Siirry sisältöön

Fruktoosi

Wikipediasta
Fruktoosi
Tunnisteet
IUPAC-nimi (3S,4R,5R)-1,3,4,5,6-pentahydroksiheksan-2-oni
CAS-numero 57-48-7
PubChem CID 5984
SMILES C(C(C(C(C(=O)CO)O)O)O)O
Ominaisuudet
Molekyylikaava C6H12O6
Moolimassa 180,2 g/mol
Sulamispiste 103 °C
Tiheys 1,694
Liukoisuus veteen Veteen 778 g/l (25 °C)[1]
Hedelmäsokerista valmistettua kidesokeria.

Fruktoosi eli hedelmäsokeri (C6H12O6) on sokeri, jota esiintyy hunajassa ja kaikissa hedelmissä. Hedelmissä on yleensä alle puolet fruktoosia.[2] Fruktoosia syntyy myös tavallisen ruokosokerin hajotessa.

Ihmiset maistavat fruktoosin 20-80 prosenttia makeampana kuin tavallisen sokerin. Fruktoosia tarvitaan tämän vuoksi vähemmän.[3]

Fruktoosin moolimassa on 180,2 g/mol, sulamispiste (hajoaa) 103–105 °C, itsesyttymislämpötila 360 °C ja CAS-numero 57-48-7.

Fruktoosin saanti on kasvanut Yhdysvalloissa. Tämä liittyy siihen, että sikäläinen elintarviketeollisuus on alkanut korvaamaan tavallista ruokosokeria glukoosi-fruktoosi-siirapiksi kutsutulla tärkkelyssiirapilla, joka sisältää tyypillisesti 10 prosenttia enemmän fruktoosia.[4]

Hajoaminen elimistössä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fruktoosin hajoamiseen ei tarvita insuliinia. Suurin osa fruktoosista hajoaa maksassa. Fruktoosia hajoaa myös suolistossa, munuaisissa, rasvakudoksessa ja lihaksissa.[5]

Fruktoosin imeytyminen suolistosta on hyvin yksilöllistä.[6] Fruktoosin Imeytyminen paranee, jos sen kanssa nautitaan glukoosia[4].

Suolistomikrobit tuottavat verenkiertoon imeytymättömästä fruktoosista lyhytketjuisia rasvahappoja, asetaattia, vetyä, hiilidioksidia ja metaania.[7][8]

Teollinen valmistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fruktoosia valmistetaan kromatografisen erotuksen, hydrauksen, kiteytyksen ja ioninvaihdon avulla esimerkiksi sokerijuurikkaasta. Fruktoosin teollinen valmistus on suomalainen keksintö, ja fruktoosin kaupallinen tuotanto aloitettiin 1960-luvun lopun Suomessa. Sitä valmistettiin suomalaisesta sokerijuurikkaasta.[9]

Fruktoosin valmistus aloitettiin vuonna 1968 Suomen Sokeri Oy:n Kotkan tehtaalla. Noin 90 prosenttia tehtaan tuottamasta fruktoosista meni vientiin vuonna 2011[9].

Terveysvaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fruktoosin terveysvaikutuksia alettiin tutkia laajemmin 1970-luvun alussa.[10]

Positiiviset vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fruktoosi on hyvin hidas hiilihydraatti, sillä sen glykeeminen indeksi on vain 19, mikä on hyvin alhainen verrattuna esimerkiksi tavalliseen pöytäsokeriin eli ruokosokeriin (65)[11]. Fruktoosi imeytyy sen vuoksi hitaammin vereen, joten se ei aiheuta nopeita verensokerin heilahteluja. Hedelmäsokeri soveltuu tämän vuoksi hyvin etenkin diabeetikoille. Vaikka fruktoosin kalorimäärä on sama kuin tavallisella sokerilla, siitä saatava kokonaiskalorimäärä jää pienemmäksi, koska sitä tarvitaan makeutensa vuoksi vähemmän.[12]

Tieteellisten tutkimusten yhteenvedoista on käynyt ilmi, että niillä ihmisillä, jotka käyttävät fruktoosia tavallisen ruokosokerin sijaan, esiintyy tavallista vähemmän aterianjälkeisiä veren sokeri- ja insuliinitasojen nousua.[13]

