Diabetes

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee diabetes mellitusta eli sokeritautia. Diabetes insipiduksesta kertoo artikkeli Vesitystauti.
Diabetes
Insuliinin pistämistä.
Insuliinin pistämistä.
ICD-10 E10E14
ICD-9 250
MedlinePlus 001214
MeSH C18.452.394.750

Diabetes, lat. diabetes mellitus, vanhalta nimeltään sokeritauti, on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. Nuoruus- eli ykköstyypin diabetes (diabetes mellitus juvenilis) johtuu insuliinin tuotannon vähenemisestä tai lakkaamisesta haimassa. Aikuis- eli kakkostyypin diabetes johtuu insuliinin käsittelyn heikkenemisestä elimistössä. Jos aikuistyypin diabeteksen etenemistä ei saada pysäytettyä, se alkaa vähitellen muistuttaa nuoruustyypin diabetesta.[1] Kahden päätyypin lisäksi diabeteksesta on lukuisia välimuoto- ja erityistyyppejä, joista yleisin on raskaudenaikainen diabetes.

Diabeteksessa verensokeri nousee liian korkeaksi. Ravinnossa olevat hiilihydraatit hajoavat glukoosiksi (rypälesokeri) ja kulkeutuvat vereen. Normaalioloissa veren glukoosipitoisuuden kasvaessa haima erittää insuliinia, joka auttaa siirtämään glukoosia soluihin ja alentamaan veren glukoosipitoisuutta. Kun ihminen sairastaa diabetesta, glukoosia ei siirry verestä solujen käyttöön riittävästi sen vuoksi, ettei keho tuota tarpeeksi insuliinia tai insuliinin vaikutus on heikentynyt. Koholla oleva verensokeri voi pitkällä aikavälillä vahingoittaa monia kehon kudoksia, kuten silmiä, munuaisia, sydäntä ja verenkiertoa.

Vaikka vesitystaudin latinankielinen nimi, diabetes insipidus, on hyvin samantapainen, ei taudeilla juuri muuta yhteistä olekaan.

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1988 diabeetikkoja oli Suomessa 94 000 ja vuonna 2000 166 000.[2] Tyypin 1 diabetesta sairasti noin 30 000 ihmistä vuonna 2003,[3] ja sairastavien määrä lisääntyy keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa.[4] Siten diabeetikkojen määrän kasvu aiheutuu pääosin aikuistyypin diabeteksesta. Duodecimin vuoden 2016 Käypä hoito -suosituksen mukaan yli 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta.[5] Vajaalla puolella 45–74-vuotiaista miehistä ja joka kolmannella naisella on aikuistyypin diabetes tai sen esiaste. Puolet kaikista diabeetikoista eli 200 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.[6]

Maailmanlaajuisesti diabetesta sairasti vuoden 2015 arvion mukaan 415 miljoonaa maailman 20–79-vuotiaista. On arvioitu, että vuoteen 2040 mennessä diabeetikoiden määrä kasvaa 642 miljoonaan.[7] Yhdysvalloissa afroamerikkalaisilla riski sairastua diabetekseen on 1,7 kertaa suurempi kuin valkoisella väestöllä.[8] Tutkimusten mukaan 17 prosenttia aikuisista qatarilaisista sairastaa diabetesta.[9] Aikuisiän diabetes on Qatarissa noin kaksi kertaa yleisempää kuin muualla maailmassa.[9]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diabetes on yksi merkittävimmistä kansantaudeista. Se vaikuttaa elämänlaatuun, aiheuttaa lisätauteja ja lisää kuolleisuutta. Pitkään kestänyt tai huonosti hoidettu diabetes saattaa aiheuttaa silmien verkkokalvosairautta (diabeettinen retinopatia), munuaismuutoksia, ääreishermoston vaurioita ja jalkaongelmia. Diabetes lisää myös sydänsairauksien ja jossakin määrin haimasyövän riskiä. Diabeteksen aiheuttama munuaisvaurio (diabeettinen nefropatia), on Suomessa yleisin syy munuaisensiirtoon.lähde?

