Siirry sisältöön

Glukoosi

Wikipediasta
Glukoosi
Tunnisteet
CAS-numero 50-99-7
SMILES C(C1C(C(C(C(O1)O)O)O)O)O
Ominaisuudet
Molekyylikaava C6H12O6
Moolimassa 180,156 g/mol
Sulamispiste 146–150 °C
Tiheys 1,54
Liukoisuus veteen Veteen 910 g/l

Glukoosi eli rypälesokeri (C6H12O6), on yksi yleisimmistä sokereista. Se on monosakkaridi[1] ja kuuluu aldooseihin sisältämänsä aldehydiryhmän vuoksi. Glukoosi taipuu vesiliuoksessa rengasmaiseksi rakenteeksi, jossa aldehydiryhmän happi liittyy toiseksi viimeisen hiilen OH-ryhmään. D-glukoosista käytetään usein nimeä dekstroosi.

Glukoosilla on erilaisia isomeerejä. L-glukoosissa asymmetriseen hiiliatomiin kiinnittyvä hydroksyyliryhmä on vasemmalla puolella, D-glukoosissa oikealla. Rengasrakenteisessa glukoosissa ensimmäisen hiiliatomin hydroksyyliryhmä voi olla joko α- tai β-asennossa.

Glukoosi on osana monissa muissa sokereissa kuten sakkaroosissa ja laktoosissa sekä varasto- että rakennepolysakkarideissa (glukaanit) kuten tärkkelys, glykogeeni, selluloosa ja kalloosi. Glukoosi ei aiheuta merkittäviä muutoksia suun mikrobistossa eikä lisää hammasmädän riskiä yhtä paljon kuin tavallinen sokeri.[2]

Glukoosi on kasvien yhteyttämisen tärkein lopputuote ja useimpien eliöiden soluhengityksen raaka-aine.[3]

Glukoosi on ihmisen elimistössä elintärkeä sokeri. Kaikki ravinnosta saatavat hiilihydraatit muutetaan glukoosiksi, joka imeytyy verenkiertoon ja varastoidaan tarpeen mukaan glykogeeniksi maksaan ja lihaksiin.

Glukoosi ja sen fosfaatit ovat keskeisessä asemassa energialähteenä soluaineenvaihdunnassa, jossa se metaboloituu glykolyysissä ja sitruunahappokierrossa vedeksi ja hiilidioksidiksi, tuloksena adenosiinitrifosfaatti (ATP). Yhdestä glukoosista vapautuu energiaa normaalisti 26–38 ATP-molekyylin verran.[1]

Glukoosin moolimassa on 180,2 g/mol, sulamispiste 146 °C, tiheys 1,56 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 50-99-7.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 177. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
  2. ↑ Qian Du, Min Fu, Yuan Zhou, Yangpei Cao, Tingwei Guo, Zhou Zhou, Mingyun Li, Xian Peng, Xin Zheng, Yan Li, Xin Xu, Jinzhi He, Xuedong Zhou: Sucrose promotes caries progression by disrupting the microecological balance in oral biofilms: an in vitro study. Scientific Reports, 19.2.2020, 10. vsk, nro 1, s. 2961. PubMed:32076013 doi:10.1038/s41598-020-59733-6 ISSN 2045-2322 Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ http://oppiminen.yle.fi/solubiologia/mika-on-solu/fotosynteesi-tuottaa-sokeria-happea

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiilihydraatit
Pääjoukko
Geometria
Suuri / pieni
Pentoosit
Heksoosit
Disakkaridit
Polysakkaridit
Glykosaminoglykaanit
Aminoglykosidit

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Glukoosi&oldid=23425140”