Palorypälehappo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Palorypälehappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi 2-Oksopropaanihappo
CAS-numero 127-17-3
PubChem CID 1060
Ominaisuudet
Molekyylikaava C3H4O3
Moolimassa 88,06 g/mol
Sulamispiste 12 °C
Kiehumispiste 165 °C
Tiheys 1,265 g/cm3

Palorypälehappo on alfa-ketohapposelvennä. Sitä syntyy elimistön solujen sytosolissa, kun glukoosi hajoaa kahdeksi palorypälehapoksi glykolyysissä. Samalla vapautuu hieman energiaa. Palorypälehapon suoloja, estereitä tai ionimuotoja nimitetään pyruvaateiksi. Elimistön pH:ssa (7,4) palorypälehappo esiintyy pyruvaattina, jonka karboksyyliryhmä on luovuttanut protonin. Mitokondrioissa pyruvaatti prosessoidaan edelleen asetyylikoentsyymi-A:ksi, joka on tärkeä välituote solun energia-aineenvaihdunnassa. Hapen läsnä ollessa eli aerobisessa tilassa asetyylikoentsyymi-A hajotetaan edelleen mitokondriossa monimutkaisessa kemiallisessa prosessissa, sitruunahappokierrossa, jossa syntyy hiilidioksidia ja vettä sekä hapetus-pelkistyskoentsyymiä NADH:ta. Jos happea ei ole riittävästi, eli anaerobisessa tilassa, palorypälehappo voi hajota maitohapoksi. Näin tapahtuu myös muun muassa veren punasoluissa, joissa ei ole lainkaan mitokondrioita. Asetyylikoentsyymi-A:ta solut käyttävät energian tuotannossaan myös oksidatiivisessa fosforylaatiossa.

Glukoosin hajotessa palorypälehapoksi Embden-Meyerhofin reittiä syntyy oikeastaan aluksi entsyymitoiminnan vaikutuksesta enolipalorypälehappoa, joka sitten ketonoituu kyseessä olevaksi ketopalorypälehapoksi spontaanisti ilman entsyymivaikutusta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Harold A. Harper: ”13”, Review of Physiological Chemistry, s. 236. 14. painos (1. painos 1939). Los Altos, Kalifornia: Lange Medical Publications, Kanada, 1973. 0-87041-032-6. englanti

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Palorypälehappo.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.