Klassiset diabeteksen oireet ovat tihentynyt virtsauksen tarve, janon tunne, tahaton laihtuminen ja väsymys.[10] On myös mahdollista, että potilaan uloshengitys haisee asetonille, mikä kertoo korkeasta verensokerista.[11]

Virtsaan erittyy myös glukoosia, joka havaitaan helposti laboratoriotesteissä. Tyypin 1 diabeteksen oireet voivat kehittyä nopeasti viikkojen tai kuukauden sisällä. 2. tyypin diabetes kehittyy yleensä hitaammin ja muutoksia voi olla vaikea havaita.lähde?

Jos tilaa ei hoideta, veren korkea glukoositaso voi aiheuttaa silmän linssien vääristymän vaikuttaen näkökykyyn. Sumentunut näkökyky onkin hyvä merkki varsinkin 1. tyypin diabeteksesta.[12]

Jalan päkiöihin voi tulla turvotusta. Se on tyypillinen diabeteksen oire. Jaloissa tuntoaisti heikkenee ja voi kadota pikkuhiljaa kokonaan. Tuntoherkkyyttä mitataan asteikolla 1–3, jossa taso 3 on pahin tunnottomuustila.lähde?

Ajan mittaan diabeetikon jalkoihin voi tulla pitkäaikaisia haavaumia.[13]

1. tyypin diabeetikoilla voidaan havaitaan seuraavia oireita: hyperventilointia, pahoinvointia, oksentelua, vatsakipuja tai tajunnan heikkenemistä.

Diabeteksen tyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ICD-10 tautiluokitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • E10 Nuoruustyypin diabetes
  • E11 Aikuistyypin diabetes
  • E12 Aliravitsemukseen liittyvä diabetes
  • E13 Muu diabetes
  • E14 Määrittämätön diabetes
  • LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) (ICD-10:n koodi E10)[5]
  • MODY (Maturity-Onset Diabetes of the Young in Adults) (ICD-10:n koodi E13)[5]
  • Raskausdiabetes (ICD-10:n koodi O24.4)[5]

Ykköstyypin diabetes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkijat ovat pitäneet ykköstyypin eli nuoruusiän diabetesta autoimmuunisairautena eli taudin on ajateltu johtuvan siitä, että elimistön immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia soluja vastaan tuhoten haiman Langerhansin saarekkeiden beetasolut, jotka tuottavat insuliinia. Myöhemmän havainnon mukaan virukset kykenevät tunkeutumaan haimaan ja tuhoamaan insuliinia tuottavat beetasolut.[14]

Diabeteksen taustalla on usein perinnöllinen alttius sairastumiseen, jonka lisäksi tarvitaan laukaiseva tekijä. Enterovirustartuntoja epäillään tällaiseksi tekijäksi sen perusteella, että diabeteksen puhkeaminen on yleisintä syksyllä ja talvella, jolloin enterovirustartuntoja on paljon. Lisäksi diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ilmestymistä edeltää usein todettu enterovirustartunta.[15]

Suomalainen tutkimusryhmä löysi vuonna 2013 viisi ykköstyypin diabetestä mahdollisesti aiheuttavaa enterovirusta, jotka tunkeutuvat haimaan tuhoten insuliinia tuottavat solut.[14]. Suomalaiset tutkijat ovat kehittämässä yhdessä ruotsalaisten ja brittiläisten tutkimusryhmien kanssa ykkötyypin diabetekselta suojaavaa rokotetta, jonka toivotaan olevan valmis markkinoille vuoteen 2013 mennessä.[16] Ihmiskokeiden aloittaminen rokotteelle enteroviruksia vastaan on suunnitteilla. Rahoitusta etsitään.[14] Myös haiman insuliinia tuottavia soluja uusivia lääkkeitä kehitellään.[17]

