Keskustelu:Maito

Tasapuolisuus

80.221.60.179:n muutokset, varsinkin valmistajien lobbaus tulisi pystyä perustelemaan tarkemmin lähtein. -- Ism 9. lokakuuta 2005 kello 00:29:22 (UTC)

Ehdottomasti pitäisi. Muutenkin vaikuttaa hmmm. yksipuoliselta? näkemykseltä. Mutta olisi silti ikävä karsia koko pitkää ja suht. hyvää tekstiä kokonaankaan. Tarvitsee mielestäni suursiivouksen, ei purkamista osiin. Emme tapa kärpäsiä singolla,emmehän? --Käyttäjä:Squirrel 10. lokakuuta 2005 kello 17:25:27 (UTC)

Aika yksipuolinen artikkeli jossa keskitytään enemmän maidon, ja sen tuotannon, haittoihin kuin hyötyihin. Voisi melkein väittää, että jollain kirjoittajalla on ollut, heh, oma lehmä ojassa...Varsinkin lähdelinkeissä :D - G3, 18. maaliskuuta 2006 kello 14.31 (UTC)

Artikkeli edusti aluksi toista laitaa, mutta sitten sitä on muuteltu. Linkkejä ja muita ripottellaan usein yksi kerrallaan, joten artikkelin kokonaiskuvasta voi tulla mimmoinen vaan. Itse kyllä uskon että suomessa maidosta on ollut perinteisesti liian myönteinen kuva. --128.214.205.5 18. maaliskuuta 2006 kello 14.34 (UTC)

Liian myönteinen? Ihminen elää vauvana periaattessa pelkästään maidolla...Miten asiasta voi jäädä liian myönteinen kuva? Pitäisikö rintaimetys kieltää liian myönteisenä, tai eläimiä rääkkävänä? Mielestäni artikkeli menee nykymuodossa niin sanotusti p***e edellä puuhun: Tilanne jossa jollain vaikutuksella (maidon vähyys ei aiheuta luukatoa) perustellaan toisen asian vastavaikutus (maidon käyttö aiheuttaa luukatoa) on mielestäni todella naurettava eikä ota huomioon elimistön sopeutumisprossessja, mahdollisia geenien eroavaisuuksia eikä maidonjuonnin tai kalsiumin saannin muutoksia elämän aikana. Ainoa fakta on, että ihminen voi kasvaa ensimmäiset kuukaudet, jopa vuodet, pelkästään maidon avulla. - G3, 25. maaliskuuta 2006 kello 00.25 (UTC)

Tähän homogenisointikohtaan haluaisin todellakin lähteen

Maidon on pitkään epäilty ehkäisevän osteoporoosia, mutta tutkijoille on ollut ongelmallista selittää, miksi laktoosi-intoleranssin omaavat tummaihoiset ihmiset sitten eivät saa läheskään yhtä usein osteoporoosia kuin valkoiset, jotka juovat maitoa. Syyksi on paljastunut viimeaikaisissa tutkimuksissa, että maito vahvistaa luustoa lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkällä tähtäimellä se lisää osteoporoosin riskiä.

Käsittääkseni tummaihoisten pienempään osteoporoosiriskiin liittyy läheisesti suurempi D-vitamiinin saanti eikä niinkään maito. --Rakel 30. lokakuuta 2006 kello 19.24 (UTC)

NPOV 1

Aika kurja artikkeli. Korjaan muutamia asioita kohdasta Maidon terveydelliset ongelmat

Vaikka maito onkin tärkeä osa tasapainoista suomalaista ruokavaliota - tuskin täyttää NPOV-vaatimusta?

Koko Maito ja osteoporoosi -osa on mielestäni turha ja sisäisesti ristiriitainen: se on listattu maidon terveydellisten ongelmien alle, mutta itse kohdassa maidon todetaan ehkäisevän osteoporoosia. Täh?

Moni väittää, että luomumaito ei aiheuta heille ainakaan niin pahoja oireita kuin "tavallinen maito". Luomumaito-nimikkeen käyttö kieltää maitorasvan pilkkomisen. Uusimman tiedon mukaan syy tähän saattaa kuitenkin liittyä siihen, että luomumaito sisältää normaalimaitoa enemmän kasviestrogeenejä, joista uskotaan että ne saattavat antaa suojaa myös osteoporoosia vastaan.

Täh? Keitä ovat nämä monet? Mitä oireita ne eivät heille aiheuta? Osteoporoosiako? eh...

