin vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laura Paajanen tutki kotimaisessa väitöskirjassaan maidon homogenoinnin vaikutusta vatsaoireisiin. Väitöskirjassa ei löydetty näyttöä homogenoinnin ja vatsaoireiden välillä[86].

Lääketieteen lisensiaatti Olli Sovijärven mukaan pastörointi ja homogenointi heikentävät maidon ravintosisältöä ja aiheuttavat terveysongelmia. Hänen mukaansa moni, joka sietää käsittelemättömiä raakamaitotuotteita hyvin, saa vaivoja pastöroiduista maitotuotteista. Raakamaidossa on itsessään laktaasientsyymiä, joka pilkkoo laktoosin ja auttaa sokerien imeytymisessä.[87] Olli Sovijärvellä ei ole tutkimusjulkaisuja maidon prosessoinnin vaikutuksista, joten hänen lausuntojaan voidaan käsitellä mielipiteenä tieteellisen argumentoinnin sijaan[88].

Helsingin yliopiston maitoteknologian professori Tapani Alatossavan mukaan homogenointi saattaa olla maitoyliherkkyyksien takana. Hänen mukaansa maidon osuutta suomalaisten terveysongelmissa ei kuitenkaan voida tutkia, sillä maitoteollisuus on kieltäytynyt tutkimusyhteistyöstä.[89]

Stanfordin yliopiston 16 henkilöä käsittävässä tutkimuksessa vuodelta 2014 havaittiin, että Yhdysvalloissa pastöroidun maidon juominen ei aiheuta laktoosi-intolerantikoiksi diagnosoiduille ihmisille enemmän vatsaoireita verrattuna raakamaitoon.[90]

A1- ja A2-maidot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehmän karjarotu vaikuttaa maidon koostumukseen. Lehmärotujen maitoproteiineissa on eroja, ja puhutaan A1- ja A2-maidosta. Suomessa myytävä maito on A1- ja A2 -maidon sekoitusta[91]. A1-maidon proteiinit on yhdistetty vatsavaivoihin, sydänsairauksiin ja suolistotulehduksiin.[92][93][94] Syy-seuraussuhde on kuitenkin epäpätevä, sillä monet tutkimuksista perustuvat paikallisiin väestötutkimuksiin, joista on vaikea tehdä syy-seuraussuhdepäätelmiä[95] Euroopan turvallisuusviranomainen on todennut A1-maidon peptidit harmittomiksi terveydelle[96]. Vaikutusta vatsaoireisiin on tutkittu yhdessä kliinisessä tutkimuksessa, jossa osa tutkittavista sai A1-maitoa ja osa A2-maitoa[97]. Vatsaoireet eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi ryhmien välillä. Ulosteen koostumus oli hieman pehmeämpää A1-maitoa juovilla, mutta ulostuskertojen määrä ei poikennut ryhmien välillä.

Luomumaito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luomumaidoksi kutsutaan luonnonmukaisen tuotannon vaatimusten mukaan tuotettua maitoa. Luonnonmukaisesti tuotettu maito voi lopputuotteesta riippuen olla jatkokäsitelty esimerkiksi pastöroinnilla, homogenoinnilla, rasvan vähentämisellä tai laktoosin poistamisella.

Luomulaatuiset maitotuotteet sisältävät enemmän CLA:ta ja omega-3-rasvahappoja kuin tavanomaiset maitotuotteet.[98]

Raakamaito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täysin prosessoimatonta tilamaitoa eli raakamaitoa voi ostaa joiltakin maatiloilta, mutta useimmilla tiloilla ei ole suoramyyntiä lain vaatimien hygieniatoimenpiteiden ja syntyvän lisätyön vuoksi.[99] Raakamaitoa ja siitä jalostettuja tuotteita sekä ternimaitoa voi olla saatavilla muiden suoraan myytävien maataloustuotteiden ohella myös erilaisilla tuottajatoreilla.