Maaliskuussa 2017 toinen tutkimusryhmä julkisti tiedon, että suoliston bakteerikannalla ja antiobiooteilla voi olla yhteys ykköstyypin diabeteksen puhkeamiseen.[18]

Imetyksen on tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä pienempään diabeteksen esiintyvyyteen.lähde? Varhaislapsuudessa saatavan lehmänmaitoa sisältävän ravinnon ja erityisesti lehmänmaidon insuliinin mahdollista osuutta ykköstyypin diabeteksen syntyyn tutkitaan[19]. Lapsena saadun päivittäisen D-vitamiinilisän on huomattu vähentävän sairastumisriskiä.[20]

Ykköstyypin diabetes puhkeaa yleensä 0–20 vuoden iässä. Sairastumisprosessin alettua kestää yleensä muutamia kuukausia ennen kuin insuliinin tuotanto on supistunut niin pieneksi, että sairauden ulkoisia oireita aletaan havaita. Tyypillisimpiä oireita ovat laihtuminen sekä janon ja virtsaamistarpeen lisääntyminen. Sairaus voidaan varmistaa veren sokeripitoisuuden mittauksella.

Sairauden puhkeamista seuraa yleensä niin sanottu remissiovaihe, jossa elimistön omaa insuliinituotantoa on vielä jonkin verran jäljellä. Tällöin sairautta voidaan hoitaa hyvin pienillä insuliiniannoksilla, ja joskus niistä jopa voidaan väliaikaisesti luopua. Oma insuliinituotanto loppuu kuitenkin yleensä kokonaan muutaman vuoden kuluessa.

Ykköstyypin diabetes on Suomessa suhteellisesti yleisempi sairaus kuin missään muualla maailmassa. Tutkijat epäilevät sen johtuvan siitä, että Suomessa esiintyy muita maita vähemmän enterovirusinfektioita. Tämä altistaisi infektioon sairastuneet suomalaislapset enterovirusten diabetesta aiheuttavalle vaikutukselle.[21]

Ykköstyypin diabetes johtaa Suomessa automaattiseen vapautukseen asepalveluksesta sekä rauhan että sodan aikana, sillä sen hoito saattaisi olla kenttäoloissa ylivoimaisen vaikeaa. Hyvin sairautensa hoitavat diabeetikot voivat kuitenkin anomuksesta saada erityisluvan suorittaa asepalvelus.[22]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ykköstyypin diabetesta hoidetaan insuliinipistoksilla (insuliinikynä, -ruisku, -pumppu). Lisäksi sairastuneelle suunnitellaan ruokavalio, jossa tarkkaillaan ensisijaisesti hiilihydraattien määrää ravinnossa sekä terveellisyyttä. Ravinnon ja insuliinipistosten yhteen sovittamisella pyritään mahdollisimman normaaleihin veren sokeripitoisuuksiin. Ihmisen normaali verensokeri (kokoveren glukoosipitoisuus) on 4–7 millimoolia litrassa.

LADA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ykköstyypin diabetes voi myös ilmentyä yli 35-vuotiaalla, jolloin saattaa olla kyse LADA-diabeteksestä. LADA-tyypin diabetes todetaan GAD-vasta-aineista, ja kyse on tällöin autoimmuuni-diabeteksestä.[5]

Kakkostyypin diabetes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aikuistyypin diabetes

