Glykeeminen indeksi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Glykemiaindeksi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suurelle glykeemiselle indeksille tyypillinen veren sokeritason heilahtelu kahden tunnin kuluessa ruoka-aineen nauttimisesta. Huomaa verensokerin lasku lähtötason alle.

Glykeeminen indeksi eli glykemiaindeksi (GI), kuvaa ruoka-aineen imeytyvien hiilihydraattien aiheuttamaa keskimääräistä muutosta koehenkilöiden verensokerissa verrattuna referenssiruoka-aineeseen, kuten glukoosiliuos tai valkoinen leipä.[1] Kyseessä on mittauksiin perustuva arvio tietyn ruoka-aineen tai ruokalajin sisältämien hiilihydraattien keskimääräisestä verensokeria nostavasta vaikutuksesta suhteessa muihin ruoka-aineisiin.

Veren sokeripitoisuuden nousussa esiintyy huomattavan paljon yksilöllistä ja päivittäistä vaihtelua eroja[2], mutta nousun suhteuttaminen referenssiruoka-aineeseen vähentää tämän vaihtelun tuottamia eroja.

Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut, että elintarviketeollisuus korvaisi pakkausmerkinnöissään sokereiden osuuden hiilihydraateista tiedolla tuotteen glykeemisen indeksin koosta, koska glykeeminen indeksi kuvaa paremmin tuotteen terveysvaikutuksia[3].

Suuri glykeeminen indeksi tarkoittaa sitä, että verensokeri nousee paljon ja nopeasti, jolloin vereen vapautuu yleensä paljon insuliinia. Pieni glykemiaindeksi sitä vastoin kertoo tasaisemmasta ja vähäisemmästä vaikutuksesta verensokeriin. Pienen GI:n ruokavalion noudattaminen parantaa veren sokeritasapainon säätelyä.[4]

Suuri glykeeminen indeksi aiheuttaa usein verensokerin heilahtelua. Suuren glykeemisen indeksin ruoka-aineet nostavat verensokeria paljon ja nopeasti, minkä jälkeen verensokeri alkaa laskea niin jyrkästi, että se saattaa laskea jopa lähtötason alle[5].

Paljon hiilihydraattia sisältävien ruoka-aineiden kohdalla pieni glykeeminen indeksi tarkoittaa yleensä sitä, että kyseisten ruoka-aineiden nauttiminen nostaa vain vähän veren insuliinipitoisuutta. Tämä ei kuitenkaan päde aina esimerkiksi niiden ruoka-aineiden kohdalla, jotka sisältävät niukasti hiilihydraatteja. Esimerkiksi nestemäiset maitotuotteet kuten maito, piimä ja viili nostavat paljon veren insuliinipitoisuutta.[6]

Lihan, kalan, kananmunan ja useimpien kovien juustojen glykeeminen indeksi on nolla, koska ne eivät sisällä hiilihydraattia. Nämä ruoka-aineet nostavat vain maltillisesti tai vähän veren insuliinipitoisuutta.[7]

Ruoka-aineiden glykeemisiä indeksejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viljasta valmistetuilla elintarvikkeilla on tyypillisesti suurin glykeeminen indeksi, sokerilla keskisuuri, hedelmillä ja vihanneksilla selvästi pienempi, maitotuotteilla ja fruktoosilla pieni.[8] Kypsennetyillä vihanneksilla on suurempi glykemiaindeksi kuin raaoilla[9]. Myös ruoan kiinteys vaikuttaa sen glykeemiseen indeksiin. Esimerkiksi leipätaikinan pitkä kohotusaika kaksinkertaistaa leivän glykeemisen indeksin, koska siitä tulee huokoisempaa, ja kokonaisten jyvien lisääminen leipään taas alentaa sitä.[10] Yli 69 arvoista glykeemistä ideksiä pidetään korkeana, joten kaurapuuro, jälkiuunileipä ja täysjyväpatonki sekä monet riisilajikkeet ovat korkean glykeemisen indeksin ruoka-aineita[8]. Myös useimmat perunalajikkeet nostavat paljon glukoosia. Monet leivät, aamiaismurot, riisilajikkeet ja välipalapatukat ovat korkean glykeemisen indeksin ruokia täysin riippumatta siitä, ovatko ne kokojyväviljaa vai ei.[10]

Sokerin lisääminen hiilihydraattipitoiseen elintarvikkeeseen pienentää usein glykeemistä indeksiä, koska sokerilla on pienempi glykemiaindeksi kuin esimerkiksi yleisimmin käytetyillä viljoilla[4].