Myynti maittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raakamaidon myymisen laillisuus vaihtelee maittain. Euroopan unionissa raakamaitoa saa myydä, mutta paikoin se on kiellettyä, kuten Skotlannissa.[100] Kanadassa ja Australiassa raakamaitoa ei saa myydä kuluttajille,[100] mutta Uudessa-Seelannissa saa.[101] Yhdysvalloissa raakamaidon myynti on sallittua 28 osavaltiossa maatilalta ja kuudessa osavaltiossa kaupasta.[102]

Suomessa myynti tilalta on sallittua, mutta myyntimäärän ylittäessä 2 500 litraa vuodessa[103] on myyntipaikan täytettävä elintarvikehuoneiston vaatimukset. Elintarvikehuoneisto on myös aina ilmoitettava viranomaiselle.[104] Raakamaitoa myydään jonkin verran myös tavallisissa marketeissa.[105] Raakamaidon osuus maidon kulutuksesta on noin yksi prosentti eli 20 miljoonaa litraa vuodessa. Suosio oli laskussa 2000-luvun alkuun, mutta on sittemmin noussut.[106] Eviran mukaan käyttäjistä 15 % on alle viisivuotiaita ja 10 % yli 65-vuotiaita.[107]

Raakamaidon riskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pastöroimaton maito voi sisältää useita lehmän elinympäristössä esiintyviä taudinaiheuttajia, kuten kampylobakteereja, kolibakteereja, listeriaa, salmonellaa, yersiniaa ja brucellaa.[108] Maito toimii kasvualustana mikrobeille,[109] ja bakteerit ja muut patogeenit kasvavat siinä nopeasti.[110] Raakamaito voi saastua esimerkiksi lehmän lannasta, lehmän ihon bakteereista, utaretulehduksesta tai likaisista välineistä.[111] HTST-pastörointi tuhoaa 99,999 % maidon mikro-organismeista.[112] Tämän katsotaan tuhoavan lähes kaikki hiivat, homeet ja yleiset pilaantumisbakteerit samoin kuin patogeeniset lämmönkestävät eliöt (muun muassa tuberkuloosia aiheuttava Mycobacterium tuberculosis).[112] Pastöroinnin ansiosta maito on turvallisimpia elintarvikkeita.[113] Kampanjointi pastöroimatonta maitoa vastaan alkoi 1800-luvulla, kun huomattiin maidon pastöroinnin vähentävän huomattavasti lapsikuolleisuutta.[114]

Dosentti Jussi Tammisolan mukaan raakamaidosta saa ruokamyrkytyksen 150 kertaa varmemmin kuin tavallisesta maidosta ja sairaalaan joutuu lähes 2 000 kertaa todennäköisemmin. Pastöroinnin myötä 1800-luvulla kuolleisuus suolistoinfektioihin väheni Englannissa 99 %. Lapset ja nuoret ovat eniten vaarassa. Ehec-bakteeri voi elää lehmän suolistossa lehmän kärsimättä.[115]

Uuden-Seelannin terveysviraston (CDC) mukaan raakamaito aiheuttaa lähes kolme kertaa enemmän sairaalatapauksia kuin mikään muu elintarvike; raakamaito on siis maailman vaarallisimpia elintarvikkeita.[116] CDC:n mukaan pastöroimaton eli raakamaito aiheutti 86 ruokamyrkytystä vuosina 1998–2008, mikä aiheutti 1676 sairastumista, 191 sairaalatapausta ja 2 kuolemaa.[111]

Yhdysvalloissa sairastuu vuosittain satoja ihmisiä pastöroimattoman maidon juomisesta. Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat lapset, vanhukset ja raskaanaolevat.[108] Raakamaito on monessa osavaltiossa laitonta. Esimerkiksi keväällä 2012 ratsattiin terveyskauppa ja pidätettiin raakamaitoa välittäneitä ihmisiä. Heidän takuusummansa nousivat miljooniin dollareihin, paljon korkeammiksi kuin henkirikollisilla.[114]

Maidon kampylobakteeritkin ovat vammauttaneet pysyvästi terveitä ihmisiä.[117]

Claeysin et al. review -tutkimuksen mukaan raakamaidon hyödyt ovat olemattomia tai vähäisiä ja se on tarpeettoman vaarallista terveydelle, joten pastörointi tai muu kuumennus ennen käyttöä on suositeltavaa. Erityisen suositeltavaa se on lapsille, raskaana oleville naisille sekä kroonisesti sairaille.[118]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessakin raakamaidosta usein saatavaan ehec-bakteeriin on kuollut lapsia, ja moni on saanut vaurioita, joutunut dialyysihoitoon tai munuaisten siirtoon. Tehohoito on kallista ja vaurioita syntyy jo matkalla hoitoon.[119]

