Sepelvaltimotauti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sepelvaltimotauti
Ateroskleroosi sepelvaltimossa.
Ateroskleroosi sepelvaltimossa.
Luokitus
ICD-10 I25.1
ICD-9 414.00
MedlinePlus 007115
MeSH D003327
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Aortan ateroskleroottista plakkia.
Iskeemisten sydänsairauksien esiintyvyys 100 000 asukasta kohti vuonna 2004.[1]

Sepelvaltimotauti (morbus cordis coronarius, MCC) on sydänlihaksen omasta verenkierrosta ja hapensaannista huolehtivien sepelvaltimoiden verenkierron häiriytymisen aiheuttama sairaus, joka altistaa vaaralliselle sydänkohtaukselle. Sen aiheuttavat sepelvaltimoiden ateroskleroottiset muutokset.[2][3]

Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat tupakointi, psyykkinen pahoinvointi, diabetes, korkea verenpaine ja veren aterogeenisten apo B -lipoproteiinien suuri määrä suhteessa apo A1 -lipoproteiineihin.[4]

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sepelvaltimotautia esiintyy paljon etenkin entisen Neuvostoliiton alueella, Intiassa ja arabimaissa[5].

Suomessa noin kolme prosenttia väestöstä sairastaa sepelvaltimotautia, minkä lisäksi arviolta 12 prosentilla on suuri riski sairastua siihen[6]. Miespuolisten sydänkohtauspotilaiden kokonaismäärä on vain hiukan naispuolisten määrää suurempi, mutta miespotilaat muodostavat 80 prosenttia työikäisistä sydänkohtauspotilaista[7]. Joka kahdeksas 45–65-vuotiaista suomalaisnaisista ja joka kolmas yli 65-vuotiaista sairastaa valtimotautia[8].

Pienempituloisilla suomalaisilla on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin suurempituloisilla, ja Itä- ja Koillis-Suomessa esiintyy noin 50 prosenttia enemmän sepelvaltimotautia verrattuna Lounais-Suomeen[9].

Suomalaisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus oli suurimmillaan vuosina 1976-1985 ja naisilla vuonna 1993, mutta laski myöhemmin alle 1960-luvun tason. Väestön kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin väheni edelleen yli 30 prosenttia vuosina 2009-2019.[10].

Suomalaisten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt muun muassa sen vuoksi, että oireilevat sepelvaltimot korjataan Suomessa nykyisin leikkauksella tai valtimoiden kautta tapahtuvalla katetroinnilla[11]. Sepelvaltimotaudin ohessa verenpaine ja monet muut riskitekijät, myös elämäntapoihin liittyvät, hoidetaan paremmin. Riski aivohalvaukseen sairastumiseen vähenee.Sepelvaltimotauti oli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alussa edelleen suomalaisten tärkein yksittäinen kuolinsyy, ja joka neljäs kuolema johtui tuolloin sepelvaltimotaudista.[12]

Taudinkuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden ateroomamuutokset ovat vaihtelevanlaatuisia, mikä aiheuttaa eroja taudin ilmenemismuotoihin. Vakaat ateroomaplakit sisältävät vähän lipidejä ja niitä peittää paksu arpikudos, joten ne eivät repeä helposti. Kasvaessaan vakaa plakki voi kuitenkin ahtauttaa sepelvaltimoa, mikä rajoittaa verenkiertoa ja voi ilmetä angina pectoris -oireena eli rasitusrintakipuna. Epävakaa plakki sisältää enemmän lipidejä ja sitä peittää ohuempi arpikudos, joten se repeää helpommin. Plakin repeäminen laukaisee veren hyytymisen. Jos veritulppaa hajottavat prosessit saavat aikaan tukoksen hajoamisen, oireet jäävät iskeemiseen kipuun; jos tukos jää pysyväksi, seuraa sydäninfarkti. [3]

Sepelvaltimotauti voi aiheuttaa eteisvärinää, jossa sydämen rytmi menee sekaisin[13]. Sepelvaltimotaudista voi seurata sydämen vajaatoiminta ja vakavasta sydämen rytmihäiriöstä johtuva äkillinen sydänkuolema.