Matalan glykeemisen indeksin maksimirajana on 55. Useimmat pavut luokitellaan matalan glykeemisen indeksin ruoiksi. Myös suklaa nostaa vain vähän verensokeria.[10]

Aterian glykemiaindeksi riippuu sen hiilihydraattipitoisten ruoka-aineiden glykemiaindeksista. Jos ateriaan kuuluvien proteiinien ja rasvojen osuus pidetään vakiona, aterian glykeeminen indeksi seuraa sen hiilihydraattipitoisten ruoka-ainesten glykeemistä indeksiä.

Elintarvikkeiden glykeemisiä indeksejä taulukoituina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteiden ruoka-aineiden glykeemisiä indeksejä /50 g hiilihydraattia.[8]
mallassokeri (maltoosi) 105
rypälesokeri (glukoosi) 100
erittäin höttöinen (40 + 25 + 50 min. kohotettu) valkoinen vehnäleipä 100
maltodekstriini[11] 98
uunissa haudutettu bataatti 94
instant perunamuhennos keskimäärin[12] 86
uuniperuna keskimäärin[13] 83
maissihiutaleet keskimäärin 81
keskivertotiheä valkoinen vehnäleipä 79
pikakaurahiutaleet 76
kaurapuuro, 10 min. keitetty 76
paistettu bataatti 76
Uncle Bens pitkäjyväinen parboil-riisi, 20 min. keitetty 75
eri riisilajikkeet ja -tyypit 38–109
keitetty peruna keskimäärin[14] 73
täysjyvävehnäleipä 71
valkoinen vehnäleipä pakastuksen jälkeen 69
Uncle Bens pitkäjyväinen parboil-riisi, 10 min. keitetty 68
uudet perunat keskimäärin[15] 66
rouheinen täysjyväkauraleipä, 20 % vehnää 65
tavallinen sokeri eli sakkaroosi 65
ranskalaiset perunat keskimäärin[16] 63
litteä valkoinen vehnäleipä (naanleipä)[17] 63
15 min. keitetty valkoinen spagetti 63
al dente -keitetty täysjyväspagetti 61
paahdettu valkoinen vehnäleipä 60
pakastuksen jälkeen paahdettu valkoinen vehnäleipä 59
banaani 58
ranskalainen patonki (valkoinen vehnäleipä, jonka taikina litistetään kohotusten välissä) 57
basmatiriisi, keskiarvo 57
papuja tomaattikastikkeessa (Heinz) 57
10 min. keitetty valkoinen spagetti 51
muffinssit 44–58
Uncle Bens ruskea riisi 48
maitosokeri (laktoosi) 46
kuutioina keitetty bataatti 46
maitosuklaa 42
mansikat[18] 41
omena (Golden D.) 39
erittäin tiivis (10 + 2 min. kohotettu) valkoinen vehnäleipä 38
porkkana, raakana 35
tumma suklaa 23
rasvaton luonnonjugurtti, luontainen laktoosi[19] 19
fruktoosi 15
kreikkalainen jugurtti, 7 % rasvaa, luontainen laktoosi[20] 12
kaali, raakana[21] 10
Juomien glykeemisiä indeksejä /50 g hiilihydraattia.[8]
olut[22] 89
riisimaito, keskimäärin 86
Coca Cola -virvoitusjuoma, eri maiden keskiarvo 58
kauramaito[23] 69
rasvaton maito 34
punaviini[24] 15

Glykemiaindeksin käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimuksissa on havaittu, että pienen glykeemisen indeksin ruokia ja ruoka-aineita sisältävällä ruokavaliolla laihtuu enemmän kuin jos ruokavalio sisältää paljon verensokeria nopeasti nostavia ruoka-aineita[25].

Maailman suurimpien diabetesjärjestöjen tieteelliseen näyttöön perustuvissa hoitosuosituksissa suositetaan glykeemisen indeksin käyttöä ykkös- ja kakkostyypin diabeteksen hoidon apuvälineenä. Glykeeminen indeksi auttaa valitsemaan diabeteksen hoitotasapainon kannalta suotuisia ruoka-aineita ja ruokia[26].