Kesäkuussa 2012 kuusi lasta sai EHEC-infektion raakamaidosta Varsinais-Suomessa, ja kaksi heistä joutui tehohoitoon.[120][121] Tammi-elokuussa 2013 yli 40 ihmistä sai ehec-bakteerin tai listeriabakteerin.[119] Näistä tapauksista kahdella oli varmuudella syynä raakamaito.[119] Samoihin aikoihin Pohjanmaalla oli kaksi raakamaidon aiheuttamaa kampylobakteeriepidemiaa.[107] Keväällä 2014 raakamaito ja siinä olleet Yersinia pseudotuberculosis -bakteerit varmistuivat suolistotulehdusepidemian aiheuttajaksi Itä-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Infektioita varmistui helmi-huhtikuussa 39 ja kyseessä oli laajin raakamaitoepidemia Suomessa.[122]

Pirkkalan seudun ympäristöterveyspäällikön mukaan "maito on hyvä kuumentaa 60–70 asteeseen eikä sitä pitäisi tarjota riskiryhmille, mutta terveelle aikuiselle riski ei ole kovin suuri".[123]

Helsingin yliopisto tutki suoraan tiloilta myytävää pastöroimatonta maitoa. Listeriabakteereja sisälsi 5,5 % ja ehec-bakteereja 3 % näytteistä. Listeria surmaa vanhuksia ja ehec lapsia. Reilussa vuodessa kolme raakamaitoepidemiaa on vienyt monia ihmisiä sairaalahoitoon. Lasten ja vanhusten ei Suomessa suositella juovan raakamaitoa ollenkaan.[107]

Uloste- ja ihoperäiset bakteerit ovat yleisiä raakamaidossa. Lanta on voinut saastuttaa lehmien syömän rehun, mutta myös lehmien lantaisuus aiheuttaa saastumista. Listeriaa on raakamaidossa kolminkertaisesti EU-keskiarvoon verrattuna.[107]

Raakamaidon ravintoarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pastörointi vähentää liukoista kalsiumia ja fosforia 5 %, tiamiinia ja B12-vitamiinia 10 % ja C-vitamiinia 20 %.[124][125] Pastöroitua maitoa pitää siis juoda noin 3 dl täyttääkseen päivän B12-vitamiinitarpeen, raakamaitoa riittää 2,8 dl.[118][66]

Pastöroinnin vaikutus vitamiineihin on siis vähäinen ja myös elektrolyytit ja kivennäisaineet säilyvät pastöroinnissa.[66]

Muut vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pastöroinnin on väitetty edesauttavan maitoallergiaa, laktoosi-intoleranssia, diabetesta, osteoporoosia tai niveltulehdusta, mutta tieteellinen näyttö ei tue tätä väitettä.[118] Esimerkiksi mikään tutkimus ei osoita, että alkalinen fosfataasi olisi tärkeä mineraalien ja kalsiumin imeytymiselle.[118] Maidon entsyymit tuskin vaikuttavat sen ruoansulatukseen.[118] Sekä raakamaito että pastöroitu maito sisältävät saman verran laktoosia ja eivät sisällä laktaasia.[118] Myös raakamaitoa säilytetään kylmässä, mikä rajoittaa laktaasin muodostumista.[118]

Ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri Reijo Laatikainen[126] kirjoittaa Clayesin et al. yhteenvetoon viitaten, että terveydelle hyödyllisiä probioottisia bakteereja sisältävät hapatetut maitotuotteet (jogurtti, viili, piimä, juusto), ei raakamaito.[66] Raakamaidossa pitäisi olla tuhansia kertoja enemmän probiootteja, jotta se todennäköisesti edistäisi terveyttä.[66][118] Entsyymeillä ei uskota olevan merkittävää vaikutusta terveyteen.[66] Raakamaidon entsyymeistä ei ole ainuttakaan kliinistä satunnaistettua ihmiskoetta.[66]

Paajanen et al. (2005) juottivat maidosta oireileville satunnaistetusti raakamaitoa tai kulutusmaitoa. Kahdessa kolmesta koeryhmästä raakamaito aiheutti enemmän oireita, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.[66]

Parempi maidon sietäminen ulkomailla saattaa johtua vähemmästä FODMAP-yhdisteiden (esimerkiksi ruisleipä) saannista (Paajanen et al. 2004).[66]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vermeerin maalaus Maitotyttö noin vuodelta 1660.