Kakkostyypin diabetes (tyypin 2 diabetes) on ykköstyypin diabetesta selvästi yleisempi. Tyypin 2 diabeteksessa haima erittää insuliinia riittämättömästi samalla kun tämän vaikutukset soluissa ovat estyneet. Se on usein – mutta ei aina – osa niin sanottua metabolista oireyhtymää, johon kuuluvat kohonneen verensokerin lisäksi kohonnut verenpaine, poikkeavat veren rasva-arvot ja keskivartalolihavuus eli niin sanottu omenavatsa. Kakkostyypin diabetes ilmaantuu vähitellen, ja siihen sairastuvat yleensä keski-ikäiset ylipainoiset henkilöt, joilla saattaa olla perinnöllinen alttius sairauteen. Yleensä, mutta ei aina, kakkostyypin diabeteksen ensioireina ovat janontunteen lisääntyminen ja jatkuva väsymys. Tarpeen vaatiessa hoidossa turvaudutaan ensin tablettihoitoon ja vasta tarvittaessa niin sanottuun yhdistelmähoitoon, jossa on päivisin tablettihoito ja sen lisäksi esimerkiksi illalla yötä vasten insuliinipistoshoito, tai myöhemmin vain insuliinipistoshoitoon.

Raskaudenaikainen diabetes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskaus on aikaa, jolloin piilevä diabetes saattaa puhjeta, mutta toisaalta sen yhteydessä virtsaan saattaa ilmaantua sokeria ilman diabetestakin.

Diabeetikon raskaus menee helpommin kesken kuin verrokin. Diabeetikkojen synnytykset pyritään käynnistämään komplikaatioiden varalta joitakin viikkoja ennen laskettua aikaa. Sikiölle ei ilman tätäkään tule suurentunutta riskiä saada diabetesta, mutta se kasvaa tavallista isommaksi ja saattaa olla syntyessään tavallista veltompi.

Stakesin tilastojen mukaan vuonna 2004 raskausdiabetes eli niin sanottu gestaatiodiabetes oli 12 prosentilla synnyttäjistä. Yleisyys vaihtelee alueittain: Vuonna 2004 se oli Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 25 prosenttia, Itä-Savon sairaanhoitopiirissä 22 prosenttia, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä 22 prosenttia, HUS:ssä 12 prosenttia, Lapin sairaanhoitopiirissä 6 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 5 prosenttia synnyttäjistä. Raskausdiabetes viestii alttiudesta sairastua aikuistyypin diabetekseen. Sen puhkeamista voidaan jarruttaa harrastamalla liikuntaa ja pysymällä hoikkana. Joka kolmas synnyttäjä oli ennen raskautta ylipainoinen (painoindeksi yli 25).[23]

Esidiabetes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esidiabetes tarkoittaa lievästi kohonnutta verensokeria, joka ei riitä vielä diabetesdiagnoosiin. Kohonnut verensokeri tekee tuhojaan valtimoissa hyvin aikaisessa vaiheessa. Tästä johtuvia haittoja voitaisiin ehkäistä elintapamuutoksilla kuten liikunnalla ja ruokavaliolla. Tällöin terveydenhuollon säästöt olisivat huomattavat. Sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään kuuluvilla ehkäisevä lääkehoito voisi tulla kyseeseen. Koska sairausvakuutus korvaa hoitoa vasta varsinaisen diabetesdiagnoosin jälkeen, ehdotetaan viitearvojen alentamista, jotta hoitoa voitaisiin tarjota sitä käytännössä tarvitseville.[24]

Kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diabeetikoiden hoidon vuotuiset kokonaiskustannukset ovat yli 11 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.[25] Diabeteksen aiheuttamista kustannuksista arviolta 90 prosenttia johtuu lisätautien hoidosta (Stakes). Lisätaudit taas merkittävältä osalta aiheutuvat jatkuvasti kohollaan olevasta verensokerista. Tätä tasoa on helppoa seurata esimerkiksi HbA1C-testillä (B-GHb-A1C), jolla katsotaan, mikä on hemoglobiinin valkuaisaineen glykosyloitumis- eli glykoitumisaste. Se on terveillä normaalisti noin 5 prosenttia, mutta saattaa pitkään kestäneessä huonossa sokeritasapainossa kasvaa paljon tätä suuremmaksi. Kuuluisassa DCCT-tutkimuksessa (Diabetes Control and Complications Trial) osoitettiin, että jokaista HbA1C-tasossa tapahtuvaa 10 prosentin pienennystä kohden diabeteksen lisätautien aiheuttamat kustannukset supistuvat keskimäärin 40 prosenttia.[26]

