Piimä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Piimää oikeanpuoleisessa lasissa. Vasemmanpuoleisessa lasissa on maitoa.

Piimä on maidosta hapattamalla valmistettu juotava hapanmaitotuote.

Piimä hapattaminen tapahtuu lisäämällä maitoon hapatetta - maitohappobakteereja - ja pitämällä hapatettu maito 18–20 tuntia noin +20 asteen lämpötilassa. Hapatteet vaikuttavat piimässä mm. hapokkuuteen ja makuun, sekä pilkkovat rasvaa, proteiineja ja laktoosia.[1] Valmiin piimän laktoosipitoisuus voi olla esimerkiksi 3,6[2] tai 4,8 prosenttia[3]. Suurin osa Suomessa myytävästä piimästä sisältää nykyisin glukoosia ja galaktoosia laktoosin sijaan[4][5][6].

Kirnupiimäksi (myös kirnumaidoksi) kutsutaan hapatetusta kermasta voita valmistettaessa erottuvaa vähärasvaista hapanmaitotuotetta.[7] Muita piimälaatuja ovat talouspiimä, rasvaton piimä, kefiiri ja funktionaaliset piimälaadut, joihin on lisätty tiettyä bakteerikantaa. Niitä ovat muun muassa Gefilus-piimät, Rela-piimät ja Acidofilus-bifidus-piimät.

Piimä on maultaan hapanta ja rakenteeltaan maitoa sakeampaa. Suomi jakautuu kahtia läntisen pitkän piimän ja itäisen kokkelipiimän kulttuureihin.[8]

Piimä on elintarvikkeena hyvin vanha, ja aikaisemmin hapattaminen oli ainoa tapa saada maito(tuote) säilymään pidempään. Vasta jäähdytystekniikan ja myöhemmin pastöroinnin kehittyminen lisäsi maidon kulutusta sellaisenaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Piimä.

 

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.