Maitoa on historiallisista ajoista lähtien säilötty hapattamalla maitohappobakteerien tai hiivojen aikaansaaman käymisen avulla piimäksi, viileiksi, jogurteiksi yms. Maitoa käytettiin ja säilöttiin jopa ennen vuotta 6500 eaa. Ruukkujen sisältämät orgaaniset jäänteet osoittivat, että lypsäminen oli erityisen suosittua alueilla, missä lehmät olivat yleisempiä kuin lampaat ja vuohet[127]. Mongoliassa valmistetaan tammanmaidosta käymisen avulla alkoholipitoista kumassia. Juustonvalmistus tapahtuu saostamalla maidon kaseiini kymosiinientsyymin avulla. Nykyisin entsyymi tuotetaan hiivassa, aiemmin se saatiin vasikan pullomahasta. Kovettunut kaseiini leikataan kokkareiksi, ja saostumaton osa, hera, puristetaan pois. Kaseiinimassa on ns. tuorejuustoa, jota voidaan maustaa tai käsitellä edelleen kypsytetyiksi juustoiksi. Heraa käytetään jonkin verran erilaisten herajuomien raaka-aineena, mutta osa menee eläinten rehuksi.

Ennen hapotetun säilörehun (AIV-rehu) keksimistä talvisen sisäruokinnan ja kesäisen laidunruokinnan vaikutus lypsymääriin ja maidon laatuun oli suuri.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maidon käytön edistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio aloitti systemaattisen mainonnan 1920-luvulla, ja Suomen Kulutusmaidontuottajain liitto perusti yhdessä Maidontarkastusyhdistyksen kanssa vuonna 1929 Suomen Maitopropagandatoimiston, joka painatti maidonkäyttöä progagoivia julisteita ja toimitti lehdille muun muassa lääkäreiden kirjoittamia maitoa käsitteleviä artikkeleita. Rahoitus tuli Kulutusmaidontuottajain liitolta sekä pienessä määrin myös valtiolta. Vuonna 1958 perustettiin Maito ja Terveys ry jatkamaan Maitopropagandatoimiston työtä.[128]

Kansainvälistä maitopäivää on vietetty vuodesta 1954 asti alkukesäisin ympäri maailmaa. Maailman maitopäivä on 1. kesäkuuta.[129][130] Teeman juhlistamiseen on Suomessa liittynyt vuodesta 1973 alkaen Maitotytön valinta. Sen esikuva on brittien Dairy Queen -kilpailussa. Viime vuosina on vietetty myös Kansainvälistä koulumaitopäivää YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n suosituksesta. Maitopäivien vietto ja tarkka ajankohta vaihtelevat eri maissa. Toisissa maissa maidolle saatetaan omistaa kokonainen kuukausikin.

EU on myöntänyt Suomen kouluille ja päiväkodeille avustusta maitotuotteiden ostamiseen vuodesta 1995 alkaen. Vuonna 2019 tukea myönnettiin rasvattomalle maidolle ja piimälle, vähärasvaisille juustoille sekä jogurtille, viilille ja rahkalle, jotka sisälsivät enintään 10 prosenttia sokeria.[131]

