Lapsettomuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lapsettomuus tarkoittaa, että henkilöllä ei ole biologisia tai adoptiolapsia. Ensin mainittu on biologista lapsettomuutta, jälkimmäinen sosiaalista lapsettomuutta.

Lapsettomuus on useimmiten tahatonta eli se ei johdu siitä, ettei ihminen olisi halunnut saada lapsia[1].

Tahaton lapsettomuus on psykososiaalinen ongelma, jossa lasta haluava ei syystä tai toisesta ole kykenevä sellaista hankkimaan [2][3]. Tahaton lapsettomuus on ollut viime vuosina länsimaissa kasvussa muun muassa synnyttäjien iän nousemisen vuoksi. Suomessa se koskee arviolta 15 % hedelmällisessä iässä olevia pareja.[4]

Heteroparilla katsotaan olevan lapsettomuusongelma silloin, jos raskaus ei ole alkanut vuoden sisällä suojaamattomien, säännöllisten yhdyntöjen jälkeen tai mikäli raskaus keskeytyy toistuvasti.[5] 

Tahdonvastainen lapsettomuus voi johtua hedelmättömyyden lisäksi myös oman lapsen kuolemasta. Sekundäärilapsettomuudeksi kutstutaan tilannetta, jossa ihminen tai pariskunta haluaisi saada lisää lapsia, mutta se ei onnistu tai ole mahdollista.

Kumppanin puuttumisesta (sinkkuus) johtuvaa lapsettomuutta kutsutaan elämäntilannelapsettomuudeksi. Myös taloudelliset syyt aiheuttavat lapsettomuutta. Lapsettomuus korreloi miehillä huomattavasti työttömyyden ja työttömyysriskin kanssa. Yksitoista prosenttia ilman alaikäisiä lapsia omaavista miehistä oli työttömänä, kun vastaava luku alaikäisiä lapsia omaavien keskuudessa oli vain neljä prosenttia[6].

Yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

45-vuotiaista Suomessa asuvista miehistä 28% ja naisista 19% oli lapsettomia vuonna 2013.[7] 35-vuotiaista miehistä yli 40 % ja naisista 27 % oli lapsettomia vuonna 2014 (pari vuosikymmentä aiemmin naisten vastaava luku oli noin 20 %).[8]

Väestöliitto on arvioinut, että joka neljäs mies ja useampi kuin joka viides nainen tulee jäämään lapsettomaksi. Valtaosa heistä olisi toivonut tulevansa vanhemmaksi.[1]

Riskitekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuitupitoisen ruokavalion on havaittu lisäävän naisten lapsettomuusriskiä siten, että jokainen päivittäinen viiden gramman kuituannos lähes kaksinkertaistaa munasolun irtoamattomuuden riskin.[9] Mitä enemmän nainen nauttii ravintokuitua, sitä vähemmän hänen elimistönsä tuottaa naishormoni estrogeenia, keltarauhashormonia, lutenisoivaa hormonia sekä munarakkulaa stimuloivaa hormonia. Tämä lisää hedelmättömyyttä.[9]

Sosiaaliset tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä 45-vuotiaana jatkuva lapsettomuus on sitä todennäköisempää, mitä matalammin ihminen on kouluttautunut. Vaikutus on suurin miehillä, joilla ilmeni eroa sekä pelkän peruskoulun että ammatti- ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden välillä. Myös pelkän peruskoulun suorittaneet naiset ovat muita naisia useammin lapsettomia.[7]

Lapsettomuuden syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsettomuus voi johtua lääketieteellisistä tai sosiaalisista syistä, kuten sopivan kumppanin puuttumisesta[1], pienituloisuudesta tai heikosta toimintakyvystä.

Lapsettomuus voi olla myös harkittua ja asianomaisten kannalta toivottu tila, jolloin sitä kutsutaan vapaaehtoiseksi lapsettomuudeksi. Vapaaehtoisesti lapsettomasta voidaan käyttää lyhennystä "vela".

Kyselyissä on havaittu, että noin 3-5 prosenttia väestöstä ei halua lapsia[10]. Luku on vielä korkeampi alle nelikymppisllä. Esimerkiksi Väestöliiton vuoden 2015 perhebarometrin mukaan 14 prosenttia 20-34-vuotiaista halusi jäädä lapsettomaksi.[11] Miehet pitävät lapsettomuutta ihanteenaan hieman useammin kuin naiset, mutta ero ei ole kovin suuri[10].

Naisilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisimmat syyt naisten lääketieteelliseen lapsettomuuteen ovat lievät hormonihäiriöt, munasolun irtoamishäiriöt, vauriot munatorvissa ja endometrioosi[12].

Miehillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehillä keskeinen syy lapsettomuuteen on sopivan kumppanin puuttuminen[1]. Miehillä yleisimpiä syitä ovat puolestaan häiriöt siittiöiden muodostumisessa, siittiöiden vähyys, siittiöiden pilkkoutuminen, huono liikkuvuus ja vähäinen normaalimuotoisten siittiöiden osuus[12]. Miehestä johtuvaa lapsettomuutta on tutkittu viime aikoina yhä enemmän. Miehen biologinen lapsettomuus johtuu usein sperman laadun heikentymisestä. Sperman laatuun vaikuttavat elämäntavat ja ympäristötekijät. Tupakointi, runsas alkoholin käyttö, epäterveellinen ravinto sekä kivespussien korkea lämpötilaa vaikuttavat spermaan heikentävästi. Tutkimusten mukaan myös siittiöiden DNA:n pilkkoutumisella on merkittävä vaikutus miehen hedelmällisyyteen. Pilkkoutuminen tarkoittaa siittiöiden DNA:n rihmamaisen rakenteen rikkoutumista.[13]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsettomuus voi johtua sekä miehestä että naisesta. Lapsettomuuden hoitovaihtoehtoihin kuuluvat hormonihoidot, kirurgiset hoidot sekä avusteiset hedelmöityshoidot.[12]

Yleisimpiä hoitomuotoja ovat:

Lapsettomuuden käsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittitutkimuksen mukaan lapsettomat miehet (50%) kokivat itsensä selvästi naisia (27%) useammin lapsettomuuden vuoksi sosiaalisesti eristyneiksi. 38% miehistä ja 27% naisista sairastui lapsettomuuden seurauksena masennukseen.[14]

Työyhteisössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsettomuus ja niihin liittyvät hoidot koetaan niin henkilökohtaisina, että asiaa ei aina haluta tuoda esiin esimerkiksi työpaikalla. Moni asian kohdannut toivookin lähipiiriltään hienotunteisuutta asian käsittelyssä.[15]

Yhdistykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoisesti lapsettomille on perustettu vuonna 2012 oma yhdistys, Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry, jonka tarkoitus on keskustella asiasta, tarjota vertaistukea ja edistää vapaaehtoisesti lapsettomien oikeuksia, tasa-arvoa ja asemaa.[16]

Tahattomasti lapsettomien ja heidän läheistensä asemaa ja hyvinvointia edistää vuonna 1988 perustettu Simpukka ry. Se auttaa tarjoaa vertaistukea, auttaa keskusteluryhmien perustamisessa ja julkaisee Simpukka-lehteä.[17][18]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Suomessa on maailman eniten lapsettomaksi jääneitä miehiä. Maaseudun tulevaisuus 10.11.2018. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.329103
  2. Helena Appelberg: Mitä lapsettomuus on? 13.06.2006. Nettineuvo. Arkistoitu 13.11.2005. Viitattu 23.7.2007.
  3. Seksuaaliterveys ja lapsettomuus PKSHP. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 23.7.2007.
  4. Lapsella oikeus tietää geneettinen perimänsä 23.11.2006. Suomen Lääkäriliitto. Viitattu 23.7.2007.
  5. Tahaton lapsettomuus - Seksuaali- ja lisääntymisterveys - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 13.2.2016. Viitattu 13.2.2016.
  6. Työttömyys iski lapsettomiin miehiin. https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/message.jspa?messageID=4210293 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. a b Tilastokeskus - Väestörakenne 2013 tilastokeskus.fi. Viitattu 16.2.2016. fi
  8. Vauvakato vaivaa Suomea – lapsia syntyy vähemmän kuin lähes 30 vuoteen (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat TIEDE 28.9.2015.
  9. a b Audrey J Gaskins, Sunni L Mumford, Cuilin Zhang, Jean Wactawski-Wende, Kathleen M Hovey, Brian W Whitcomb, Penelope P Howards, Neil J Perkins, Edwina Yeung, Enrique F Schisterman: Effect of daily fiber intake on reproductive function: the BioCycle Study123. The American Journal of Clinical Nutrition, 2009-10, 90. vsk, nro 4, s. 1061–1069. PubMed:19692496. doi:10.3945/ajcn.2009.27990. ISSN 0002-9165. Artikkelin verkkoversio.
  10. a b Vapaaehtoisesti lapseton? vaestoliitonblogi.com. Viitattu 13.2.2016.
  11. Aamulehti | Suomalaiset eivät halua enää montaa lasta – syynä työ ja raha aamulehti.fi. Arkistoitu 19.11.2015. Viitattu 16.2.2016.
  12. a b c Lapsettomuushoidot viitattu 24.3.2009
  13. Miehestä johtuva lapsettomuustutkimus viitattu 24.3.2009
  14. Tutkimus: Lapsettomuus iskee kovemmin miesten mielenterveyteen HS.fi. Viitattu 16.2.2016. [vanhentunut linkki]
  15. "No koskas te lapsia teette?" Työpiste-lehti. 16.2.2015. Työterveyslaitos. Arkistoitu 19.2.2015. Viitattu 19.2.2015.
  16. Yhdistys | Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry vapaaehtoisestilapsettomat.fi. Viitattu 13.2.2016.
  17. Yhdistyksestä - Simpukka Simpukka. Arkistoitu 18.2.2016. Viitattu 13.2.2016. fi-FI
  18. Historia - Simpukka Simpukka. Arkistoitu 18.2.2016. Viitattu 13.2.2016. fi-FI

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Parviainen, Hanna: Ei kenenkään äiti. Kertomuksia lapsettomuudesta. Jyväskylä: Atena, 2012. ISBN 978-951-796-820-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ann-Mari Huhtanen ja Maria Pettersson: Ilonpilaaja. Ylioppilaslehti 17/2010.