Ennaltaehkäisy ja hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajoissa havaittua tyypin 2 diabetesta voidaan hillitä liikunnalla, laihduttamisella ja ruokavaliolla. Tällöin haiman insuliinin tuotanto ja insuliinin vaikutus voivat palautua normaaleiksi. Ilman lihavuutta 90 prosenttia aikuisdiabeteksesta jäisi puhkeamatta tai puhkeaisi myöhemmin.[27] Esimerkiksi vihreiden lehtivihannesten syömisen on todettu vähentävän sairastumisriskiä merkittävästi.[28] Tupakointi on erityisen vaarallista diabeetikoille, koska diabeetikon riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on ennestään muuta väestöä suurempi ja tupakointi kasvattaa sitä entisestään.[29] Tämän vuoksi tupakoivia diabeetikoita kehotetaan lopettamaan tupakointi.[30] Riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen vaikuttaa korkea eläinperäisen proteiinin saanti ruokavaliosta. Riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen ei vaikuta kasviperäisen proteiinin saanti. Hiilihydraattien saanti ruokavaliosta ei vaikuta riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen. [31]

On viitteitä siitä, että kalanmaksaöljyn nauttiminen ensimmäisen elinvuoden aikana vähentää riskiä sairastua ykköstyypin diabetekseen 25 prosentilla. Suojavaikutuksen arvellaan johtuvan kalanmaksaöljyn sisältämistä tulehdusta hillitsevistä pitkäketjuisista ω-3-rasvahapoista.[32]