Viimeinen käyttöpäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chicagolainen gangsteri Al Capone lahjoitti kaupungille miljoona dollaria maidon hankkimiseksi lapsille, mutta hän vaati pakkauksiin merkinnän viimeisestä käyttöpäivästä, koska hänen veljensä oli kuollut vanhentuneeseen maitoon.[132][133]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikintalo, Noora: Maidon homogenoinnin vaikutus emmentaljuuston aistittavaan laatuun ja kemiallisiin ominaisuuksiin. Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. EKT-sarja 1545.. Noora Heikintalo, 2012. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Valsta, Liisa et al.: Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. THL Raportti 12/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018. ISBN 978-952-343-237-6. Verkkojulkaisu (PDF).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Susanna Luikku: Mikä on suomalaisen maidon hiilijalanjälki? Apu.fi
  2. General Information American Dairy Goat Association. Viitattu 24.10.2013.
  3. Goat and sheep milk products Naturemade, Sheepmil.co.uk
  4. Mudgal, V. D.: Milking buffalo International Livestock Research Institute. Viitattu 25.5.2014. (englanniksi)
  5. Horse Milk - A rare and precious commodity Burleson Arabians
  6. Ways of improving cheese made from camel milk FAO
  7. The place of donkeys in society. Welfare of Dinkeys
  8. Glycemia and insulinemia in healthy subjects after lactose-equivalent meals of milk and other food proteins: the role of plasmaamino acids and incretins. https://tinyurl.com/t37uzcr
  9. TIETOA MAIDOSTA JA RAVITSEMUKSESTA, Ulla-Marja Urho Marraskuu 2007 13. painos, Maito ja terveys ry (pdf). https://www.maitojaterveys.fi/media/aineiston-esikatselu/maitotietoa_a5_36_net.pdf
  10. Valion vanhanajan täysmaitoa ei vielä tunneta Yle Uutiset. Viitattu 17.4.2020.
  11. Valio Luomu™ vanhanajan täysmaito www.valio.fi. Viitattu 17.4.2020.
  12. Arla® Luomu Vanhanajan täysmaitoa Suomesta 1 l www.arla.fi. Viitattu 17.4.2020.
  13. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 11.3.2019.
  14. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 17.4.2020.
  15. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 17.4.2020.
  16. 1Maidon ja juuston proteiinit. Palojoki, Helsingin yliopisto. https://www.mv.helsinki.fi/home/palojoki/OPETUS/RTPerusteet/RTP%204,%20maito%20juustotluento.pdf
  17. Fiona S. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller |Otsikko= International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky |Julkaisu=Diabetes Care |Ajankohta=2008-12 |Numero=12|Sivut=2281–2283| Pmid=18835944 |Doi=10.2337/dc08-1239 |Issn=0149-5992 |www= https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2584181/ |Kieli=(englanniksi) }}
  18. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 17.4.2020.
  19. Fiona S. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller |Otsikko= International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky |Julkaisu=Diabetes Care |Ajankohta=2008-12 |Numero=12|Sivut=2281–2283| Pmid=18835944 |Doi=10.2337/dc08-1239 |Issn=0149-5992 |www= https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2584181/ |Kieli=(englanniksi) }}
  20. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 17.4.2020.
  21. Fineli koostumustietokantalähde tarkemmin?
  22. Valsta et al., 2018, s. 118
  23. Valsta et al., 2018, s. 100
  24. Valsta et al., 2018, s. 144
  25. a b c d Reijo Laatikaine,n Pronutritionist Kannanottoni maitokritiikkiin. 2015.
  26. Kivennäis- ja hivenaineet ([vanhentunut linkki]) Hami Hämeen ammatti-instituutti. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 25.5.2013.
  27. Osteoropoosiliitto: Kalsium lujittaa luuston
  28. Maitotietoa, Maito ja terveys (pdf)
  29. [ https://proluomu.fi/luomulihassa-ja-maidossa-enemman-terveellisia-rasvahappoja-kuin-luomuttomassa/ Luomulihassa ja -maidossa enemmän terveellisiä rasvahappoja kuin luomuttomassa.] Pro Luomu 14.3.2016.
  30. a b Heikintalo, 2012, s. 10
  31. a b Heikintalo, 2012, s. 11
  32. Maidon kemiaa. Milkworks.fi