Koska osteoporoosi ja muut maidon positiiviset terveysvaikutukset on jo mainittu ylempänä, poistin koko kohdan ja siirsin luomumaitoasian ravintosisältöä koskevaan kohtaan...

-- Piisamson 12. joulukuuta 2006 kello 21.51 (UTC)

Artikkeli on ollut melkoisen mielenkiinnon kohteena ja NPOV:n vastaisia lisäyksiä on ollut puoleen ja toiseen. Artikkelin historiasta saa aika hyvän käsityksen siihen kohdistuneesta mielenkiinnosta. Sinne on tullut vuoroin noita "maitoa vastaan"-kohtia ja sitten jonkinlaisen tasapuolisuuden nimissä "maidon puolesta"-kommentteja samasta aiheesta mm. osteoporoosista. Sitten on typistelty puoleen ja toiseen ja taas kohta joku lisää samat asiat uudelleen. Saapas nähdä kauanko nuo poistamasti kohdat saavat olla rauhassa. -- JeeJee 13. joulukuuta 2006 kello 13.17 (UTC)

"Maidon aiheuttamat terveydelliset ongelmat" on minusta hieman huonosti muotoiltu. Olisiko "Maitoon liittyvät terveydelliset ongelmat" neutraalimpi ja sopivampi? Ja löytyisikö artikkeliin jostain liitteeksi kuva maitotonkasta tai maitopystöstä? Ne ovat minusta olleet olennainen osa maidon historiaa Suomessa. Kommentin jätti 91.155.191.20 (keskustelu – muokkaukset)

NPOV 2

Artikkeli on todellakin näköjään ollut melkoisena näkökulma-temmellyskenttänä, eikä neutraaliutta suinkaan saavuteta sillä että artikkeli koostuu puolesta/vastaan-mielipiteistä höystettynä "weasel wordseillä". Lisään neutraalius-tagin. – OttoMäkelä (keskustelu) 14. kesäkuuta 2012 kello 14.57 (EEST)

Onko ongelman ydin näiden puolesta/vastaan-väitteiden määrä, lähteettömyys vai sijoitteleminen artikkelissa? Mitä jos lähteettömät väitteet aluksi poistettaisiin tai lähteistettäisiin, ja kaikki jäljelle jäänyt epäneutraali sijoitettaisiin omiin hyödyt/haitat-osioihinsa? --Savir (keskustelu) 14. kesäkuuta 2012 kello 15.44 (EEST)

Raakamaito

Tämä osuus on karseaa luettavaa. Silkkaa törkyä. Toivon että sen lisääjä muuttaa itse läpitunkevan karsean puolueellisen sävyn asiallisempaan. Ensin kerrotaan mitä vaarattomia bakteereja raakamaidossa on luonnostaan ja mikä niiden funktio on käyttäjän elimistössä. Sitten voidaan kertoa MAHDOLLISISTA vaarallisista bakteereista ja entenkin MIKSI niitä esiintyy, mitkä ovat riskitekijöitä, ja miten työtavat ja olosuhteet tuotantotiloilla asiaan vaikuttavat. Sairastumisien esimerkkitapaukset on asetettava johonkin perspektiiviin raakamaidon käytön kanssa, tai numeroilla ei ole mitään virkaa tai ne ovat jopa harhaanjohtavia.

Sitten pastöroinnin vaikutuksesta maidon ravintoarvoon? Löytyy ihan tutkimustietoa. Ei voi puhua mistään pastöroinnin hyödyistäkään ilman tämän asian erittelyä.K.salo.85 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2012 kello 11.15 (EEST)

Suurin ongelma nähdäkseni tällaisissa on se, että kirjoittajat eivät ymmärrä luonnontieteistä puhuttaessa uutislähteen ja tieteellisen tutkimuslähteen eroa. "Kun se kerran on paperille painettu, niin se totta." —B. Nuhanen 10. heinäkuuta 2012 kello 13.01 (EEST)

Vaikka teksti on ehkä osin epäneutraalia, niin suuressa osassa siitä on lähteeksi annettu Yhdysvaltain elintarvikeviraston artikkeli, joka nyt ei ole ihan pelkkä uutislähde. Enkä oikein ymmärrä, miksi maidossa esiintyvistä vaarattomista bakteereista pitäisi ainakaan tässä yhteydessä kertoa.--ML (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 17.50 (EEST)

