Piimä
Piimä on maidosta hapattamalla valmistettu juotava hapanmaitotuote.[1] Piimä on maultaan hapanta ja rakenteeltaan maitoa sakeampaa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksi maidon rasvapitoisuus vakioidaan. Maito esilämmitetään, homogenoidaan, korkeapastöroidaan 90–95 asteessa 2–5 minuutin ajan ja jäähdytetään. Sen jälkeen maito hapatetaan tankissa noin 18–24 asteessa 15–24 tunnin ajan.[1] Hapatteet vaikuttavat piimässä muun muassa hapokkuuteen ja makuun, sekä pilkkovat rasvaa, proteiineja ja laktoosia.[2]
Piimä sekoitetaan ja jäähdytetään levylämmönvaihtimella alle 8 asteeseen. Lopuksi tuote pakataan kartonkiseen harjapakkaukseen. Piimä säilyy noin kahden viikon ajan.[1]
Erilaisia piimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erilaisia piimiä ovat esimerkiksi rasvaton piimä, kirnupiimä, asidofiluspiimä ja kefiiri.[1]
Kirnupiimää tehdään voinvalmistuksen yhteydessä syntyneestä happamasta nesteestä, johon sekoitetaan rasvatonta piimää.[1]
Kefiirissä käytettyjen hapatteiden hiivat antavat tuotteelle kirpeän ja käyneen maun ja lisäävät tuotteeseen hiukan alkoholia.[1]
Tavallisen piimän laktoosipitoisuus on noin 3,6 prosenttia.[3] Vähälaktoosinen piimä sisältää glukoosia ja galaktoosia laktoosin sijaan.[4][5][6]
Suomi jakautuu kahtia läntisen pitkän piimän ja itäisen kokkelipiimän kulttuureihin.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Aho, Johanna & Hildèn, Tiina: Maidon matkassa, s. 107–108. Opetushallitus, 2007. ISBN 978-952-13-3363-7.
- ↑ Tietoa maidosta ja ravitsemuksesta, Maito ja terveys. Toimitus Ulla-Marja Urho, marraskuu 2007. Sivu 13.
- ↑ Fineli
- ↑ Piimät www.valio.fi. Viitattu 17.4.2020.
- ↑ Piimät - Tuotteet - Arla www.arla.fi. Viitattu 17.4.2020.
- ↑ Vähälaktoosiset ja laktoosittomat elintarvikkeet Ruokavirasto. Viitattu 17.4.2020.
- ↑ Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sanakirja, s. 336, hakusana piimä. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-08803-X.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Piimien ravintoarvoja (Arkistoitu – Internet Archive) fineli.fi