  33. Olli Sovijärvi: Maitotuotteiden laatuerot sekä maidon aiheuttamat terveydelliset ongelmat: analyysi evolutionaarisesta näkökulmasta. ollisintegrallife.com. 24.7.2012. Viitattu 24.8.2013.
  34. A. M. Heikkilä, Uudistaminen ei ole ilmaista. Maito ja Me. 9/2001. Valio. Viitattu 8.2.2013.
  35. Vasikoiden vierihoidossa on monia malleja Nauta-lehti. 27.6.2019. Viitattu 7.7.2019.
  36. Eveliina Kumpula & Jutta Viitala: Vasikoiden vieroitus juotolta lypsykarjatiloilla, s. 9. Seamk, 2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.7.2019).
  37. a b c Maidon käsittely herättää kysymyksiä 20.8.2015. Valio. Viitattu 7.7.2019.
  38. a b Luonnonvarakeskuksen maataloustilastot (Excel) (Maidontuotanto kuukausittain 1990 - 2015 ja Maitotuotteiden valmistus kuukausittain 1990 - 2015) Maito- ja maitotuotetilasto. 25.5.2015. Helsinki: Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelut. Viitattu 6.6.2015.
  39. Juommeko maitoa, koska se on kannattava bisnes? Yle 24.8.2013.
  40. a b A. Leimi, J. Perkiömäki, P. Tuominen, Suomessa tuotetun raakamaidon biologiset vaarat. Elintarviketurvallisuusvirasto. Verkkoviite. Viitattu 30.1.2013.
  41. a b c Maidon laatukäsikirja. 2012. Valioryhmän laatutiimi. Edita Prima. 18, 19, 22, 26-28, 47.
  42. Maidon jakaantuminen laatuhinnoitteluluokkiin maitohygienialiitto.fi. Maitohygienialiitto.
  43. Jarmo Siivikko: Valio: Ei senttiäkään tuottajille Yle Uutiset. 10.1.2013.
  44. Vaivihkaa tehty muutos romahdutti suomalaisen naudanlihan aiheuttamat päästöt. Ilta-Sanomat 5.10.2019.
  45. Merja Saarinen et al. Ravitsemus ja maaperävaikutukset ruoan elinkaariarvioinnissa: SustFoodChoice-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti 146. Sivu 49.
  46. a b c d Virkajärvi, Pertti & Saarinen, Merja: Vas­tuul­lis­ta ja ra­vit­se­vaa – mi­ten ar­vioi­da ruuan ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia? 29.5.2019. Elintarviketeollisuusliitto ry. Viitattu 8.7.2019.
  47. Ravitsemuskatsaus: Maidon vastuullisuus on monisäkeistä, Maito ja terveys
  48. Valion hiilineutraali maito -hanke Valio.fi
  49. Kysymyksiä ja vastauksia hiilijalanjäljen hyvittämisestä Juustoportti Oy. Viitattu 8.7.2019.
  50. Perinnebiotooppiseminaari 2003. WWF.
  51. Ruoka-aineiden ravintoainesisältö, 4. p., Kansaneläkelaitos, Tutkimus- ja kehitysyksikkö, Helsinki 1993, ISBN 951-669-352-0
  52. Liisa Vihmanen, Yle Kuningaskuluttaja: Kasvimaidot parhaimmillaan ruuanlaittossa 19.3.2014, päivitetty 28.4.2015
  53. Rising Consumption of Meat and Milk in Developing Countries Has Created a New Food Revolution. Taulukko 1. academic.oup.com
  54. Oravankoivesta nyhtökauraan: Suomi-ravinnon lyhyt historia Vihreä Tuuma. 21.11.2016. Viitattu 21.3.2020.
  55. Maidontuotanto. Luonnonvarakeskus.
  56. a b Ravintotase 2012 ennakko ja 2011 lopulliset tiedot 20.9.2013. Maataloustilastot. Viitattu 24.10.2013.
  57. Piia Elonen Ruuan todellinen hinta. (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat
  58. Luukka, Teemu: Suomalaiset, britit ja aussit juovat eniten maitoa. (digilehden tilaajill) Helsingin Sanomat, 11.1.2013, s. B6. Artikkelin verkkoversio.
  59. Näin moni suomalainen juo maitoa joka ikinen päivä – Kuulutko sinä joukkoon?. https://www.uusimaa.fi/artikkeli/540087-nain-moni-suomalainen-juo-maitoa-joka-ikinen-paiva-kuulutko-sina-joukkoon
  60. MTV LIFESTYLE: Kevyttä, rasvatonta vai täysmaitoa? Tätä suomalaiset juovat eniten mtvuutiset.fi. 1.7.2015. Viitattu 17.4.2020.
  61. Rasvaton maito lisäsi edelleen suosiotaan kouluruokailussa. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/rasvaton-maito-lis%C3%A4si-edelleen-suosiotaan-kouluruokailussa-1.183532
  62. Allergia ja astmaliitto
  63. Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men cohort studies. BMJ 2014.
  64. Calcium: What’s Best for Your Bones and Health? The Nutrition Source. 18.9.2012. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
  65. Calcium: What’s Best for Your Bones and Health? The Nutrition Source. 18.9.2012. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
  66. a b c d e f g h i Reijo Laatikainen, Maito muka pilattu.21.10.2013.