Altistavat tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sepelvaltimoa jäykistävä kalkkiutuminen kymmenkertaistaa riskin saada sydänkohtaus[14]. Kalkkiutumisen lisäksi seuraavat viisi tekijää korreloivat voimakkaimmin sydänkohtauksen esiintymisen kanssa kaikissa kulttuureissa ja kaikenikäisillä miehillä ja naisilla vuonna 2004 julkaistun laajan Interheart-tutkimuksen mukaan. Tupakointi sekä psyykkinen pahoinvointi, joka johtui elämänkriisien, stressin, rahahuolten ja masennuksen kasautumisesta yhdistyneenä kokemukseen omien vaikutusmahdollisuuksien vähäisyydestä, lähes kolminkertaistivat sydänkohtausriskin. Diabetes ja se, että tutkittavalla oli esiintynyt joskus korkeaa verenpainetta keskimäärin kaksinkertaistivat riskin. Veren aterogeenisten apo B -lipoproteiinien suuri määrä suhteessa apo A1 -lipoproteiineihin kasvatti riskiä siten, että korkeimpaan neljännekseen kuuluneiden riski oli yli kolminkertainen verrattuna alimpaan neljännekseen kuuluneiden riskiin. Edellä luetelluilla tekijöillä oli itsenäinen vahva korrelaatio, joka ei selittynyt muilla tekijöillä.[4]

Savukkeiden käyttö lisää naisten riskä merkittävästi jo muutaman savukkeen päiväannoksilla. Tupakointi on naisille vielä haitallisempaa kuin miehille, koska se vähentää sydäntaudeilta suojaavan estrogeenin tuotantoa, ja se vaikuttaakin osaltaan yli 60 prosenttissa nuorten naisten sydäninfarkteista.[8] Naisten systolinen verenpaine (korkeampi) saavuttaa miesten arvot 45 vuoden iässä ja ero kasvaa iän myötä.[8].

Vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan sen kymmenyksen naiset, joiden päivittäisravinnon glykemiakuorma oli suurin, sairastuivat noin 2 kertaa useammin sepelvaltimotautiin kuin glykemiakuorman suhteen alimman kymmenyksen naiset. Tutkimuksen aineistona oli yli 80 000 yhdysvaltalaista sairaanhoitajaa, joiden terveyttä seurattiin kaksikymmentä vuotta.[15]

Vuonna 2021 julkaistussa yli 45-vuotiailla yhdysvaltalaisnaisilla tehdyssä Women’s Health Study -väestötutkimuksessa havaittiin, että diabetes lisäsi tutkituista tekijöistä eniten naisten riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. Diabeteksen riskiä lisäävä vaikutus oli ikäriippuvaista siten, että se yli kymmenkertaisti 45-55-vuotiaiden riskin ja yli kolminkertaisti yli 75-vuotiaiden riskin. Korkea verenpaine 4,5-kertaisti ja tupakointi nelinkertaisti 45-55-vuotiaiden naisten riskin sairastua sepelvaltimotautiin. Veren kohonneet triglyseridipitoisuudet ja kohonnut apolipoproteiini B:n taso osoittautuivat LDL-kolesterolia huomattavasti tarkemmaksi riskimittariksi. Ennustevoimaisin verikokeisiin liittyvä suure oli kuitenkin insuliiniresistenssia kuvaava kuuden lipoproteiinimittauksen tuloksesta muodostettu LPIR-summamuuttuja. Tutkimuksessa havaittiin myös, että suurin osa riskitekijöistä menetti ennustevoimaansa niiden naisten kohdalla, jotka olivat tutkimuksen alkaessa 55 vuotta iäkkäämpiä. Tutkimukseen osallistui 28 000 naista.[16]

Vuonna 2019 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan vaikea lihavuus (yli 35:n painoindeksi) lisää sepelvaltimotaudin riskiä yli 54-vuotiailla naisilla. Miehillä puolestaan jo lievä ylipaino tai lihavuus moninkertaistaa sepelvaltimotaudin riskin.[17]

Niillä ihmisillä, joilla on suuri vyötärönleveys suhteessa lantionympärykseen, esiintyy noin 60 prosenttia enemmän sydänkohtauksia kuin niillä, joilla on kapea vyötärö. Keskipaksun vyötärön omaaminen ei lisää kuitenkaan kovin paljoa infarktiriskiä.[4] Riskin lisäys johtuu muun muassa siitä, että merkittävä lihavuus aiheuttaa kroonista lievää tulehdusta.[18]

Myös korkea ikä, perinnölliset tekijät[19] ja infektiot[20] lisäävät riskiä.

Suojaavat tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Normaali määrä ihonalaista rasvaa näyttäisi suojaavan etenkin naisia sydänsairauksilta, koska ihonalaisessa rasvakerroksessa syntyvä adiponektiini-hormoni hillitsee tulehdusta ja estää plakkien muodostumista verisuonten seinämiin. Kyseisen hormonin määrä on suurimmillaan niillä, joilla on normaalin paksuinen ihonalainen rasvakerros, ja sen määrä vähenee rasvakerroksen lisääntyessä.[18] Vuonna 2019 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan ylipaino eli lievä lihavuus (painoindeksi 25-30) vähentää alle 55-vuotiaiden naisten sepelvaltimotautiriskiä[17].

