Verenpaine

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Verenpainemittari

Verenpaine tarkoittaa ihmisen suurimmissa valtimoissa olevaa painetta. Verenpaine pitää veren liikkeessä, ja sitä ylläpitää sydän. Verenpaineen arvo vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa. Suurimmillaan se on sydämen puristaessa verta valtimoihin. Tätä kutsutaan yläpaineeksi eli systoliseksi paineeksi. Alimmillaan paine on supistusten välissä, jolloin sydän lepää. Tätä paineen pienintä arvoa kutsutaan alapaineeksi eli diastoliseksi verenpaineeksi.

Verenpaine ilmoitetaan muodossa systolinen/diastolinen mmHg, esimerkiksi suomalaisten keskimääräinen verenpaine on 135/85 mmHg. Jos potilaalla epäillään olevan kohonnut verenpaine, tehdään mittaukset lääkärin tai terveydenhoitajan luona useana eri päivänä lyhyehkön ajanjakson sisällä, sillä verenpaine saattaa vaihdella ja koska luotettavan tuloksen saamiseksi on tehtävä useita mittauksia.

Koska mittaustilanne saatetaan kokea niin jännittävänä, että se nostaa verenpainetta, suositellaan yhä useammin kotimittauksia. Verenpaineen voi mitata kotona yksinkertaisella verenpainemittarilla.

Lievä tai kohtalainen kohonnut verenpaine ei itsessään yleensä vaikuta henkilön toimintakykyyn ja hoito on pääasiassa lääkehoitoa, mutta siihen kuuluvat myös mahdollisen ylipainon pudottaminen, kolestrolin laskeminen ja liikunta. Ellei verenpaine laske hoidon myötä, lääkitystä on täydennettävä ja on selvitettävä, mitkä vaihtoehtoiset syyt voivat kohottaa verenpainetta. Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaan kohonnut verenpaine ei itsessään anna aihetta sairauslomaan.[1]

Arvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuisten verenpainetaulukko [2]
Luokka Systolinen/yläpaine, mmHg Diastolinen/alapaine, mmHg
Alhainen paine
< 90
< 60
Ihannearvo
90 – 119
60 – 79
Normaali
120 – 129
80 – 85
Tyydyttävä
130 – 139
85 – 89
Lievästi kohonnut
140 – 159
90 – 99
Kohtalaisesti kohonnut
160 – 179
100 – 109
Huomattavasti kohonnut
≥ 180
≥ 110

Väestön keskimääräinen verenpaine (mmHg):

   1-vuotiaat       6–9-vuotiaat       aikuiset   
95/65 100/65 110/65 – 140/90

Verenpaineen säätely kehossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuraalinen säätely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuraalinen säätely tapahtuu aortankaaressa ja kaulavaltimoissa olevien baroreseptoreiden avulla. Esimerkiksi kun ihminen nousee seisomaan makuulta baroreseptori tunnistaa verenpaineen madaltumisen ja saa aikaan sympaattisen hermoston stimulaation, joka saa verisuonet supistumaan ja lisää sydämen lyöntitiheyttä ja lyöntitilavuutta, jotka nostavat verenpainetta.

Humoraalinen säätely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkeimpiin humoraalisiin tekijöihin kuuluvat antidiureettinen hormoni (ADH) eli vasopressiini ja reniini-angiotensiini-järjestelmä kuten peptideihin kuuluvat angiotensiini, endoteliini ja bradykiniini.

Yläpaine, sydämen kammiot supistuvat.
Alapaine, sydän laajenee veren virratessa eteisten kautta kammioihin.


Keskipaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verenpaineen keskipaine on diastolinen paine + kolmannes systolisen ja diastolisen paineen erotuksesta.

\! \text{MAP} \approxeq P_{\text{dias}} + \frac{1}{3} (P_{\text{sys}} - P_{\text{dias}})

Keskipaineeseen vaikuttaa sydämen minuuttitilavuus ja ääreisvastus. Minuuttitilavuus on riippuvainen sydämen supistustilavuudesta ja syketaajuudesta. Supistustilavuuteen ja syketaajuuteen vaikuttaa verimäärä, joka palaa sydämeen sekä autonomisten hermojen aktiivisuus. Virtausvastus on riippuvainen vastusuonten läpimitasta. Läpimitan pienikin muutos vaikuttaa virtausvastukseen, koska virtausvastus on kääntäen verrannollinen vastussuonten yhteisen läpimitan neljänteen potenssiin. [3]

Pulssipaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pulssipaine heijastaa suurten valtimoiden elastisuutta ja pulssiaaltoa, joka palaa ääreissuonista. Pulssipaine nousee, kun suuret valtimot jäykistyvät. Pulssiaallon nopeus riippuu verisuonen seinämän jäykkyydestä. Ikääntymisen myötä suuret valtimot jäykistyvät ja pulssiaalto nopeutuu. Verisuoniston painekäyrä on sydämestä lähtevän paineaallon ja ääreisverisuonista takaisin heijastuvan paineaallon summa. Pulssipaine voidaan laskea kaavalla \! P_{\text{pulse}} = P_{\text{sys}} - P_{\text{dias}}. [4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Työterveyslaitos. Sairaaksi kirjoittamisen ohjeisto.[1]
  2. Perustietoa verenpaineesta AstraZeneca.
  3. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Therapia Fennica.fi.
  4. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Therapia Fennica.fi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]