Perindopriili

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Perindopriili
Perindopriili
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(2S,3aS,7aS)-1-[(2S)-2-[[(2S)-1-ethoksi-1-oksopentan-2-yyli]amino]propanoyyli]-2,3,3a,4,5,6,7,7a-oktahydroindoli-2-karboksyylihappo
Tunnisteet
CAS-numero 82834-16-0
ATC-koodi C09AA04
PubChem 107807
DrugBank DB00790
Kemialliset tiedot
Kaava C19H32N2O5 
Moolimassa 368,466
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 65-95 %[1]
Proteiinisitoutuminen 60-80%[1]
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika Perindopriili 1,2 h[2]
Perindoprilkaatti 3-5 h[3]
Ekskreetio Renaalinen[1]
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus
Antotapa Oraalinen

Perindopriili (C19H32N2O5) on indolijohdannaisiin kuuluva peptidomimeetti eli peptidien vaikutuksia matkiva yhdiste. Yhdiste kuuluu niin kutsuttuihin ACE-estäjiin ja sitä käytetään lääkkeenä korkean verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa.

Fysiologiset ominaisuudet ja käyttökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perindopriili on aihiolääke, joka metaboloituu ihmisen maksassa aktiiviseksi dihappojohdannaiseksi perindoprilaatiksi. Perindopriilillä on perindoprilaattia parempi imeytyvyys.[3][4] Perindopriili inhiboi angiotensiinikonvertaasin toimintaa mikä johtaa angiotensiinin ja bradykiniinin pilkkoutumisen vähenemiseen. Tämä alentaa verenpainetta, koska angiotensiinistä muodostuvilla lyhyemmillä peptideillä on verisuonia supistava ja siten verenpainetta nostava vaikutus. Bradykiniini sen sijaan laskee verenpainetta laajentamalla verisuonia ja sitä hajottavan entsyymin inhiboituessa bradykiniinin pitoisuus kasvaa ja vaikutus on verenpainetta laskeva.[2]

Perindopriiliä käytetään korkean verenpaineen hoidossa muun muassa sepelvaltimotautia sairastavilla. Laajassa eurooppalaisessa tutkimuksessa perindopriilin todettiin merkittävästi alentavan sydäninfarktin riskiä sepelvaltimotautipotilailla. Perindopriiliä voidaan käyttää myös sydämen vajaatoiminnasta kärsivien potilaiden hoitoon.[5]

Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisimpiä perindopriilin aiheuttamia haittavaikutuksia ovat kuiva yskä, huimaus ja selkäkivut.[6]

Synteesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perindopriilisynteesin lähtöaine on S-norvaliini, joka reagoi pelkistävällä aminoinnilla palorypälehapon kanssa ja pelkistimenä reaktiossa voidaan käyttää natriumsyanoboorihydridiä. Muodostuvan tuotteen karboksyylihapporyhmä reagoi oktahydroindoliini-2-karboksyylihapon, jota saadaan indoli-2-karboksyylihapon katalyyttisellä vedytyksellä, tert-butyyliesterin kanssa muodostaen amidin disykloheksyylikarbodi-imidin katalysoimana. Muodostuvasta tuotteesta saadaan perindopriiliä hydrolysoimalla tert-butyyliesteriryhmä happamissa olosuhteissa.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 757. Lippincott Williams & Wilkins, 2012. ISBN 99781609133450. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.9.2014). (englanniksi)
  2. a b Perindopril DrugBank. Viitattu 9.9.2014. (englanniksi)
  3. a b Pauli Ylitalo: 36. Verenpainetaudin, angina pectoriksen ja sydämen vajaatoiminnan lääkehoito Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 9.9.2014.
  4. Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1234. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
  5. Seppo Lehto: Sepelvaltimotauti ja ACE:n estäjä 6.10.2009. Duodecim. Viitattu 9.9.2014.
  6. Perindopril Drugs.com. The American Society of Health-System Pharmacists. Viitattu 9.9.2014. (englanniksi)
  7. Daniel Lednicer: Strategies for Organic Drug Synthesis and Design, s. 249-250. John Wiley & Sons, 2009. ISBN 978-0-470-39959-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.9.2014). (englanniksi)