Hiilihydraattien määrän on havaittu vaikuttavan ruoan glykemiaindeksiä enemmän verensokerin vaihteluihin[27]. Hiilihydraattien määrää sekä niiden glykeemistä indeksiä kuvastava glykemiakuorma kuvaa siksi glykemiaindeksiä paremmin hiilihydraattipitoisuudeltaan vaihtelevien ruokien vaikutusta verensokeriin. Insuliini-indeksi kuvaa terveillä ihmisillä glykemiaindeksiä paremmin insuliinivastetta eli verensokerin noususta johtuvaa veren insuliinipitoisuuden kasvua.

Glykemiaindeksin määrittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkoisen vehnäleivän glykeemisen indeksin käyttäminen vertailuarvona on epätarkka mittari, koska leivän valmistusprosessi vaikuttaa sen glykeemisen indeksin suuruuteen.[10] Glykemiaindeksi määritellään kansainvälisen standardin mukaisessa mittauksessa tämän vuoksi glukoosin avulla. Mittaus tapahtuu siten, että vähintään kymmenelle sokeriaineenvaihdunnaltaan terveelle henkilölle annetaan 50 grammaa hiilihydraattia, minkä jälkeen heidän verensä glukoosipitoisuuden vaihteluita seurataan kahden tunnin ajan. Mittauksista piirtyy kullekin koehenkilölle ominainen käyrä, jonka muodostaman pinta-alan koko lasketaan. Lopuksi lasketaan kaikkien pinta-alojen keskiarvo ja verrataan sitä glukoosilla saatujen pinta-alojen keskiarvoon siten että glukoosilla saatujen pinta-alojan keskiarvolle annetaan lukuarvo 100.[28] Koe-henkilöiden verensokeria seurataan 15 minuutin välein ja sitä verrataan ennen ruokailua vallinneeseen paastoverensokeritasoon. Imeytyneiden hiilihydraattien määrä arvioidaan integroimalla ajan suhteen mitattu verensokerin muutos.lähde?

Mittauksiin vaikuttavat monet elimistön verensokerin tasoa säätelevät mekanismit. Elimistö pyrkii ylläpitämään tasaista verensokerin tasoa ja maksa tuottaa glukoosia vereen samaan tahtiin kuin sitä normaalisti kuluu. Hiilihydraattien alkaessa imeytyä ruokailun jälkeen haima alkaa erittää vereen insuliinia, hormonia, joka tehostaa glukoosinkulutusta, ja maksan glukoosintuotanto loppuu. Hiilihydraattien imeydyttyä insuliinin ylläpitämä kohonnut glukoosinkulutus jatkuu, kunnes verensokerin taso on palannut normaaliksi. Nopeasti imeytyvillä hiilihydraateilla voi insuliinitaso kohota niin korkeaksi, että imeytymisen loputtua verensokeri laskee paljon normaalia alemmaksi.lähde?

Glykemiaindeksiin vaikuttavat tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoan glykemiaindeksiin vaikuttaa kolme tekijää: nopeus jolla hiilihydraatit imeytyvät ruuansulatuksessa, nopeus jolla imeytyneet hiilihydraatit muunnetaan glukoosiksi, ja nopeus jolla elimistön solut hyödyntävät veren glukoosia.lähde?

Hiilihydraattipitoisen ruoan nauttiminen alkaa nostaa verensokeria 15-30 minuutin kuluttua aterioinnin alkamisesta. Nesteen mukana nautittu hiilihydraatti nostaa verensokeria nopeammin kuin kiinteä ravinto.[29]

Hiilihydraattien imeytymisnopeuteen vaikuttavat lisäksi ruoan rakenne ja koostumus kuten sen sen sisältämät muut ravintoaineet tai entsyymien toimintaan vaikuttavat aineet. Rasvat ja proteiini sekä liukoiset ravintokuidut hidastavat ruoan siirtymistä mahalaukusta ohutsuoleen ja ruoan liikettä ohutsuolessa. Ruoan kypsennys, jauhaminen ja hienonnus taas yleensä nopeuttavat ruoansulatusta ja helpottavat tärkkelystä pilkkovien entsyymien toimintaa. Esimerkiksi al dente keitetyn pastan leipää pienempi glykemiaindeksi johtuu siitä, että sen osittain turvonneet tärkkelyshiukkaset ovat sitkeän proteiinikerroksen ympäröimiä, minkä johdosta se ei hajoa pureskeltaessa yhtä pieniksi osiksi kuin leipä[30]. Keitetyn pastan lämmittäminen mikroaaltouunissa jääkaappisäilytyksen jälkeen hidastaa sen sulamista siten, että sen glykeeminen indeksi on neljä prosenttia pienempi kuin heti keittämisen jälkeen nautittuna. Koehenkilöiden veren sokeripitoisuus oli suurimmillaan puolen tunnin kuluttua ateriasta, ja se oli 2 prosenttia pienempi uudelleenlämmitetyn pastan syönnin jälkeen.[31].