  67. Food sources of saturated fat and the association with mortality: a meta-analysis., O'Sullivan TA, Hafekost K, Mitrou F, Lawrence D., Am J Public Health. 2013 Sep;103(9):e31-42. doi: 10.2105/AJPH.2013.301492. Epub 2013 Jul 18.
  68. Larsson et. al: High-fat dairy food and conjugated linoleic acid intakes in relation to colorectal cancer incidence in the Swedish Mammography Cohort. The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 82, Issue 4, October 2005, Pages 894–900. https://academic.oup.com/ajcn/article/82/4/894/4607591
  69. Food choices and coronary heart disease: a population based cohort study of rural Swedish men with 12 years of follow-up ncbi.nlm.nih.gov. 2009. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)
  70. Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults ncbi.nlm.nih.gov. 2010. Viitattu 20.5.2012.
  71. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2018. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
  72. Component in Common Dairy Foods May Cut Diabetes Risk Harvard School of Public Health. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)
  73. Äidinmaitovastike saattaa altistaa diabetekselle, MTV3:n uutiset
  74. Tutkimus tyrmää rasvattoman maidon – lihottaa täysrasvaista enemmän? 19.3.2013. MTV3.fi. Viitattu 20.3.2013.
  75. S. Holmberg, A. Thelin: High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years' follow-up. 15.1.2013. PubMed. Viitattu 21.3.2013. (englanniksi)
  76. Benjamin ja Spener, Conjugated linoleic acids as functional food: an insight into their health benefits. Nutr Metab (Lond). 2009 Sep 18;6:36
  77. Antti Aro: CLA eli konjugoitunut linolihappo terveyskirjasto.fi. 4.2.2008. Terveyskirjasto. Viitattu 5.7.2011.
  78. Maitorasvat voivat laukaista tulehduksellisen suolistotaudin Yle Uutiset. 18.6.2012. Viitattu 18.6.2012.
  79. Dietary-fat-induced taurocholic acid promotes pathobiont expansion and colitis in Il10-/- mice. Nature. 2012 Jul 5;487(7405):104-8.
  80. T. A. Marshall, A. M. Curtis, J. E. Cavanaugh, J. J. Warren, S. M. Levy: Higher Longitudinal Milk Intakes Are Associated with Increased Height in a Birth Cohort Followed for 17 Years.. The Journal of Nutrition, Heinäkuu 2018. doi:10.1093/jn/nxy071. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  81. Dairy and bone health. Journal of American College of Nutrition. 2009 Feb;28.
  82. Milk Consumption During Teenage Years and Risk of Hip Fractures in Older Adults, ncbi.nlm.nih.gov
  83. Tutkimus: Maidon juominen teini-iässä jopa lisää lonkkamurtuman riskiä (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat
  84. Tutkimus: Runsas maidonjuonti ei vahvista luita, mutta voi nostaa varhaisen kuoleman riskiä Yle uutiset
  85. Vegetarian Dietary Patterns and the Risk of Colorectal Cancers. Abstract. ncbi.nlm.nih.gov
  86. Laura Paajanen, Milk Hypersensitivity väitöskirja
  87. Olli Sovijärvi: Maitotuotteiden laatuerot sekä maidon aiheuttamat terveydelliset ongelmat: analyysi evolutionaarisesta näkökulmasta. ollisintegrallife.com. 24.7.2012. Viitattu 24.8.2013.
  88. Google Scholar hakusana Olli Sovijärvitarvitaan parempi lähde
  89. Laura Savolainen: Juommeko maitoa, koska se on kannattava bisnes? 24.8.2013. Yle uutiset. Viitattu 24.8.2013.
  90. Tutkimus: Raakamaito ei vähennä laktoosivaivoja (digilehden tilaajille) 10.3.2014. Helsingin sanomat. Viitattu 11.3.2014.
  91. MTT:n asiakaslehti
  92. Michaëlsson K. et al.: Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies.. British Medical Journal 349, 2014.
  93. Sodhi, M. & Mukesh, M. & Kataria, R. & Mishra, B. & Joshii, B.: Milk proteins and human health: A1/A2 milk hypothesis.. Indian Journal Endocrinology and Metabolism 16 (5) :856., 2012.
  94. Ho, S. & Woodford, K. & Kukuljan, S. & Pal, S.: Comparative effects of A1 versus A2 beta-casein on gastrointestinal measures: a blinded randomised cross-over pilot study.. European Journal of Clinical Nutrition 68 (9), 2014.
  95. Faba osk 2019
  96. MTT:n asiakaslehti
  97. S. Ho, K. Woodford, S. Kukuljan & S. Pal, Comparative effects of A1 versus A2 beta-casein on gastrointestinal measures: a blinded randomised cross-over pilot study, Nature.com 2.7.2014