Negatiiviset vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli sadan gramman päivittäisiä fruktoosiannoksia pidetään haitallisina osalle ihmisistä, mutta 60 gramman annokset eivät aiheuta todennäköisesti haittavaikutuksia.[14]

2000-luvulla julkaistu tutkimuksia, joiden mukaan suuret määrät fruktoosia altistavat sydän- ja verisuonitaudeille ja kakkostyypin diabetekselle, hidastavat oppimista ja heikentävät muistia.[2] Epäily siitä, että fruktoosin lisäisi sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen riskiä, on perustunut kuitenkin väestöseurantatutkimuksiin ja sellaisiin interventiotutkimuksiin, joissa on käytetty epärealistisen suuria fruktoosiannoksia. Tieteellisesti luotettavimmista interventiotutkimuksista laaditut tutkimuskatsaukset ovat päätyneet siihen, etteivät fruktoosin vaikutukset poikkea muiden hiilihydraattien vaikutuksista ainakaan sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen osalta.[15] . Myöskään epidemiologisissa tutkimuksissa ei ole kyetty osoittamaan fruktoosin käytöllä olevan itsenäisiä haittoja. Yleensä epidemiologisissa aineistoissa suuri fruktoosin saanti yhdistyy ruokavalioon, jossa tyypillistä on suuren glykeemisen indeksin elintarvikkeiden, ja/tai runsasenergisten suolaisten elintarvikkeiden (esim. perunalastut) suuri kulutus tai muuten kokonaisuudessaan huonolaatuinen ruokavalio.

Ruokosokeri hajoaa ruoansulatuksessa hedelmäsokeriksi ja glukoosiksi, joista glukoosi lieventää erään lähteen mukaan fruktoosiin liittyviä terveysriskejä.[2] Fruktoosi imeytyy toisaalta heikosti ruoansulatuskanavasta elimistöön, jos sen kanssa ei nautita glukoosia[4].

Fruktoosi tuottaa vähemmän kylläisyyden tunnetta kuin tavallinen ruokosokeri.[16] Tämän vuoksi on epäilty, että se saattaisi lihottaa enemmän.[2] Vuonna 2012 julkaistun tieteellisten tutkimusten yhteenvedon mukaan fruktoosi ei kuitenkaan näyttäisi lihottavan ruokosokeria enempää.[17] Vuonna 2017 julkaistusta tieteellisten tutkimusten yhteenvedosta kävi lisäksi ilmi, että niillä ihmisillä, jotka käyttävät fruktoosia tavallisen ruokosokerin sijaan, ei esiinny tavallista suurempia veren triglyseridipitoisuuksia.[13]