Myös ruoassa olevat hapot, kuten nostatetun hapanleivän maitohappo, hidastavat entsyymeitä. Myös tärkkelyksen kemiallinen rakenne vaikuttaa sen hajoamiseen ja imeytymiseen: ohran ja kasvisten tärkkelys hajoaa hitaammin kuin vehnän tai perunoiden tärkkelys.lähde?

Vuonna 2005 julkaistun tutkimuksen mukaan kypsennetyn perunan glykeeminen indeksi laskee 28 prosenttia, jos perunan annetaan jäähtyä kylmäksi[32]. Toisen tutkimuksen mukaan lasku olisi jopa 40 prosenttia. Suuret erot tuloksissa johtuvat siitä, että perunan glykeeminen indeksi on lajikekohtaista. Jäähdytetyn perunan uudelleenlämmittäminen laskee vielä entisestään sen glykeemistä indeksiä, mutta laskun suuruus riippuu siitä, mikä lajike on kyseessä.[33].

Valkoisen leivän glykeeminen indeksi on hiukan pienempi pakastamisen jälkeen, eikä se aiheuta myöskään yhtä jyrkkää verensokerin laskua. Paahtaminen laskee valkoisen leivän glykeemista indeksiä kokonaiset 28 prosenttia[34].

Imeytyneiden sokereiden kemiallinen rakenne vaikuttaa miten elimistö pystyy hyödyntämään niitä. Elimistö voi hyödyntää suoraan vain glukoosia ja maksan täytyy muuttaa muut imeytyneet sokerit kuten hedelmäsokeri eli fruktoosi glukoosiksi. Tästä syystä esimerkiksi glukoosista ja fruktoosista koostuvan tavallisen ruokosokerin (sakkaroosi) glykemiaindeksi on suhteellisen pieni.lähde?

Jotkin ruoka-aineet voivat myös vaikuttaa veren sokerin hyödyntämistä ohjaavan hormonin insuliinin eritykseen tai sen vaikutukseen. Esimerkiksi maidon proteiinit kiihdyttävät insuliinituotantoa, ja siten maitoa tai maitoheraa sisältävien tuotteiden glykemiaindeksi on alempi kuin pelkän laktoosin glykemiaindeksin perusteella voisi olettaa.[35]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glykeeminen indeksi korreloi suun bakteerikannan kasvun kanssa siten, että suuren glykeemisen indeksin ruokien nauttiminen lisää eniten kariesta aiheuttavaa plakkia[36].

Vuonna 2006 julkaistun väestötutkimuksen mukaan naisilla, jotka saavat päivittäisestä ravinnostaan suurimman glykeemisen kokonaiskuorman, esiintyy lähes kaksi kertaa enemmän sydän- ja verisuonisairauksia, kuin niillä naisilla, jotka saavat ravinnostaan pienimmän glykeemisen kokonaiskuorman[37]. Samalla väestöryhmällä esiintyy myös lähes kolme kertaa enemmän paksusuolen syopää[38].

Ravinnon alhaisen glykemiaindeksin on havaittu parantavan kakkos- sekä ykköstyypin diabeetikoiden hoitotasapainoa[39]. Vuonna 2010 julkaistussa hollantilaisessa väestötutkimuksessa havaittiin, että korkeimman glykemiakuorman ravintoa nauttineet ihmiset sairastuivat noin 33 prosenttia useammin diabetekseen keskimäärin kymmenen vuotta kestäneen seuranta-ajan kuluessa. Muut riskitekijät vakioitiin. Tutkimuksen otos oli 38 000 henkeä.[40]