  98. Palupi, E. & Jayanegara, A. & Ploeger, A. & Kahl, J.: Comparison of nutritional quality between conventional and organic dairy products: a meta-analysis.. Journal of the Science of Food and Agriculture 92 (14), 2012.
  99. Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla. 2012. Maa- ja metsätalousministeriö. Elintarvike- ja terveysosasto, Elintarviketurvallisuusyksikkö. Viitattu 30.6.2012.
  100. a b Dan Flynn: Uk Food Standards Agency Asked to Re-work Raw Milk Rules 13.3.2012. Food Safety News. Viitattu 8.7.2012.
  101. Manufacturing raw milk products New Zealand Ministry for Primary Industries. Viitattu 8.7.2012.
  102. In the United States 2008. Raw Milk USA. Viitattu 8.7.2012.
  103. Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista finlex.fi. Viitattu 21.6.2019.
  104. Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta finlex.fi. Viitattu 21.6.2019.
  105. Grönholm, Pauliina & Lehtinen, Toni: Raakamaito yleistyy marketeissa (Archive.org) HS.fi. 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
  106. Grönholm, Pauliina: Raakamaidon hyödyistä on vähän näyttöä HS.fi. 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
  107. a b c d Repo, Päivi: Tiloilta myytävän raakamaidon laatu vaihtelee HS.fi. 29.8.2013. Helsinki. Viitattu 15.10.2013.
  108. a b Linda Bren: Got milk? Make sure it's pasteurized Findarticles.com. FDA Consumer. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  109. Harold Eddleman, Making Milk Media, Indiana Biolab
  110. Frank O'Mahony, Rural dairy technology: Experiences in Ethiopia, International Livestock Centre for Africa
  111. a b Kate Lowenstein, Not safe to eat: Three foods to avoid Hannah Gould, Ph.D., senior epidemiologist with the CDC's Enteric Diseases Epidemiology Branch,
  112. a b Stabel, J. R. & Lambertz, A.: Efficacy of Pasteurization Conditions for the Inactivation of Mycobacterium avium subsp. paratuberculosis in Milk. Journal of Food Protection, 2004, 67. vsk, nro 12, s. 2719. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  113. Hotchkiss, Joseph H.: Lambasting Louis: Lessons from Pasteurization. (Arkistoitu 17.11.2015) National Agricultural Biotechnology Council Report, 2001, 13. vsk, s. 61. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  114. a b "Raakamaidon ympärillä kuohuu", Helsingin Sanomat 5.7.2012, sivu B 8
  115. Raakamaito vaarantaa elintarviketurvallisuuden. dosentti Jussi Tammisola, Turun Sanomat 26.5.2013.
  116. Food safety of raw milk
  117. Kate Lowenstein, Health.com, 12. lokakuuta 2011, http://www.cnn.com/2011/10/12/health/food-poisoning-protection-guide/index.html
  118. a b c d e f g h Raw or heated cow milk consumption: Review of risks and benefits, Wendie L. Claeys et al., Food Control, Volume 31, Issue 1, May 2013, Pages 251–262.
  119. a b c Vaikeat ruokamyrkytykset lisääntyneet, (digilehden tilaajille) HS.fi 28.8.2013.
  120. Nyt se varmistui - Kuusi lasta sai EHEC-tartunnan raakamaidosta, Iltalehti.fi 29.6.2012
  121. EHEC-maidon sairastuttamia lapsia jopa viisi, Iltalehti.fi 26.6.2012
  122. Peurakoski, Tomi: Raakamaito varmistui suolistotulehduksen aiheuttajaksi (Archive.org) HS.fi. 30.4.2014. Viitattu 30.4.2014.
  123. Raakamaito on riskielintarvike Yle Uutiset. 28.6.2012. Viitattu 28.6.2012.
  124. Wilson, G. S.: The Pasteurization of Milk. British Medical Journal, 1943, 1. vsk, nro 4286, s. 261. Artikkelin verkkoversio.
  125. Krauss, W. E., Erb, J. H. and Washburn, R.G., "Studies on the nutritive value of milk, II. The effect of pasteurization on some of the nutritive properties of milk," Ohio Agricultural Experiment Station Bulletin 518, page 30, January, 1933.
  126. Laatikainen Reijo, Aava Lääkärikeskus, luettu 22.10.2013.
  127. Earliest date for milk use in the Near East and southeastern Europe linked to cattle herding Nature.com
  128. Mikä oli ja mitä teki Suomen Maitopropagandatoimisto?
  129. Maitotytöstä maitolähettilääksi Maito ja terveys
  130. Teemakalenteri
  131. EU:n koulujakelujärjestelmällä tuetaan lasten terveellistä ruokailua. Ruokatutka.fi
  132. Milk expiration dates, courtesy of Al Capone
  133. Capone at Alcatraz

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]