Päivittäinen vihannesten ja hedelmien nauttiminen sekä fyysisen aktiivisuuden harjoittaminen vähintään neljä tuntia viikossa vähentävät jonkin verran sydäninfarktin riskiä.[21] Hyvä fyysinen kunto suojaa naisia paremmin kuin miehiä.[8]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sepelvaltimotautia voidaan hoitaa lääkkein, pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Sepelvaltimotautiin käytetään yleisesti nitrovalmisteita, joiden vaikutus perustuu siihen, että ne vapauttavat verisuonten endoteelista typpioksidia. Typpioksidi puolestaan vasodilatoi eli laajentaa sepelvaltimoita. Beetasalpaajat vähentävät sydämen sykettä ja näin myös sydänlihaksen hapentarvetta. Ne myös vähentävät vaarallisten rytmihäiriöiden riskiä. Kolesterolia alentavia lääkkeitä käytetään estämään sepelvaltimoiden lisäahtautumista. Asetyylisalisyylihappo estää veren hyytymistä ja näin estää veritulppien muodostumista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. WHO Disease and injury country estimates. , 2009. (englanniksi)
  2. Sepelvaltimotauti Suomen Sydänliitto ry. Viitattu 25.2.2011.
  3. a b Ashley, Euan ja Niebauer, Josef: ”Coronary artery disease”, Cardiology : Explained, s. 45–46. Remedica, 2003. ISBN 9781901346220. (englanniksi)
  4. a b c Salim Yusuf, Steven Hawken, Stephanie Ôunpuu, Tony Dans, Alvaro Avezum, Fernando Lanas: Effect of potentially modifiable risk factors associated with myocardial infarction in 52 countries (the INTERHEART study): case-control study. The Lancet, 11.9.2004, nro 9438, s. 937–952. PubMed:15364185. doi:10.1016/S0140-6736(04)17018-9. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  5. WHO Disease and injury country estimates. 2009. (englanniksi)
  6. Sydän- ja diabetesriskitesti www.mehilainen.fi. Viitattu 26.12.2020.
  7. Sydän- ja verisuonitautien yleisyys - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 23.4.2022.
  8. a b c d Paula Mannonen, Ulla-Riitta Penttilä ja Anna-Liisa Rajala, Naisen oma sydän, Tammi 2006, 136 s.
  9. Sydän- ja verisuonitautien yleisyys - Kansantaudit - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.3.2020.
  10. Sepelvaltimotautiin kuolleet Päivitetty 14.12.2020. https://findikaattori.fi/fi/83
  11. Nuorten aivohalvaukset lisääntyneet Ruotsissa Potilaanlääkärilehti.fi. Viitattu 14.9.2022.
  12. Suomen Lääkärilehti 2002;57(34):3239–3244
  13. Katarina Malmberg: Hengenvaarallisen valtimotaudin oireet voivat olla salakavalat – Lääkäri kertoo merkeistä, joita moni ei yhdistä sairauteen. HS 17.12.2019. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006346098.html
  14. Estääkö K2-vitamiini sepelvaltimon kalkkiutumista? 5.1.2017. https://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_artikkeli=uux21271 (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. TL Halton et al: Low-carbohydrate-diet score and the risk of coronary heart disease in women. The New England Journal of Medicine, 2006, 355. vsk, nro 19, s. 1991–2002. PubMed:17093250. doi:10.1056/NEJMoa055317. ISSN 1533-4406. Artikkelin verkkoversio.
  16. Sagar B. Dugani, M. Vinayaga Moorthy, Chunying Li, Olga V. Demler, Alawi A. Alsheikh-Ali, Paul M. Ridker: Association of Lipid, Inflammatory, and Metabolic Biomarkers With Age at Onset for Incident Coronary Heart Disease in Women. JAMA Cardiology, 20.1.2021. doi:10.1001/jamacardio.2020.7073. Artikkelin verkkoversio. en
  17. a b Ylipaino ja lihavuus vaikuttavat merkittävästi sairastuvuuteen – riski on otettava vakavasti - Tiedote - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.4.2021.
  18. a b Rasva säätelee terveyttä. Jani kaaro. Hyvä Terveys 21.3.2011. https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/laihdutus/rasva_saatelee_terveytta
  19. Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta (Arkistoitu – Internet Archive). Marit Granér 5.3.2011. Lääkärikeskus Aava. PDF, Dia 9.
  20. Ridker PM, Rifai N, Rose L, Buring JE, Cook NR. Comparison of C-reactive protein and low-density lipoprotein cholesterol levels in the prediction of first cardiovascular events. N Engl J Med. 2002;347(20):1557–1565.
  21. Salim Yusuf, Steven Hawken, Stephanie Ôunpuu, Tony Dans, Alvaro Avezum, Fernando Lanas: Effect of potentially modifiable risk factors associated with myocardial infarction in 52 countries (the INTERHEART study): case-control study. The Lancet, 11.9.2004, nro 9438, s. 937–952. PubMed:15364185. doi:10.1016/S0140-6736(04)17018-9. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sepelvaltimotauti.