Raakamaidosta kertova osuus on asenteellista. Ja erittäin sellaista. Ihmiset ovat juoneet "raakamaitoa" vuosituhansia - jos se olisi vaarallista, meitä ei enää olisi. Artikkeli ei myöskään mainitse, että aidon lehmänmaidon (=raakamaito) juojat eivät saa laktoosi-intoleranssioireita. Tästä löytynee tieteellistä kirjallisuutta, minulle riittää todisteeksi, että lehmänmaitoa juoneet laktoosi-intoleranssista kärsineet eivät juosseet heti vessaan...--Nedergard (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 19.00 (EET)

Ihmiskunnan historian aikana lapsikuolleisuus on ollut yleensä aivan eri luokkaa kuin nyt. Raakamaito on vaarallisimmillaan kun meijeriin kootaan lukuisia maitoeriä pullotettavaksi, jolloin yksikin saastunut erä voi saastuttaa tuhansien ihmisten maidon. Ymmärtääkseni sen takia raakamaito aiheutti niin valtavan lapsikuolleisuuden 1800-luvun suurkaupungeissa. Suoraan tilalta hankittu raakamaito ei ole samalla tavalla vaarallista - tosin aiheuttihan sekin EHEC-epidemian Suomessa tässä taannoin. Tutkimukset nimenomaan osoittavat, että laktoosi-intoleranssista kärsivät eivät kestä raakamaitoa yhtään sen paremmin kuin pastöroitua maitoa. Tämä ei ole ihme, sillä oireet aiheuttaa laktoosi, jota on raakamaidossa ihan samalla tavalla. --ML (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 19.19 (EET)

Laktoosi-intolerantikoiksi diagnosoiduista osa ei ole sellaisia, koskapa he eivät saa oireita raakamaidosta. Mutta raakamaidon haitattomuutta suomalaiseen teolliseen maitoon verrattuna on vaikea osoittaa muuten kuin käyttäjäkokemuksien kautta, koska asiaa ei jostain syystä tutkita. --Savir (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 19.32 (EET)

ML: ethän tee johtopäätöksiä, jotka eivät liity toisiinsa. Lapsikuolleisuus ja raakamatio eivät liity toisiinsa esittämälläsiä tavalla. Kuten itse toteat, raakamaito tuli ns. "vaaaralliseksi" vasta meijerien tulon myötä. Eli raakamaito sinällään ei ole vaarallista vaan se, miten sitä käsitellään jälkikäteeen ja miten pitkä kuljetusketju on... Sori, minusta on niin täysin absurdia, että sellainen luonnontuote kuin lehmänmaito (siis ennen pastörointiä ja ties mitä muuta käsittelyä) katsotaan epäterveeelliseksi ja jopa vaatalliseksi (!) tuotteeksi. Itse en edes suostu juomaan käsiteltyä maitoa, sillä se ei enää ole aitoa maitoa...--Nedergard (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 20.03 (EET)

Artikkelin rakenteesta ja vähän asenteellisuudestakin

Artikkelin tietopuolinen runko on ihan hyvä. Toimitustyötä se kaipaisi. Väliotsikkoja on liikaa. Jos esim ravitsemuskappaleessa on väliotsikot rasva ja kalsium, siellä pitäisi olla vähintäin myös väliotsikot valkuainen ja hiilihydraatit. Sen sijaan sinne ei kuulu, mitä muita kalsiumlähteitä ruokavalioon voidaan liittää osteoporoosin torjuntaan. Jos osteoporoosista on pakko jotain sanoa, niin sitten terveysvaikutukset-otsikon alla eikä ravitsemuksessa. Tietosanakirjaan eivät myöskään kuulu spekulatiiviset vihjaukset esim. "elintarvikealan" motiiveihin.

Terveysvaikutuksissa kannattanee sivuuttaa maallikkojen loputtomat spekulaatiot, kuten Pohjolan Sanomien juttu kuinka maitoa haetaan Ruotsin puolelta - ei kuulemma aiheuta vatsavaivoja. Mistä me tiedämme vaikka ruotsalaiset hakisivat maitoa Suomen puolelta samasta syystä? Ei edes "uraa uurtava" hiirikoe kuulu tietosanakirjaan - maailmassa tehdään kokeita paljon. Vasta kun ne on toistettu ja peilattu muuhun tieteelliseen tietoon, ja tiedeyhteisö on arvioinut niiden merkityksen kokonaisuudessa, niiden asema on selvä. Mikä puolustaa paikkaansa sanomalehdessä, ei välttämättä kuuluu tietosanakirjaan.

