Verenpainelääke

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Propranololi, yksi varhaisimpia beetasalpaajia.

Verenpainelääkkeet ovat lääkkeitä, joita käytetään verenpainetaudin eli koholla olevan verenpaineen hoitoon.

Tällä hetkellä verenpainetaudin hoidon tavoite on alentaa verenpaine tasolle alle 140/85 mmHg. On osoitettu, että lääkkeitä käyttämällä systolisen eli yläpaineen laskeminen 10 mmHg:lla ja diastolisen eli alapaineen 5 mmHg:lla vähentää aivohalvauksia 30–40% ja vakavia sepelvaltimotautitapahtumia 16%, iäkkäillä ja keski-ikäisillä suhteellisesti yhtä paljon. Verenpainetaudin ensisijaishoitona ovat kuitenkin elämäntapamuutokset, kuten ruokavalion muuttaminen terveellisemmäksi, painon pudottaminen, liikunnan lisääminen ja tupakoinnin lopettaminen.[1]

Ryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verenpainelääkkeet jaotellaan muun muassa seuraaviin ryhmiin (alla on myös luetteloitu joitain esimerkkejä kustakin ryhmästä):

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kohonnut verenpaine Käypä hoito -suositus. 26.9.2005. Duodecim. Arkistoitu 13.2.2006. Viitattu 25.11.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]