Hedelmättömyys

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Munasolu mikrohedelmöityksen (ICSI) yhteydessä.

Hedelmättömyys, infertiliteetti eli steriiliys tarkoittaa suvullisesti lisääntyvän eliön kyvyttömyyttä tuottaa jälkeläisiä.

Hedelmättömyyttä esiintyy sekä uroksilla että naarailla. Käsitteitä hedelmättömyys ja ihmisillä lapsettomuus käytetään usein sekaisin, vaikka ne eivät tarkkaan ottaen merkitse samaa asiaa. Eläinten hedelmättömyydestä käytetään myös esimerkiksi termiä mahous. Lapsettomuus voi olla tahatonta tai tahallista, ja hedelmättömälläkin ihmisellä voi olla lapsia esimerkiksi adoption kautta. Ihmisten hedelmättömyyteen on kehitetty tehokkaita hoitokeinoja.

Ihmisten hedelmättömyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määritelmä ja esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisillä hedelmättömyys on määritelty muun muassa siten, että raskaus ei ole alkanut 12 kuukauden suojaamattomien yhdyntöjen jälkeen tai nainen ei pysty kantamaan sikiötä täysiaikaiseksi. Arviolta joka viides pariskunta kärsii jossain elämänsä vaiheessa lapsettomuudesta. Useimmiten kyseessä on heikentynyt hedelmällisyys eli syystä tai toisesta raskauden alkamiseen menee keskimääräistä pitempi aika. Noin 15 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista pariskunnista hakeutuu lääkärin hoitoon hedelmättömyyden takia, yleensä noin kahden vuoden tuloksettoman yrittämisen jälkeen. Noin 30-40 prosentissa tapauksista hedelmättömyys johtuu naisesta, 10-30 prosentissa miehestä, 15-30 prosentissa molemmista ja 10-20 prosentissa syytä ei saada selville. Hedelmättömyyden esiintyvyys on kasvussa, mikä heijastaa myös naisten lisääntyvää taipumusta hankkia lapsia myöhemmällä iällä kuin ennen. [1][2]

Naisen hedelmättömyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkeimpiä syitä naisen hedelmättömyyteen ovat tulehduksesta aiheutuvat munanjohdintukokset, jotka aiheuttavat noin kolmasosan hedelmättömyystapauksista. Tukoksen takia munasolu ei pääsee kulkeutumaan kohtuun siittiöiden luokse. Myös epämuodostumat, kasvaimet ja kiinnikkeet voivat olla esteinä munasolun kululle.

Hormonaaliset syyt muodostavat kolmasosan hedelmättömyystapauksista. Joissakin tapauksissa häiriö estää munasolua irtoamasta tai kohdun limakalvo ei pysty vastaanottamaan hedelmöittynyttä munasolua. Endometrioosissa kohdun limakalvoa esiintyy tuntemattomasta syystä kohtuontelon ulkopuolella, mikä voi aiheuttaa hedelmättömyyttä.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hedelmöityshoito

Munanjohdinperäiset syyt pyritään hoitamaan leikkaushoidolla, mutta koeputkihedelmöitykseen turvaudutaan, jos leikkaus ei ole mahdollinen. Hormonaaliset syyt hoidetaan lääkityksellä ja endometrioosi tähystyksellä. [3]

Miehen hedelmättömyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehen hedelmättömyyden syyt voivat olla kivesten siittiöntuotannossa tai siitiöiden kiveksistä pois kulkeutumisessa. Kivesten toimintaa heikentäviä tekijöitä ovat kivestulehdukset, eräät kemikaalit, lääkkeet (esimerkiksi anaboliset steroidit) ja sädehoito. Heikko siittiöntuotanto voi aiheutua myös Klinefelterin syndroomassa, jossa miehellä on kaksi X-kromosomia yhden sijaan. Syndroomassa mies tuottaa vasta-aineita siittiöitänsä kohtaan ja tällöin huomattava osa siittiöistä menettää kykynsä hedelmöittää munasolu.

