Leptiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Leptiini (kreikan kielen sanasta λεπτός eli leptós, laiha)[1] on rasvakudoksen vereen erittämä kylläisyyshormoni, joka säätelee ruokahalua ja elimistön energiankäyttöä. Leptiini löytyi vuonna 1994.[2]

Leptiini kertoo hypotalamuksen kautta keskushermostolle kehon varastorasvan määrästä. Leptiinin määrän lisääntyessä ruokahalu vähenee ja leptiinin vähetessä syntyy näläntunne. Lisäksi leptiini vaikuttaa eläinten ja ihmisten aktiivisuuteen. Leptiini vaikuttaa ruokahaluun ja aktiivisuuteen yhdessä insuliinin ja melatoniinin kanssa. Leptiini estää insuliinin ja kortisolin erittymistä.[1] Leptiini hillitsee ruokahalua ja nälkää ja vaikuttaa tyreotropiinin (TSH) ja kortikotropiinin[1] (ACTH) erittymiseen aivolisäkkeestä, mikä vuorostaan vaikuttaa elimistön aineenvaihdunnan vilkkauteen.

Leptiinipitoisuudessa tapahtuu nousu ennen murrosiän alkamista. Raskauden aikana myös istukka erittää leptiiniä. Leptiini säätelee myös nestetasapainoa, verisuonten, verisolujen muodostusta sekä T-soluvälitteistä immuniteettiä. Leptiinin erityksellä on 24 tunnin vuorokausittainen vaihtelu.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Koistinen, Heikki: Läskiä ja lotinaa - leptiiniä ihanaa Diabetes ja lääkäri 5/2000. Viitattu 7.5.2014.
  2. Leptiini-hormonilla lihavuutta vastaan? Terveyskirjasto.fi. 11.11.1999. Duodecim. Viitattu 7.5.2014.