Sepelvaltimotauti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Iskeemisten sydänsairauksien esiintyvyys 100 000 asukasta kohti vuonna 2004.[1]
Sepelvaltimotauti
Ahtautunutta sepelvaltimoa esittävä piirros.
Ahtautunutta sepelvaltimoa esittävä piirros.
ICD-10 I25.1
ICD-9 414.00
MedlinePlus 007115
MeSH D003327

Sepelvaltimotauti (morbus cordis coronarius, MCC) on sydänlihaksen omasta verenkierrosta ja hapensaannista huolehtivien sepelvaltimoiden verenkierron häiriytymisen aiheuttama sairaus. Sen aiheuttavat sepelvaltimoiden ateroskleroottiset muutokset.[2][3] Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat diabetes, tupakointi, korkea ikä, koholla oleva veren kolesteroli ja verenpainetauti.

Taudinkuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden ateroomamuutokset ovat vaihtelevanlaatuisia, mikä aiheuttaa eroja taudin ilmenemismuotoihin. Vakaat ateroomaplakit sisältävät vähän lipidejä ja niitä peittää paksu arpikudos, joten ne eivät repeä helposti. Kasvaessaan vakaa plakki voi kuitenkin ahtauttaa sepelvaltimoa, mikä rajoittaa verenkiertoa ja voi ilmetä angina pectoris -oireena eli rasitusrintakipuna. Epävakaa plakki sisältää enemmän lipidejä ja sitä peittää ohuempi arpikudos, joten se repeää helpommin. Plakin repeäminen laukaisee veren hyytymisen. Jos veritulppaa hajottavat prosessit saavat aikaan tukoksen hajoamisen, oireet jäävät iskeemiseen kipuun; jos tukos jää pysyväksi, seuraa sydäninfarkti. [3]

Sepelvaltimotaudista voi seurata sydämen vajaatoiminta ja vakavasta sydämen rytmihäiriöstä johtuva äkillinen sydänkuolema.

Epidemiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sepelvaltimotauti on suomalaisten tärkein yksittäinen kuolemansyy. Keskimäärin joka neljäs kuolema johtuu sepelvaltimotaudista. [4]

Valtimotauti naisilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naiset aliarvioivat riskiä. 45-65-vuotiaista suomalaisnaisista joka kahdeksas ja yli 65-vuotiaista joka kolmas sairastaa valtimotautia. Hyvä fyysinen kunto suojaa naisia valtimotaudeilta enemmän kuin miehiä. Liikunta lisää myös perusaineenvaihduntaa, rentouttaa ja vähentää stressiä. Usein jo pienikin muutos toivottuun suuntaan vahvistaa stressin hallinnan tunnetta. Naisten kolesteroliarvot saavuttavat miesten arvot 50 v. iässä ja kohoavat sen jälkeen niitä korkeammiksi. Systolinen verenpaine (korkeampi) saavuttaa miesten arvot 45 vuoden iässä ja ero kasvaa iän myötä. Perusaineenvaihdunta hidastuu 2 % 10 vuodessa yli 30-vuotiailla. Tupakointi on naisille hormonaalisista syistä miehiä haitallisempaa. Se vähentää sydäntaudeilta suojaavan estrogeenin tuotantoa. Tupakointi vaikuttaa yli 60 % nuorten naisten sydäninfarkteista. Riski kasvaa merkittävästi jo muutaman tupakan päiväannoksilla.[5]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sepelvaltimotautia voidaan hoitaa lääkkein, pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Sepelvaltimotautiin käytetään yleisesti nitrovalmisteita, joiden vaikutus perustuu siihen, että ne vapauttavat verisuonten endoteelista typpioksidia. Typpioksidi puolestaan vasodilatoi eli laajentaa sepelvaltimoita. Beetasalpaajat vähentävät sydämen sykettä ja näin myös sydänlihaksen hapentarvetta. Ne myös vähentävät vaarallisten rytmihäiriöiden riskiä. Kolesterolia alentavia lääkkeitä käytetään estämään sepelvaltimoiden lisäahtautumista. Asetyylisalisyylihappo estää veren hyytymistä ja näin estää veritulppien muodostumista.

Vuonna 2014 valmistui tutkimus jossa seurattiin kasviperäisen ruokavalion vaikutusta sepelvaltimotaudin hoidossa. Tutkimuksessa oli 198 henkilöä joilla oli eriasteisia sepelvaltimotauteja. Tutkittavista ne, jotka eivät noudattaneet kasviperäistä ruokavaliota 62 % sai sydämen toimintahäiriöitä 12 vuotisen seurannan aikana. Toisaalta kasviperäistä ruokavaliota noudattavista 0,6 % sai sydämen toimintahäiriöitä. Tutkittavana oli kuitenkin pieni ryhmä, johon oli valikoitunut määrätietoisia ihmisiä, eikä tutkimuksessa ollut kontrolliryhmää, joten siitä ei voi suoraan arvioida kuinka suuri vaikutus ruokavaliolla oli.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. WHO Disease and injury country estimates. , 2009. (englanniksi)
  2. Sepelvaltimotauti Suomen Sydänliitto ry. Viitattu 25.2.2011.
  3. a b Ashley, Euan ja Niebauer, Josef: ”Coronary artery disease”, Cardiology : Explained, s. 45–46. Remedica, 2003. ISBN 9781901346220. (englanniksi)
  4. Suomen Lääkärilehti 2002;57(34):3239-3244
  5. Paula Mannonen, Ulla-Riitta Penttilä ja Anna-Liisa Rajala, Naisen oma sydän, Tammi 2006, 136 s.
  6. Caldwell B. Esselstyn Jr: A way to reverse CAD?. The Journal of Family Practice, 2014. The Wellness Institute of the Cleveland Clinic, Lyndhurst, Ohio. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]