Sellaiset rönsyt, kuin juuston valmistuksessa käytettävä entsyymi kuuluu juusto-artikkeliin. Tällaista stilisointia mielestäni saisi tehdä. Voin ehkä itsekin, jos ehdin. Riippuu vähä siitäkin, tuleeko lisää mielipiteitä. pirkko10 (keskustelu) 18. marraskuuta 2012 kello 14.01 (EET)

Satunnaisotanta tutkimustuloksista?

Artikkeliin näyttää kertyneen varsin kummallinen valikoima alan tutkimuksia. Mihinkään suuriin tutkimuksiin kuten Pohjois-Karjala projektiin ei viitata, mutta mukaan on haalittu aika marginaalisia turkimuksia - vain 173 vauvaa äidinmaidonvastike-diabetes tukimuksessa? Tutkimukset joiden tulokset osoittavat että maitorasva vähentää sydän-ja veritautiriskiä lienevät myös aika harvinaisia - varmaan olisi löytynyt myös tämän kiistäviä tutkimuksia, tasapuolisuuden nimissä.

88.203.41.9 16. elokuuta 2013 kello 13.43 (EEST)

Pubmedistä voi etsiä tuoreimpia tutkimuksia (2008–2013) hakusanoilla "dairy fat" cardiovascular risk. Pikaisen vilkaisun perusteella kymmenestä tuoreimmasta tutkimuksesta suotuisan tuloksen maitorasvalle sydän- ja verisuonitautien riskin suhteen antaa nähdäkseni neljä, negatiivisen tuloksen yksi, kolme vaikuttaa neutraalilta ja kahdesta ei selvinnyt. Mutta tasapuolisuuden vuoksi olisi hyvä että jokin huonompikin tulos tänne laitettaisiin, kunhan se tosiaan on nimenomaan maitorasvasta ihmisillä tehty tuore tutkimus. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2013 kello 15.04 (EEST)

Kasvimaidot

Muutin uuden otsikon "Kasveista saatavat maitotyyppiset tuotteet" muotoon Kasvimaidot. Se ei ole ehkä paras mahdollinen otsikko, koska EU on kieltänyt kasvijuoman markkinoinnin nimellä maito, mutta en nyt keksinyt parempaakaan tähän hätään. Alkuperäinen otsikko oli mielestänäi vielä huonompi sen vuoksi, etteivät kasvimaidot ole useinkaan maitotyyppisiä ravitsemuksellisesti, ulkonäöltään ne toki muistuttavat paljonkin maitoa. Otsikko voisi kuuulua periaatteessa kai myös että Valkoiset kasvijuomat :) . Poistin myös lisäyksen "muita nestemäisiä proteiinivalmisteita", koska en tajunnut, mihin se voisi viitata eikä kasvimaitoja käsittelelvässä artikkelissa löytynyt vihjeitä. Jos tällaisia tuotteita on oikeasti olemassa, tekstiin voisi lisätä perään jonkin esimerkin.46.132.71.61 7. joulukuuta 2020 kello 15.49 (EET)

Kaseiinia koskeva lähteenvaihtopyyntö

Lauseen "Beta-kaseiini A1 on Suomessakin yleisten friisiläis-, Ayrshire- ja Holsteinlehmistä lypsetyn maidon proteiinissa yleisesti esiintyvä variantti" perään on lisätty pyyntö vaihtaa lähde paremmaksi. Nyt käytetty lähde on tieteellinen tutkimus, joten en ymmärrä, miksi siihen pitäisi vaihtaa lähde. (Lähetin tiedustelun pyynnön lisänneelle 12.3.2021.) 86.115.143.168 12. maaliskuuta 2021 kello 19.48 (EET)

Olen tehnyt pyynnön 5.2.2021, jolloin lähdettä ei ole ollut ollenkaan (on ehkä tahattomasti poistettu jonkun muokkauksen yhteydessä). Lähdeluettelossa luki tällöin: "Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :1 ei löytynyt". Perustelin pyyntöä yhteenvedossa "merk parempi lähde kohtiin, joissa pelkkä ref name". Joku lienee etsinyt kyseisen lähteen, mutta ei ole poistanut lähdepyyntöä (minäkin olisin löytänyt sen muokkaushistoriasta kun olisin tarpeeksi selannut). Asia on kunnossa ja pyynnöt poistettu. --Kospo75 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2021 kello 20.23 (EET)