Nestetasapaino

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nestetasapaino on veden saannin ja poistamisen välillä elimistössä vallitseva tasapaino.[1] Elimistöstä poistuu tietyn lyhyehkön ajan kuluessa nestettä normaalisti sama määrä kuin siihen saapuukin.[2]

Solunulkoisen nesteen koostumuksen on pysyttävä lähes vakiona, jotta elimistön solut toimisivat normaalisti.[3] Solunulkoisen nesteen tilavuutta on säädeltävä verenpaineen vakauden vuoksi, ja sen osmolaliteettia on säädeltävä, jotta solut eivät kutistu eivätkä turpoa. Osmolaliteetista yli 90 % aiheutuu natriumsuoloista. Solunulkoisen nesteen natriumpitoisuutta säätelevät ADH-järjestelmä ja janomekanismi.[4] Solunulkoisen nesteen osmolaliteetti suurenee juomiskertojen välillä. Se tehostaa ADH-eritystä, joka taas vähentää nestehävikkiä. Kun osmolariteetti nousee tietylle tasolle, janokeskus stimuloituu ja ihminen juo. [2]

Nestettä saapuu elimistöön kahdesta lähteestä: paitsi ruoasta ja juomasta, lisäksi 8–12 prosenttia omasta aineenvaihdunnasta solujen mitokondrioiden hapetusprosesseissa.[2]

Elimistö menettää nestettä ympäristöön iholta, hengitysteistä, ruoansulatuskanavista ja virtsateistä. Lisäksi imettävät naiset menettävät nestettä maidon kautta. Iholta ja hengitysteiden limakalvoilta tapahtuva haihtuminen vaihtelee ympäristön lämpötilan ja kosteuden, ilman liikkeiden ja ruumiinlämmön mukaan. Hävikki suurenee hikoiltaessa ja hengitettäessä nopeasti ja syvään. Tätä huomaamatonta nestehävikkiä ei voida säädellä nestetasapainon ylläpitämiseksi.[2]

Normaalisti syövä ja juova ihminen saa ja menettää vuorokaudessa nestettä noin 2,6 litraa. Hän saa nestettä juomavedestä 1,2 litraa, ravinnosta 1,1 litraa sekä aineenvaihdunnan kautta 0,3 litraa. Hän menettää nestettä hengitysilman kautta 0,5 litraa, virtsan kautta 1,5 litraa, ulosteessa 0,1 litraa sekä haihtumisen kautta 0,5 litraa. Jos ympäristön lämpötila on eritysen suuri, hikoilu tehostuu niin paljon, että virtsaneritys jää vähäiseksi.[2] Nesteen menetystä virtsaan pystytään säätelemään elimistön nestetasapainon ylläpitämiseksi. Jos vettä ei ole saatavilla, nestehävikki virtsan kautta pienenee oleellisesti. Normaalisti syövä aikuinen erittää virtsaa 1,5 litraa vuorokaudessa, mutta jo hän ei syö eikä juo, hän menettää vain 0,5 litraa.[2]

Nestetasapainon ylläpitämiseen riittää 1,1 litran saanti vuorokaudessa. Jos ihminen ei syö eikä juo lainkaan, hän menettää nestettä virtsan kautta vain 0,5 litraa vuorokaudessa mutta saa nestettä 2,3 litraa normaalia vähemmän. Tällöin hänen tilanteensa muuttuu kriittiseksi jo muutamassa päivässä.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sand, Olav & Sjaastad, Øystein V. & Haug, Egil & Bjålie, Jan G.: Ihminen: Fysiologia ja anatomia. Suomentanut Hekkanen, Raila. Sanoma Pro, 2014. ISBN 978-952-63-0898-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. nestetasapaino Terveyskirjasto. Duodecim. Viitattu 22.6.2017.
  2. a b c d e f g Sand et al. 2014, s. 477–478.
  3. Sand et al. 2014, s. 469.
  4. Sand et al. 2014, s. 471.