Muita hedelmättömyydelle altistavia tekijöitä ovat siementiehyitä tukkivat tai ahtauttavat sairaudet, piilokiveksisyys ja suonikohjut kiveksistä verta tuovassa laskimossa. Tilapäisesti hedelmättömyyttä aiheuttavat yleistilaan merkittävästi vaikuttavat sairaudet, runsas tupakointi ja alkoholin käyttö.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivestulehduksessa hoitona käytetään antibiootteja ja siementiehyiden ahtaudet tai tukokset voidaan joskus hoitaa kirurgisesti. Mahdolliset hormonivajaukset korjataan antamalla puuttuvaa hormonia tai stimuloimalla hormonituotantoa. [3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiajalta säilyneet tekstit ovat osoittaneet vääräksi yleisen olettamuksen siitä, että ennen modernia aikaa olisi lapsettomuutta pidetty vain naisesta johtuvana. Exeterin yliopiston historiantutkija Catherine Rider on perehtynyt 1200–1400-luvuilla kirjoitettuihin teksteihin. Esimerkiksi 1100-luvulla Italiassa koottu Trotula toteaa, että hedelmättömyyden syyt ovat yhtä usein miehestä kuin naisesta johtuvia. Trotula levisi sekä englannin- että ranskankielisinä käännöksinä.[4]

Trotula noudattaa aikansa käsityksiä siinä, että terveysongelmien syynä on kuuman ja kylmän tai kostean ja kuivan välinen epätasapaino. Arveltiin että liian kuivat ja kylmät kivekset aiheuttaisivat miehen hedelmättömyyttä. Kuitenkin myös aliravitsemuksen tai liikalihavuuden sanottiin vaikuttavan hedelmällisyyteen, aivan kuten nykyisinkin. Trotula neuvoo toteamaan pottatestillä sen, kummasta hedelmättömyys johtuu: Testissä nainen virtsaa yhteen pottaan ja mies toiseen, lisäksi potta täytettiin osittain vehnänleseillä. Hedelmätön puoliso oli se, jonka potassa oli matoja puolentoista viikon kuluttua.[4]

On vaikea sanoa missä määrin ihmiset hakivat hoitoa hedelmättömyyteen, sillä aikalaiskertomuksia ei juuri ole, vaan kirjoitukset ovat lääkärien akateemista pohdintaa. Rukoilun, pyhimyksiin vetoamisen tai pyhiinvaellukselta tuodun muistoesineen parantavan voiman uskottiin auttavan hedelmättömyteen. Kirjoituskokoelmista löytyy vinkkejä miehille: Kissanminttua keitetään viinissä, kunnes nesteestä on jäljellä enää kolmannes. Saatua rohtoa piti juoda tyhjään vatsaan. Toisen ohjeen mukaan sian kivekset kuivataan ja jauhetaan, jauhe sekoitetaan viiniin. Kummankin ohjeen mukaan rohtoa juodaan kolmena päivänä peräkkäin.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hippeläinen, Maritta; Räsänen, Marita (2002). "Lapsettomuuden perustutkimukset." Duodecim 118(5):497-502.
  2. The Merck Manual for Healthcare Professionals 2005, Infertility [1]
  3. a b Palo, Jorma (2001). "Jorma Palon lääkärikirja." WSOY: 292-294.
  4. a b c Kissanminttua ja siankiveksiä – keskiajalla hoidettiin myös miesten hedelmättömyyttä Yle Uutiset. Viitattu 3.8.2017.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vierola, Hannu: Pysy nuorena – elä kauemmin: Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja. Helsinki: Tietosanoma, 2007. ISBN 978-951-885-289-9.
  • Vierola, Hannu: Tupakka: Miehen tietokirja. Helsinki: Terra Cognita, 2007. ISBN 978-952-5697-15-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]