Maailmanlaajuinen diabetespäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanlaajuista diabetespäivää vietetään Frederick Bantingin syntymäpäivän, 14. marraskuuta 1891, johdosta marraskuun 14. päivinä vuosittain.[33] Suomessa Diabetesliitto järjestää valtakunnallisen diabetespäivän järjestämällä opintosuoritukseksi kelpaavia seminaaritapahtumia Helsingissä. [34]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tyypin 2 diabetes muuttuu edetessään tyypin 1 diabetekseksi 4.10.2016. STT. Viitattu 23.10.2016.
  2. Niemi, Marja & Winell, Klas: Diabeetikkojen lukumäärä vuosittain (PDF) (s. 20) Diabetes Suomessa, Esiintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu. 2005. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Viitattu 23.10.2008.
  3. Reunanen, Antti: Tyypin 2 diabetes Suomen kansansairaus 27.5.2004. Kansanterveyslaitos. Viitattu 23.10.2016.
  4. Väitös, LL Pauliina Peltoniemi: Sokerinkäyttö on diabeteksessa heikentynyt myös rasituksessa (Väitöstiedote) 8.6.2001. Turun yliopisto. Viitattu 23.10.2016.
  5. a b c d e Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä: Diabetes Käypähoito.fi. 22.3.2016. Duodecim. Viitattu 23.10.2016.
  6. Pakkala, Erpo: 200 000:lla piilevä diabetes Mediuutiset. 19.1.2006. Viitattu 23.10.2016.
  7. IDF Diabetes Atlas (pdf) International Diabetes Federation. Viitattu 23.10.2016. (englanniksi)
  8. Treatment and Care for African Americans 12.11.2013. American Diabetes Association. Viitattu 23.10.2016. (englanniksi)
  9. a b Niukkuuteen tottuneet geenit eivät kestä yltäkylläisyyttä – Diabeteksen leviämistä ei näytä pysäyttävän mikään Yle Uutiset. Viitattu 23.7.2017.
  10. Oireet ja toteaminen Diabetesliitto. Viitattu 4.3.2014.
  11. Diabetessanakirja Bayer. Viitattu 4.3.2014.
  12. Tyypin 1 diabetes Orion. Viitattu 4.3.2014.
  13. Diabeteksen jalkaongelmat ja niiden ehkäisy Duodecim. Viitattu 4.3.2014.
  14. a b c Merikanto, Tiina: Ykköstyypin diabetekseen löytymässä rokote Yle. Viitattu 21.10.2013.
  15. Vehmanen, Mari: Enteroviruksen yhteys diabetekseen selviämässä. Suomen Lääkärilehti, 25.2.2011, 66. vsk, nro 8, s. 620. Suomen Lääkäriliitto. ISSN 0039-5560.
  16. Vehmanen, Mari: Enteroviruksen yhteys ­diabetekseen selviämässä Laakarilehti.fi. 24.2.2011. Suomen Lääkärilehti. Viitattu 25.1.2016.
  17. Novel Drug Candidate Regenerates Pancreatic Cells Lost in Diabetes (Lehdistötiedote) 9.3.2015. New York: Mount Sinai Hospital. Viitattu 25.1.2016. (englanniksi)
  18. Suomalaistutkimus: Vauvojen suolistosta löytyi yhteys lapsuuden diabeteksen puhkeamiseen, Ylen uutiset 25.3.2017
  19. Ktl.fi,Trigr.helsinki.fi
  20. Hyppönen et al.: Intake of vitamin D and risk of type 1 diabetes: a birth-cohort study. The Lancet. 3.11.2001. Department of Paediatric Epidemiology and Biostatistics, Institute of Child Health. Viitattu 20.3.2009. (englanniksi)
  21. Suomalaistutkijoilta merkittävä lisätodiste: Tyypin 1 diabeteksen taustalla enterovirus. 10.1.2017. http://www.iltalehti.fi/diabetes/201701102200051411_di.shtml
  22. Ruotuväki-lehti: Tutkimus mahdollisti monen ihmisen diabeetikko hoidot
  23. Joka kymmenes synnyttäjä sairastaa raskausdiabetesta. Helsingin Sanomat (Päivi Repo) A4 18.6.2006
  24. YLE Uutiset: Amerikkalaislääkärit haluavat hoitaa esidiabetesta
  25. DEHKOSuomen ASH ry
  26. DCCT (Diabetes Control and Complications Trial)
  27. Diabetes - yksi nimi, kaksi tautia (Arkistoitu sivu) Lääketietokeskus. Viitattu 23.10.2016. tarvitaan parempi lähde
  28. Tutkijat: Lehtivihannekset leikkaavat diabetesriskiä, Yle.fi/Terveys ja hyvinvointi
  29. Ilanne-Parikka, Pirjo: Diabetes ja tupakointi Terveyskirjasto. 26.4.2007. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 10.3.2009.
  30. Mustajoki, Pertti, sisätautien erikoislääkäri: Tyypin 2 diabeteksen hoito Lääkärikirja Duodecim. 9.1.2009. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 10.3.2009.
  31. Nita G. Forouhi, Nicholas J. Wareham: The EPIC-InterAct Study: A Study of the Interplay between Genetic and Lifestyle Behavioral Factors on the Risk of Type 2 Diabetes in European Populations. Current Nutrition Reports, 2014, nro 4, s. 355–363. PubMed:25383255. doi:10.1007/s13668-014-0098-y. ISSN 2161-3311. Artikkelin verkkoversio.
  32. Kalanmaksaöljy pienentää lapsen diabetesvaaraa. Terveysportti 17.12.2003. http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.lue_abstrakti2?iid=4788&iprint=0&p_hakusana=
  33. Maailman diabetespäivä Suomen YK-liitto. Viitattu 14.11.2016.
  34. http://www.diabetes.fi/diabetesliitto/jasenyhdistykset/diabetestutkijat_ja_diabetologit/valtakunnallinen_diabetespaiva_2015

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]