Runsaasti tärkkelystä sisältävillä kasviksilla kuten herneillä, maissilla ja perunalla ei ole samanlaista terveyttä edistävää vaikutusta kuin muilla kasviksilla. Tämän on arveltu liittyvän niiden suureen glykemiaindeksiin.[41]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaiden ministerineuvoston mukaan vuonna 2005 tutkittiin, pitäisikö ravintosuosituksia muuttaa glykemiaindeksin ja glykemiakuorman perusteella.[35]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Thomas MS Wolever ym.: The glycemic index: methodology and clinical implications. American Journal of Clinical Nutrition, 1991, nro 54, s. 846–854. (englanniksi)
  2. Väitös: Ravinnon glykeeminen indeksi ei selitä tyypin 2 diabetekseen sairastumista Diabetesliitto. Viitattu 19.7.2021.
  3. About Glycemic Index www.glycemicindex.com. Viitattu 9.4.2020.
  4. a b Katja Hätönen, Jaana Lindström, Tiina Laatikainen: Hiilihydraatit ja niiden terveysvaikutukset, s. 8,16,17. THL, TYÖPAPERI 4/2014.
  5. About Glycemic Index www.glycemicindex.com. Viitattu 9.4.2020.
  6. Elin M. Östman, Helena GM Liljeberg Elmståhl, Inger ME Björck: Inconsistency between glycemic and insulinemic responses to regular and fermented milk products. The American Journal of Clinical Nutrition, 1.7.2001, nro 1, s. 96–100. doi:10.1093/ajcn/74.1.96. ISSN 0002-9165. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  7. S H Holt, J C Miller, P Petocz: An insulin index of foods: the insulin demand generated by 1000-kJ portions of common foods. The American Journal of Clinical Nutrition, 1.11.1997, nro 5, s. 1264–1276. doi:10.1093/ajcn/66.5.1264. ISSN 0002-9165. Artikkelin verkkoversio.
  8. a b c d Fiona S. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller: International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Supplementary materials: Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky. Diabetes Care, 2008-12, nro 12, s. 2281–2283. PubMed:18835944. doi:10.2337/dc08-1239. ISSN 0149-5992. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  9. Are Grilled Onions Okay for a Diet? LIVESTRONG.COM. Viitattu 27.2.2021. (englanniksi)
  10. a b c d Atkinson et. al.: Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values. Diabetes Care. 2008 Dec; 31(12): 2281–2283. Taulukko A1.
  11. Understanding the glycemic index and glycemic load and their practical applications. Biochemistry and Molecular Biology Education Volume 37, Issue 5 p. 296-300. 28 September 2009. https://iubmb.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/bmb.20314
  12. http://www.sci.fi/~ahven/peruna/glykeeminen.htm#3._Glykeeminen_indeksi
  13. http://www.sci.fi/~ahven/peruna/glykeeminen.htm#3._Glykeeminen_indeksi
  14. http://www.sci.fi/~ahven/peruna/glykeeminen.htm#3._Glykeeminen_indeksi
  15. http://www.sci.fi/~ahven/peruna/glykeeminen.htm#3._Glykeeminen_indeksi
  16. http://www.sci.fi/~ahven/peruna/glykeeminen.htm#3._Glykeeminen_indeksi
  17. https://www.weightlossresources.co.uk/diet/gi_diet/glycaemic_index_tables.htm
  18. https://www.tarladalal.com/glycemic-index-of-strawberry-436
  19. Jalna yoghurt, Fat Free Natural Yoghurt. https://jalna.com.au/our-products/yoghurt/#fat-free-yoghurt/
  20. Jalna yoghurt, Greek natural yoghurt. https://jalna.com.au/our-products/yoghurt/greek-yoghurt/greek-natural-yoghurt/
  21. https://www.tarladalal.com/glycemic-index-of-cabbage-248
  22. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26857156/
  23. Which Is The Best Milk Alternative For You? https://theconsciousdietitian.com/general-nutrition/milk-alternatives-finding-the-best-one-for-you/
  24. https://foodstruct.com/food/red-wine
  25. Thomas Meinert Larsen, Stine-Mathilde Dalskov, Marleen van Baak, Susan A. Jebb, Angeliki Papadaki, Andreas F. H. Pfeiffer: Diets with high or low protein content and glycemic index for weight-loss maintenance. The New England Journal of Medicine, 25.11.2010, nro 22, s. 2102–2113. PubMed:21105792. doi:10.1056/NEJMoa1007137. ISSN 1533-4406. Artikkelin verkkoversio.