2000-luvulla on herännyt epäilys siitä, että fruktoosi aiheuttaisi ruokosokeria helpommin rasvamaksaa.[2] Vuonna 2021 julkaistussa sveitsiläisessä interventiotutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että suurten päivittäisten virvoitusjuoma-annosten nauttiminen aiheutti maksassa aivan yhtä paljon rasvantuotantoa riippumatta siitä, oliko juoma makeutettu fruktoosilla vai tavallisella ruokosokerilla. Ruokosokerilla makeutettu virvoitusjuoma lisäsi lisäksi terveydelle potentiaalisesti haitallisen pienen kokoluokan LDL-kolesterolihiukkasten määrää toisin kuin fruktoosi. Tutkimuksessa käytetyt virvoitusjuomat sisälsivät saman verran sokeria kuin hedelmämehut ja niitä nautittiin 6 desiä päivässä, jolloin niistä saadun sokerin kokonaismäärä ylsi 80 grammaan päivässä.[18]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ D-Fructose NLM Viitattu 12.06.2012
  2. ↑ a b c d e Kaaria, Satu: Fruktoosi onkin vaarallista HS.fi. 31.1.2013. Viitattu 1.2.2016.
  3. ↑ Kris Sollid RD: What is Fructose? Food Insight. 20.11.2020. Viitattu 3.7.2024. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Katja Hätönen, Jaana Lindström, Tiina Laatikainen: Hiilihydraatit ja niiden terveysvaikutukset - Miten arvioida hiilihydraattipitoisten elintarvikkeiden laatua? www.julkari.fi. 2014. Viitattu 26.6.2025.
  5. ↑ Sagar J. Dholariya, Josephine A. Orrick: Biochemistry, Fructose Metabolism. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing, 2025. Teoksen verkkoversio Viitattu 13.6.2025.
  6. ↑ John P. Bantle: Dietary Fructose and Metabolic Syndrome and Diabetes. The Journal of Nutrition, 2009-6, nro 6, s. 1263S–1268S. PubMed:19403723 doi:10.3945/jn.108.098020 ISSN 0022-3166 Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ Fructose- and sucrose- but not glucose-sweetened beverages promote hepatic de novo lipogenesis: A randomized controlled trial. 2021. https://www.journal-of-hepatology.eu/article/S0168-8278(21)00161-6/pdf
  8. ↑ Ärtyvän suolen ruokavaliohoito – FODMAP-hiilihydraatit, gluteeni, rasva, kapsaisiini ja muut ravintotekijät Ravitsemustalo. 7.12.2016. Viitattu 5.10.2023.
  9. ↑ a b Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta www.puunjalostusinsinoorit.fi. Viitattu 28.3.2020.
  10. ↑ Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta www.puunjalostusinsinoorit.fi. Viitattu 28.3.2020.
  11. ↑ Atkinson et. al.: Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values. Diabetes Care. 2008 Dec; 31(12): 2281–2283. Taulukko A1.
  12. ↑ Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta www.puunjalostusinsinoorit.fi. Viitattu 28.3.2020.
  13. ↑ a b Tutkimus: hedelmäsokeri ei ole yhtä paha kuin muut sokerit www.iltalehti.fi. Viitattu 13.6.2025.
  14. ↑ Katja Hätönen, Jaana Lindström, Tiina Laatikainen: Hiilihydraatit ja niiden terveysvaikutukset, s. 17–18. THL, TYÖPAPERI 4/2014.
  15. ↑ Tauseef A. Khan, John L. Sievenpiper: Controversies about sugars: results from systematic reviews and meta-analyses on obesity, cardiometabolic disease and diabetes. European Journal of Nutrition, 2016-11, 55. vsk, nro Suppl 2, s. 25–43. PubMed:27900447 doi:10.1007/s00394-016-1345-3 ISSN 1436-6215 Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ Kathleen A. Page, Owen Chan, Jagriti Arora, Renata Belfort-Deaguiar, James Dzuira, Brian Roehmholdt, Gary W. Cline, Sarita Naik, Rajita Sinha, R. Todd Constable, Robert S. Sherwin: Effects of fructose vs glucose on regional cerebral blood flow in brain regions involved with appetite and reward pathways. JAMA, 2.1.2013, 309. vsk, nro 1, s. 63–70. PubMed:23280226 doi:10.1001/jama.2012.116975 ISSN 1538-3598 Artikkelin verkkoversio.
  17. ↑ J. L. Sievenpiper, RJ de Souza, A. Mirrahimi, M. E. Yu, A. J. Carleton, J. Beyene, L. Chiavaroli, M. Di Buono, A. L. Jenkins, L. A. Leiter, T. M. Wolever, C. W. Kendall, D. J. Jenkins: Effect of fructose on body weight in controlled feeding trials: a systematic review and meta-analysis. Centre for Reviews and Dissemination (UK), 2012. Teoksen verkkoversio Viitattu 13.6.2025. (englanniksi)
  18. ↑ Fructose- and sucrose- but not glucose-sweetened beverages promote hepatic de novo lipogenesis: A randomized controlled trial. 2021. https://www.journal-of-hepatology.eu/article/S0168-8278(21)00161-6/pdf

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiilihydraatit
Pääjoukko
Geometria
Suuri / pieni
Pentoosit
Heksoosit
Disakkaridit
Polysakkaridit
Glykosaminoglykaanit
Aminoglykosidit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fruktoosi&oldid=23494661”