Lihavuus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Normaalipainoisen, ylipainoisen ja lihavan miehen siluetit

Lihavuus eli obesiteetti[1] tarkoittaa tilaa, jossa kehossa on normaalia suurempi tai liiallinen määrä rasvakudosta. Ylimääräinen rasva kertyy pääosin ihon alle mutta myös vatsaonteloon ja sisäelimiin.[2][3]

Lihavuus johtuu aina siitä, että ruoasta saatavien kalorien määrä on suurempi kuin ihmisen energiankulutus. Väestössä viime vuosikymmenten aikana tapahtunut lihavuuden yleistyminen voidaan selittää erilaisilla elämäntavoissa tapahtuneilla lukuisilla muutoksilla. Kuitenkin yksilötasolla alttius lihomiseen on osittain perimän säätelemää ja vaihtelee siten ihmisten välillä.[2]

Lihavuuden määrittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lihavuutta arvioidaan painoindeksillä tai mittaamalla vyötärönympärys. Painoindeksillä mitattuna (paino kiloissa jaettuna pituuden neliöllä eli kg/m²) normaalipainon yläraja on 25 kg/m², ylipaino on alueella 25–30 kg/m² ja lihavuus tarkoittaa yli 30 kg/m²:n painoindeksiä. Tätä ylempänä alueen 35–40 painoindeksi tarkoittaa vaikeaa lihavuutta ja yli 40:n painoindeksi sairaalloista lihavuutta. Painoindeksiä ei voida sellaisenaan käyttää alle 18-vuotiaiden lihavuuden määrittelyyn.[2][3]

Keskivartalolihavuus voidaan arvioida vyötärönympäryksen mittauksella. Jos miehen vyötärönympärys ylittää 100 cm tai naisen 90 cm, kyseessä on vyötärölihavuus. Vyötärön ympärysmitan kasvamiseen viitataan myös termillä omenalihavuus.[2][3]

Lihavuuden seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lihavuus altistaa monille sairauksille. Erityisesti vyötärölihavuus, jossa rasva kertyy vatsaonteloon ja sisäelimiin, aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriöitä. Lihavuuden aiheuttamista sairauksista merkittävimpiin kuuluvat aikuistyypin diabetes, verenpainetauti ja polvien nivelrikko, muita sairauksia ovat esimerkiksi uniapnea, sepelvaltimotauti, kihti, sappikivet ja hedelmättömyys naisilla. Vaikeaan lihavuuteen liittyy myös usein mielenterveysongelmia, ja se heikentää päivittäistä toimintakykyä.[2]

Lihomisen syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylipainokilo vastaa 3500 kilokalorin liikasaantia. Ihmiset nauttivat keskimäärin 200-300 kilokaloria liikaa päivässä ja lihavuus ja huono ruokavalio ovat Britanniassakin suurimpia kuolleisuuden syitä. Britanniassa suunnitellaankin veroa ruuan sokeripitoisuuden perusteella.[4]

Elämäntavat ovat ratkaisevia painonhallinnassa, etenkin liikunta ja ruokavalio.[5]

Perintötekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lihavuus ei näytä juurikaan liittyvän geeneihin. Suurin merkitys painoindeksille näyttäisi olevan FTO-geenillä, mutta sekään ei vaikuta ihmisen kykyyn pudottaa painoaan. BMJ-lehden meta-analyysissä FTO-geenin vaikutus painoon oli 0,9 kiloa, muussa tutkimuksessa 3 kiloa, mutta esimerkiksi Englannissa tyypillinen ylipaino on suuruusluokkaa 15-50 kiloa.[4]

FTO-geenilla ei ollut yhteyttä painoon niillä, jotka harjoittivat liikuntaa keskimääräistä enemmän.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. obesiteetti – lihavuus – liikalihavuus Tieteen termipankki. Viitattu 10.11.2013.
  2. a b c d e Lihavuus Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 10.11.2013.
  3. a b c Lihavuus (aikuiset) Käypä hoito. Viitattu 10.11.2013.
  4. a b Tedstone Alison E.: Obesity treatment—are personalised approaches missing the point? (2016; 354 :i4980) BMJ. 20.9.2016.
  5. Katri Kallionpää: Perintötekijöitä ei kannata syyttää – elämäntavat vaikuttavat laihtumiseen enemmän kuin geenit, kertoo tutkimus HELSINGIN SANOMAT. 21.9.2016.
  6. "Physical activity and the association of common FTO gene variants with body mass index and obesity" (2008). Arch Intern Med 16 (16): 1791–97. doi:10.1001/archinte.168.16.1791. PMID 18779467. 

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]