  26. About Glycemic Index www.glycemicindex.com. Viitattu 9.4.2020.
  27. The Glycemic Index debate: Does the type of carbohydrate really matter? - All About Diabetes - American Diabetes Association web.archive.org. 14.2.2007. Viitattu 10.1.2021.
  28. About Glycemic Index www.glycemicindex.com. Viitattu 9.4.2020.
  29. How Soon After Ingestion of Food Does Blood Sugar Rise? Healthy Eating | SF Gate. Viitattu 14.6.2021. (englanniksi)
  30. Silvia Cañas, Natalia Perez-Moral, Cathrina H. Edwards: Effect of cooking, 24 h cold storage, microwave reheating, and particle size on in vitro starch digestibility of dry and fresh pasta. Food & Function, 22.7.2020, nro 7, s. 6265–6272. doi:10.1039/D0FO00849D. ISSN 2042-650X. Artikkelin verkkoversio. en
  31. Caroline Hodges, Fay Archer, Mardiyyah Chowdhury, Bethany L. Evans, Disha J. Ghelani, Maria Mortoglou: Method of Food Preparation Influences Blood Glucose Response to a High-Carbohydrate Meal: A Randomised Cross-over Trial. Foods, 25.12.2019, nro 1. PubMed:31881647. doi:10.3390/foods9010023. ISSN 2304-8158. Artikkelin verkkoversio.
  32. M. Leeman, E. Ostman, I. Björck: Vinegar dressing and cold storage of potatoes lowers postprandial glycaemic and insulinaemic responses in healthy subjects. European Journal of Clinical Nutrition, 2005-11, nro 11, s. 1266–1271. PubMed:16034360. doi:10.1038/sj.ejcn.1602238. ISSN 0954-3007. Artikkelin verkkoversio.
  33. Tara S. Kinnear, Thomas Wolever: The effects of cooking, cooling and reheating on the Glycemic Index depends on potato variety. The FASEB Journal, 2010, nro S1, s. 553.2–553.2. doi:10.1096/fasebj.24.1_supplement.553.2. ISSN 1530-6860. Artikkelin verkkoversio. en
  34. P. Burton, H. J. Lightowler: The impact of freezing and toasting on the glycaemic response of white bread. European Journal of Clinical Nutrition, 2008-05, nro 5, s. 594–599. doi:10.1038/sj.ejcn.1602746. ISSN 1476-5640. Artikkelin verkkoversio. en
  35. a b Glycemic Index. TemaNord 2005:589. Kööpenhamina: Pohjoismaiden ministerineuvosto, 2005. ISBN 92-893-1256-4. (englanniksi)
  36. Margaret Woodward, Andrew J. Rugg-Gunn: Chapter 8: Milk, Yoghurts and Dental Caries. Monographs in Oral Science, 2020, nro 28, s. 77–90. PubMed:31940625. doi:10.1159/000455374. ISSN 1662-3843. Artikkelin verkkoversio.
  37. Low-Carbohydrate-Diet Score and the Risk of Coronary Heart Disease in Women. vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli, November 9, 2006. The new england journal of medicine.
  38. Susan Higginbotham, Zuo-Feng Zhang, I.-Min Lee, Nancy R. Cook, Edward Giovannucci, Julie E. Buring: Dietary Glycemic Load and Risk of Colorectal Cancer in the Women's Health Study. JNCI: Journal of the National Cancer Institute, 4.2.2004, nro 3, s. 229–233. doi:10.1093/jnci/djh020. ISSN 0027-8874. Artikkelin verkkoversio. en
  39. Walter Willett, JoAnn Manson, Simin Liu: Glycemic index, glycemic load, and risk of type 2 diabetes. The American Journal of Clinical Nutrition, 2002-07, nro 1, s. 274S–80S. PubMed:12081851. doi:10.1093/ajcn/76/1.274S. ISSN 0002-9165. Artikkelin verkkoversio.
  40. L. Sluijs et al.: Carbohydrate quantity and quality and risk of type 2 diabetes in the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition–Netherlands (EPIC-NL) study.. The American Journal of Clinical Nutrition, 92(4), 905–911 | 10.3945/ajcn.2010.29620, 2010. doi:10.3945/ajcn.2010.29620#. Artikkelin verkkoversio.
  41. Dong D. Wang, Yanping Li, Shilpa N. Bhupathiraju, Bernard A. Rosner, Qi Sun, Edward L. Giovannucci: Fruit and Vegetable Intake and Mortality: Results From 2 Prospective Cohort Studies of US Men and Women and a Meta-Analysis of 26 Cohort Studies. Circulation, 2021-03, s. CIRCULATIONAHA.120.048996. doi:10.1161/CIRCULATIONAHA.120.048996. ISSN 0009-7322. Artikkelin verkkoversio. en